Menu
Yleinen

Turun tauti paranee vain poliittisen toimintakulttuurin muutoksella

Tänään tuli Yleltä A-studion tekemä reportaasi Turusta ja turkulaisten valtuutettujen kytköksistä toriparkkihanketta ajavaan Toriparkki Oy:hyn. Ohjelmassa kuvattiin hyvin niitä turkulaista kunnallispolitiikkaa riivaavia ongelmia, joiden seurauksena Turun tauti edelleen jyllää. Kun valtaa pitävien suurpuolueiden keskeiset päättäjät istuvat niin valtuustossa kuin tietyistä kaavotuspäätöksistä hyötyvien tahojen hallintoelimissä, on intressiristiriita ilmeinen.

Elävä keskusta ilman toriparkkia -kansanliikkeen selvitysten mukaan useat rakennusliikkeet, kiinteistösijoittajat sekä Turun Toriparkki Oy:n osakkaat* ovat mainostaneet Turun Kokoomuksen Auransilta-lehdessä ja Turun SDP:n Väkipyörä-lehdessä jatkuvasti ainakin vuosina 2006–2012. Vaikkei kukaan muodollisesti syyllistyisi jääviyteen, on ilmiselvää että nämä hyvä veli -verkostot vaikuttavat Turun kaavoitus- ja rakentamispolitiikkaan.

Reportaasi välittää myös masentavan kuvan turkulaispoliitikkojen mielenmaisemasta ja suhtautumisesta näihin kytköksiin. Ohjelmassa haastatellut Maija Perho (Kok), Minna Arve (Kok), Toni Eklund (SDP) ja Jorma Hellstén (SDP) toistavat, että mitään lakeja ei “heidän saamien tietojen mukaan” ole rikottu. Näiden valtuutettujen mielestä tällaisissa kytköksissä ei siis ole mitään poliittista tai moraalista ongelmaa kunhan lakia ei rikota. Ei edes, vaikka ohjelmassa haastattelun julkisoikeuden asiantuntijan Teuvo Pohjalaisen mukaan nämä kytkökset antavat ”hallinto-oikeudelle pohdittavaa”.

Turussa tarvitaan poliittisen toimintakulttuurin muutosta. Me tarvitsemme lisää avoimuutta päätöksentekoon, kuten valtuuston kokousten suorat nettilähetykset, avoimia lautakuntakokouksia ja enemmän sitovia kansanäänestyksiä. Surullinen esimerkki nykytilanteesta on kaupunginvaltuuston päätös olla järjestämättä toriparkista kansanäänestystä, vaikka 8% turkulaisista sitä vaati. Me tarvitsemme päättäjiä, jotka ovat valmiit julkaisemaan omat sidonnaisuutensa, ja tekemään politiikkaa kuntalaisten mielipidettä ja etua ajaen.  Vuosikymmeniä valtuustossa istuneet ja maan tapoihin tottuneet konkarit eivät tätä tee.

Niin, ja sitä toriparkkia emme tarvitse. Turun keskustassa on jo riittävästi parkkipaikkoja, muun muassa Louhessa. Turussa, kuten kaikissa muissakin kaupungeissa, on otettava huomioon myös kaupungin Aalborgin sopimuksessa sekä omassa ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa tehdyt päätökset vähentää ilmastopäästöjä ja yksityisautoilua. Toriparkilla olisi päinvastainen vaikutus. Autoja se ei keskustasta vähennä, kun sisäänajorampit tulevat aivan torin laidalle.

Turun keskustaa on kehitettävä viihtyisämmäksi kunnostamalla torin päällystä, vähentämällä yksityisautoilua ja panostamalla kevyeen liikenteeseen ja joukkoliikenteeseen. Keskustan ei tule kilpailla isojen automarkettien kanssa vaan sitä on kehitettävä vaihtoehtona, jossa ihmiset voivat liikkua kätevästi jalan, lastenrattaiden kanssa ja pyörällä sekä tukea kunnan pienyrittäjiä käydessään ostoksilla.

* Suuria mainostajia ovat Elävä keskusta ilman toriparkkia-kansanliikkeen mukaan mm. kaupan keskusliikkeet Turun osuuskauppa, Kesko, Hesburger, rakennusliikkeet kuten YIT, PEAB, NCC ja Asuntomestarit sekä kiinteistönomistajat kuten Aurator ja Turun Osuuspankki. Lehdet julkaistaan TS-yhtymän lehdessä. Näistä Turun Osuuskauppa, Hesburger, Aurator ja Turun Osuuspankki ovat Turun Toriparkki Oy:n osakkaita.

1 Comment

  • Ismo
    1.11.2012 at 01:59

    Olet oikeassa, että avoimmuutta tarvitaan kaikilla päät&aouml;ksenteon tasoilla, mutta avoimmuutta tarvitaan monella tavalla. On paljon toriparkin puolustajia, joilla ei ole taloudellisia kytk&aouml;ksiä ja sitten on paljon tällaisia kuin minä, jotka haluaisivat ensin saada faktat p&aouml;ytään ja vasta sitten muodostaa lopullisen kantansa. Nyt nämä tavalliset ihmiset laitetaan kaikki samaan kastiin. Ylipäätään monessa esitetyssä argumentissa puuttuu vertailupohja. Hesburgerin mainoksiakin on lähes jokaisen turkulaisen yhdistyksenkin lehdessä. Vertailua tulisi siis olla, että onko mainontaa jossain lehdessä selkeästi enemmän kuin tavallisesti. Pelkkä mainonnan olemassa olo ei ole vielä kovin hyvä perustelu.

    Teuvo Pohjolan kommenttiin sanoisin, että tuskimpa hän tarkoitti, että on kiellettyä osallistua ainoiden yritysten luottamusmieselimiin, joissa osallistuminen on ylipäätään mahdollista. Yksityisyrityksissä se ei edes onnistu kuin omistajan pyytäessä. Osuusliikkeessä ja sääst&aouml;pankeissa sentään asiakkaillakin on jotain määräysvaltaa. Halutaanko siis vaikka totaalisesti kieltää kirkon luottamusmieselimiin osallistuminen, koska kirkollakin on intressejä ympäri Turkua? Ortodoksikirkolla niitä on my&aouml;s torin seudulla. Heidän päät&aouml;ksentekomenettelystään en tiedä.

    Keskustan vetovoimasta tuntuu my&aouml;s olevan jotenkin ihmeellinen kuva. Ihan kuin ei lainkaan huomattaisi niitä kymmeniä vapaina olevia liiketiloja, jotka jokainen voi havaita hyvin helposti. Onko kukaan laskenut, kuinka paljon myyntiä per neli&aouml; pitäisi olla, jotta ne tilat saataisiin käytt&aouml;&aouml;n? Onko nykyisellä tuotesortimentilla ja liikennekapasiteetilla ne edes teoriassa mahdollista saada tuottavaan käytt&aouml;&aouml;n? Kuinka paljon enemmän ihmisiä keskustaan tulisi saada asioimaan, että toiminnasta tulisi kannattavaa? Millä liikennevälineillä se onnistuisi ja mitä liikenneväline vaikuttaa kertakäynnillä ostosten määrään euroina ja kuljetettavana tavaramääränä? Olisiko tuollaisen tavaramäärän liikuttaminen mahdollista vain polkupy&aouml;rällä tai bussissa? Jos isot jättimarketit on suurten ostosten tekopaikkoja, palveleeko tämä sama ajattelu my&aouml;s huonosti liikkuvia vanhuksia ja onko linjat suunniteltu tätä palvelemaan? Epäilen, että kysymyksiä on aivan liikaa ja vastauksia vähän. Epäilen, että on my&aouml;s asioiden peittelyä, jos kaikkia liikkumiseen ja talouteen liittyviä tekij&aouml;itä ei haluta nostaa samalla kertaa p&aouml;ydälle ja tehdään vain ja ainoastaan kielteisiä tai my&aouml;nteisiä päät&aouml;ksiä eri hankkeista ilman todellista julkista analyysia.

Leave a Reply