Menu
Blogi

Puheenvuoro lastensuojelusta Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa

Arvoisa puheenjohtaja,

hyvät valtuutetut!

 

Voimme taas kiittää tarkastuslautakuntaa hyvästä raportista, joka antaa kootusti tärkeää tietoa kaupungin palveluiden tilasta ja kehittämistarpeesta. Tässä raportissa on erityisesti neljä kohtaa, joita haluan kommentoida ja joissa meillä selvästi on parantamisen varaa.

 

Ensimmäinen liittyy ennaltaehkäisyn tärkeyteen ja kuinka kalliiksi tulee, kun aliresurssoidaan juuri niitä palveluita, joiden kautta on mahdollista tukea kuntalaisia varhaisessa vaiheessa. Lastensuojelu kytkeytyy voimakkaasti koko hyvinvointipalvelujärjestelmän kunnalliseen toimintaan ja sen toiminta osoittaa missä kunnossa palvelut ja koulutusjärjestelmä tällä hetkellä ovat. Suurin osa kuntien järjestämistä palveluista ovat juurikin ennaltaehkäiseviä ja varhaista tukea, ja silloin kun näitä aliresurssoidaan näkyy se ongelmien pahentumisena, avun saamisena liian hitaasti ja raskaimpien palveluiden tarpeessa.

 

Kuten tarkastuslautakunnan raportissa todetaan, niin “jos kustannuksia laskettaisiin elämänkaarinäkökulmasta, olisivat elämänkaaren mittaiset syrjäytymisen kustannukset huikeita. Tässä tarkastelutavassa lastensuojelun kustannukset jäisivät pieniksi. Lastensuojelussa voidaan siten ajatella jokaisen lastensuojelutoimenpiteen olevan samalla ehkäisytoimenpide.” Tämä on juuri se näkökulma, jota pitää huomattavasti vahvistaa tässä kaupungissa, erityisesti aikana, jolloin maan hallitus aikoo säästää hyvinvointipalveluista rankalla kädellä.

 

Minusta päivähoito on hyvä esimerkki tästä. Varhaiskasvatuksella on vahva lastensuojelullinen ulottuvuus, ja tarjoaa lapsille mahdollisuuden turvalliseen kasvuympäristöön ja vanhemmille tukea arkeen. Mielestäni Turun kaupungin tulisi ottaa linjaakseen säilyttää kaikille lapsille oikeus kokopäiväiseen hoitopaikkaan, sekä pitää ryhmien mitoitus vähintään nykyisellä tasolla. Vaikka maan uusi hallitus aikookin romuttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden perustaa muuttamalla päivähoito-oikeus puolipäiväiseksi, kasvattamalla ryhmäkokoja sekä höllentämällä henkilöstön kelpoisuusehtoja, voimme edelleen kunnallisina päättäjinä sitoutua lainsäädännön minimitasoa parempaan varhaiskasvatukseen. Se on investointi lasten hyvinvointiin ja juuri sitä ennaltaehkäisevään toimintaan panostamista, joka säästää rahaa pitkällä aikavälillä.

 

Toinen merkittävä huomio koskee mielenterveyspalveluita ja niiden tilaa. Sekä tässä tarkastuslautakunnan raportissa että hyvinvointitoimialan toimintaympäristöanalyysissa liittyen ensi vuoden suunittelulukuihin, nousee selkeästi esille mielenterveysongelmien lisääntyminen ja samalla myös palveluiden parantamisen tarve. Raportissa todetaan, että erityisesti Turun omissa lastensuojelulaitoksissa on niukasti tarjolla esim. psykiatrian palveluja. Turussa pitäisi panostaa erityisesti konsultoivan psykatrian palveluiden parantamiseen osana koteihin vietävää tukea. Sen lisäksi tulisi erityisesti lasten ja nuorten palveluissa edistää välitöntä reagointia avun tarpeeseen, yhden luukun periaatetta ja panostaa matalan kynnyksen palveluihin, joihin pääsee ilman lähetettä. Muun muassa Etelä-Karjalassa on näin saatu poistettua kokonaan jonot aikuispsykiatrian puolella ja samalla säästöjä.

Kolmas huomio liittyy vanhempien saamaan tukeen. Kuten raportissakin todetaan, riittävät resurssit tällä hetkellä lähinnä lasten avun tarpeeseen, ja vanhemmille ja koko perheelle annettava tuki jää liian vähälle. Vanhempien tukeminen on kuitenkin myös lapsen edun mukaista, ja tapa edesauttaa yhteyksien säilymistä omaan perheeseen.

 

Neljäs huomio liittyy lastensuojelussa töissä olevien työkuormaan ja resurssien käyttöön. Sitä huomioon ottaen, kuinka paljon tässäkin kaupungissa on tämän kauden aikana puhuttu Raision mallissa, painopisteen siirtämisestä ennaltaehkäisyyn ja lastensuojelun rakennemuutoksesta, antaa tämä raportti todella hälyttävän kuvan Turun lastensuojelun tilasta.

 

Vuonna 2013 Turussa oli 93 avohuollon asiakkaana olevaa 0-17-vuotiasta yhtä avohuollon vastuusosiaalityöntekijän vakanssia kohden. Vuonna 2013  kuusikkokaupunkien keskiarvo oli 75 ja kuten sivulla 39 olevasta tilastosta näkee, niin Turun asiakasmäärä on viimeiset neljä vuotta ollut kuusikkokaupunkien korkein! Vuoden 2010 ja 2011 välillä on myös todella merkittävä ero, kun asiakasmäärä per vakanssi on noussut 59:stä 112:aan! Tarpeen kasvu on varmasti yksi taustatekijä, mutta kaupungin säästöt toinen.

 

Raportissa todetaan, että lastensuojelun avohuollon taloudelliset ja henkilöstöresurssit ovat Turussa vähäisemmät kuin muissa kuusikkokunnissa. Työpaikkaselvityksissä on raportin mukaan ollut havaittavissa selkeää psykososiaalisen kuormituksen aiheuttamaa työuupumusta, joka johtuu osittain työmäärästä sekä haastavista asiakastapauksista.

 

Sen lisäksi, että tämä on niin apua tarvitsevien lasten kuin raskasta työtä tekevien työntekijöidenkin näkökulmasta täysin hyväksymätön tilanne, osoittaa se myös kuinka mahdotonta on tehdä “rakennemuutos” painopisteen siirtämiseksi avohuoltoon ja ennaltaehkäisyyn, jos samanaikaisesti leikataan resursseista. Se on mahdoton yhtälö.