Menu
Yleinen

Kiitoksia ja pakollinen vaalitulosanalyysi

2170 ääntä ja varakansanedustajan paikka. Tulos on mahtava, ja ylitti omat optimistiset odotukseni reippaasti. Isot kiitokset teille kaikille, äänestäneille, symppajille, kannustajille ja haastajille. Tulos osoittaa että vakuuttava poliittinen toimijuus ei katso ikää ja että punavihreälle linjalle löytyy kannatusta. Minulle vaalitulos antaa runsaasti energiaa ja motivaatiota jatkaa omaa  työtäni oikeudenmukaisemman ja ekologisemman yhteiskunnan puolesta. Yleisesti ottaen vaalitulos osoittaa sen, että nyt on poliittiselle toiminnalle tilausta ja tarvetta. Minun lisäkseni tarvitaan paljon uusia ihmisiä mukaan rakentamaan niin oikeistolle kuin konservaativeillekin vaihtoehto, jossa yhdistyy halu kaventaa tuloeroja, ihmisten itsemäärämisoikeuden ja ihmisoikeuksien vahvistaminen sekä kestävämmän yhteiskuntarakenteen luominen. Todellinen murheen aihe tulevien neljän vuoden aikana on Kokoomuksen johtoasema hallituksessa ja niiden vahva asema omien linjojen läpi viemiselle. Vaikka persut ja demarit mahdollisesti onnistuvat torppamaan pahimmat huononnukset perusturvaan, on todennäköistä että oikeistolinjaa tulee jatkumaan, ja että se linja on entistä huonompi kulttuurin, koulutuksen ja ympäristön saralla.

**

Kiitosten lisäksi haluan osaltani analysoida vaalitulosta niin vasemmiston kuin yleistuloksen kannalta. Vasemmistolle nämä vaalit tarkoittivat torjuntavoittoa. Valtakunnallisen kannatusmuutoksen osalta Vasemmiston tulos oli kolmanneksi paras Perussuomalaisten ja RKP:n jälkeen. Nämä vaalit olivat erittäin tärkeä askel puolueen uudistamisprosessissa. Kolme paikkaa hävittiin, mutta eduskuntaryhmä nuorentui ja naisistui selvästi. Ympäri maata näkyi nuorten punavihreiden, varsinkin naisten, vahvaa nousua suurilla äänimäärillä. Puolue lisäsi kannatustaan varsinkin Helsingissä, mutta myös muissa kaupungeissa ja puolueen ehdokkaiden sisäisessä kisassa oli nähtävissä punavihreiden ehdokkaiden nousu. Kannatustaan vasemmisto menetti ennen kaikkea pienimmissä kunnissa ja syrjäseuduilla. Näiden kannattajien keskuudessa on varmasti tapahtunut siirtymää jonkun verran demareihin mutta ennen kaikkea perussuomalaisiin. Tähän on vasemmistossakin syytä reagoida hyvissä ajoissa ennen kunnallisvaaleja, torjuntavoiton hehkuttamisen sijaan. Vasemmisto on punavihreä, moderni puolue, mutta puolue ei voi typistyä ainoastaan kaupungeissa toimivaksi liikkeeksi. Vasemmiston on oltava valtakunnallinen vaihtoehto.

Vasemmiston tuloksesta näissä vaaleissa voi vetää kaksi poliittista johtopäätöstä. Ensinnäkin: punavihreyden voitto. Itse uskon että syy vihreiden huonon tulokseen on yhdistelmä porvarihallituksessa istumisesta ja tämän näköisen politiikan tekemisestä siellä sekä epäkonkreettisesta ja kantaaottamattomasta vaalikampanjasta. Ympäristöpolitiikkakaan ei ole epäpoliittista teknokraattista näpertelyä. Vaaleissa, joissa puhuttiin paljon taloudesta ja tulonsiirroista, vihreiden ”ei oikealla, ei vasemmalla vaan edellä”-linja näyttäytyi liian abstraktilta. Vihreät vetäkööt tästä omat johtopäätöksensä, mutta vasemmiston pitää jatkossakin jatkaa tulonjaon oikeudenmukaisuuteen pohjautuvaa punavihreää poliittista linjaansa. Nämä vaalit osoittaa äänestäjien arvostavan vasemmiston selkeä asennoituiminen poliittisella skaalalla. Ideologinen linja pitää olla näkyvissä niin ympäristö- kuin verotuskysymyksissä.

Toinen johtopäätös on, että missä vasemmisto onnistui olemaan hyvä protestikanava selkeämpää punavihreää linjaa toivoville niin vasemmisto epäonnistui persujen mahdollisten äänestäjien vakuuttamisessa. Puhuttaessa perussuomalaisista pitää muistaa, että ne ovat paljon enemmän kuin maahanmuuttokriittinen puolue. Perussuomalaisten EU-kriittisyyden merkitystä onkin siksi mielenkiintoisempaa analysoida kuin niiden maahanmuuttovastaisuutta.  Puolue on ennen kaikkea protestikanava niille, jotka ovat kyllästyneet voimattomuuden ja syrjään joutumisen tunteelle. Perussuomalaisten EU-kritiikki ja ”tavallisen ihmisen” ihannoiminen antoi ihmisille toivoa vallan takaisin valtaamisesta, siitä että ihmisten kontrolli niiden omasta arjesta palautuisi. Moni tuntee olevansa keskellä kehitystä jossa kaikki huononee, työpaikat vähenevät varsinkin yli 50-vuotiaille, julkisia palveluita vähennetään ja yksityistetään ja työmarkkinoilla huonot työehdot yleistyvät, ja hintojen nousu johtavat käytettävissä olevan rahan jatkuvaan vähenemiseen. Kun lähes kaikkien puolueiden edustajat selittävät kehitystä ja omia poliittisa ratkaisujaan ”pakolla”, on aivan selvää, että ihmiset haluavat vaihtoehdon joka palauttaisi niiden uskon parempaan tulevaisuuteen ja oman arjen ja elämän haltuunottamiseen. Persut antoivat, populistisilla ”vallataan eduskunta ja lähdetään EU:sta”-linjoillaan, jotain uutta suomalaiselle poliittiselle keskustelulle. Tämä populistinen ja naiivi linja herätti todennäköisesti ihmisissä enemmän toivoa kuin mitä vasemmiston vuosikausia jatkunut puolustustaistelu on pystynyt.

Vasemmiston tuleekin nyt miettiä omaa vastaustaan tähän, varsinkin ennen kunnallisvaaleja joissa kansainväliset taloudelliset rakenteet ja suhdanteet ovat vielä etäämmällä vaalikeskustelussa kuin eduskuntavaaleissa. Poliittinen ratkaisu ei suinkaan ole niin helppo kuin suoran demokratian keinojen lisääminen, vaan vasemmiston on kyettävä havannoillistamaan ja puhumaan niistä taloudellista rakenteista ja poliittisista ratkaisuista, jotka vaikuttavat jokaisen suomalaisen, ja vielä vahvemmin pienissä kunnissa ja syrjäseuduilla asuvien ihmisten, arkeen.

Vasemmiston on terävöitettävä kansainvälistä talousanalyysiaan varsinkin omien ratkaisuehdotusten ja aloitteiden osalta ja entistä selkeämmin nostettava esille millä tavoin oikeistohallitus Suomessa tukee uusliberalistista talousjärjestelmää niin Euroopassa kuin maailmassa. Lisäksi vasemmiston on nyt ehdottomasti kehitettävä organisaatiotaan niin että vasemmisto poliittisena liikkeenä on läsnä ja tarjoaa niin poliittista vaihtoehtoa kuin mahdollisuus toimia a) niille ihmisille, jotka pettyivät suuresti persujen voittoon, ja b)  niille ihmisille, jotka tulevat pettymään suuresti perussuomalaisten hallituspolitiikkaan. Vasemmistoliiton on puolueena tarjottava mahdollisuuksia tulemaan mukaan toimintaan myös niille uusina jäseninä mukaan tuleville ihmisille, jotka eivät halua antaa koko elämäänsä puoluetoiminnalle sekä sitoutumattomille symppaajille, jotka haluavat edistää poliiittista vaihtoehtoa sinimustahallitukselle.

Myös ruohonjuuritason toimintaan on panostettava entistä voimakkaammin. Soppatykkitilaisuuksia, keskusteluja, mielenosoituksia, kahvitteluja, tansseja ja bileitä on oltava ennen kaikkea vaalien välissä. Vasemmisto pitää olla puolue, joka on läsnä ihmisten arjessa ja joka tarjoaa verkostoja ihmisille, ja joka on myös vahvasti mukana tukemassa ammattiyhdistysliikkeen uudistumista. Voimaattomuuden tunteelle on tarjottava, vaikka olisikin lohduttomampi, niin ainakin konkreettisempaa ja rehellisempää analyysia. Se on meidän paras mahdollisuus vakuuttaa niitä äänestäjiä, jotka tällä kertaa protestiäänesti populistipuoluetta.

6 Comments

  • Henry Bj&aouml;rklid
    22.4.2011 at 10:59

    Moi!

    Olen keskustellut sekä Tampereen että H:gin kavereiden kanssa siitä, että perustettaisiin ”Vaippoja Vanhuksille!”-kerjäläisyhdistys.

    Katuperformanssia, kaupungintalon, eduskunnan, eri ministeri&aouml;iden edessä => YouTubariin, jne.

    Lähetän tästä pitemmän selostuksen piakkoin.

    Henry

    Reply
  • Henry Bj&aouml;rklid
    22.4.2011 at 10:59

    Moi!

    Olen keskustellut sekä Tampereen että H:gin kavereiden kanssa siitä, että perustettaisiin ”Vaippoja Vanhuksille!”-kerjäläisyhdistys.

    Katuperformanssia, kaupungintalon, eduskunnan, eri ministeri&aouml;iden edessä => YouTubariin, jne.

    Lähetän tästä pitemmän selostuksen piakkoin.

    Henry

    Reply
  • Pareconisti
    22.4.2011 at 16:59

    Tämä oli kokonaisuudessaan hyvä analyysi! Erityisesti ehdotuksesi vaalistrategiaksi on kohdallaan. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota erääseen olennaiseen seikkaan, nimittäin koko vasemmiston alennustilaan. Demarit ovat tietysti oma lukunsa, mutta kuitenkin vaikuttaa siltä, ettei kummallakaan vasemmistopuolueella ole esittää mitään olennaisesti uutta. On helppo puhua punavihreydestä, mutta minusta tässä ei mennä tarpeeksi syvälle. Luulenpa, että kansaan ei nimittäin enää uppoa perinteinen sosialistinen paatos. Tiedän, että näistä on jossakin määrin käyty keskustelua, mutta haluaisinpa silti kysyä, onko Vasemmistoliitto ottanut virallista kantaa uusiin tapoihin järjestää yhteiskunnallisia suhteita, kuten esimerkiksi talousdemokratiaan, markkinasosialismiin
    tai osallisuustalouteen?

    Reply
  • Hansi Harjunharja
    22.4.2011 at 23:11

    Näin on näreet. Todellakin hyvä oli tuloksemme täällä Varsinais-Suomessa, kun huomioimme tämän olosuhteen, jota hyvin värittävät persut.

    On todellakin tärkeätä näkyä ja osoittaa se, että me emme havittele vain omaa valtaa, kuten eräät, vaan kansanvaltaa, ja näin on aina ollutkin. Vaaleista on paljon opittavissa, kuten kävi esille vaalien purkutilaisuudessa tuossa hetki sitten.

    Itse jatkan samaan malliin ja ajan vasemmistolaisuuden nimeen seuraavaksi erityisesti turkulaisten etuja. Otin Itä-Turun yksik&aouml;n puheenjohtajaan yhteyden ja hän sanoi, että tavataan syyskokouksessa sitten. Hetken puhelun jälkeen p&aouml;llämystyneenä mietittyäni päätin kyllä itse tehdä aivan toisin ja alkaa toimia heti. Tämä Lin suitsuttama aktiivisuus on todellakin nyt hyvin tärkeää, kun poliittinen kenttä on murroksessa. Pian on jälleen vasemmiston aika, ja kun viimeksi vasemmisto oli suuri ja yhtenäinen, kansan olot paranivat huomattavasti. Nyt ei voi muuta kuin taata saman toistuvan kovalla ty&aouml;llä ja lähimmäisenrakkaudella jälleen kerran.

    Reply
  • Pia Valkonen
    23.4.2011 at 12:54

    Tätä miettimään nyt, hip hop, mitä Pareconisti kirjoitti: ”Onko Vasemmistoliitto ottanut virallista kantaa uusiin tapoihin järjestää yhteiskunnallisia suhteita, kuten esimerkiksi talousdemokratiaan, markkinasosialismiin
    tai osallisuustalouteen?”
    NIIN!

    Reply
  • Joona-Hermanni Mäkinen
    11.5.2011 at 10:20

    Erinomainen pohdinta vaalien tuloksista, vasemmiston tilasta ja Perussuomalaisten menestyksestä. Olen samaa mieltä siitä, että vasemmiston on organisoiduttava ja järjestettävä konkreettista toimintaa my&aouml;s vaalien alla.

    Kaipaan muiden kommentoijien ohella suomalaiselta vasemmistolta pidemmälle kantautuvaa visioajattelua, joka voisi ohjata reformikampanjoita ja käytänn&aouml;n toimintaa. Lähitulevaisuudessa rahoitusmarkkinoiden voimakas sääntely, sosiaalidemokraattisen hyvinvointivaltion rakenteiden puolustaminen ja ympärist&aouml;nturmelun raippaverojen ajaminen ovat selkeitä tapoja huolehtia ekologisemmasta ja oikeudenmukasemmasta tulevaisuudesta. Tarvitsemme kuitenkin markkinoiden rinnalle keskusteluun demokraattisemman taloden järjestämisen tapoja. Erilaset markkinasosialismin ja osallisuustalouden kokeilut kuuluisivat mielestäni keskeisesti vasemmiston yleisiin tavoitteisiin.

    Reply

Leave a Reply