Menu
Blogi

Valtuustoraportti 23.9 pidetystä kokouksesta: Koulujen lakkauttamisia ja ylikiihkeää debattia

Turun kaupunginvaltuuston syyskauden toinen kokous oli lievästi ilmaistuna vauhdikas. Äänestyksiä oli useampia, ja keskustelussa onnistuttiin useampaan otteeseen niin väärinymmärtämään vastapuolta kuin menemään henkilökohtaisuuksiinkin. Kokous oli tästä syystä oudoin tähän asti, mutta tämäkin löytyy nykyään netistä jokaisen omakohtaista arviointia varten. Paljon oli hyvää ja asiallista keskustelua myös, ennen kaikkea kuntarakenneselvityksestä ja mahdollisista kuntaliitoksista Turun seudulla.

Kuntarakenneselvitys

Erityisen paljon keskustelua herätti esitys kuntarakenneselvityksen tekemisestä. Selvitys on suoraa seurausta hallituksen linjauksista kuntarakenneuudistuksen osalta. Turun kaupunkiseudulla täyttyy useampi hallituksen päättämistä selvitysvelvollisuusperusteista, erityisesti työssäkäyntiperuste (vähintään 35% kunnan asukkaista käy töissä keskuskunnassa eli Turussa) ja yhdyskuntarakenneperuste (taajama-alue ulottuu selkeästi kuntarajan yli).

Kunnanjohtajien kokouksessa kesän alussa päätettiin yksimielisesti esityksestä selvityksen tekemisestä, jossa on mukana Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Nyt päätettävissä oleva esitys oli tämän todentaminen virallisesti Turun kaupungin osalta, sekä päätös siitä, mikäli Turku haluaa ilmaista kiinnostuksensa olla mukana kuntien ja valtion välisen tehtäväjaon tarkastamista koskevassa pilottihankkeessa.

Koko kuntauudistuksesta saatiin valtuustossa aikaan pitkä ja ajoittain todella hyväkin keskustelu, jossa eritoten kokoomuksen ja keskustan kansanedustajavaltuutetut ottivat yhteen. Vasemmistoliiton kaupunginhallitusedustaja Pirjo Rinne kritisoi omassa puheenvuorossaan prosessin taustatyötä ja erityisesti sitä, miten päätösvalta tämän uudistuksen kannalta keskeisissä linjauksissa on siirretty kunnanjohtajien kuntakokoukselle. Vaikka mikään ryhmä ei vastustanut selvityksen tekoa, jouduttiin niin keskustan kuin vasemmistoliiton valtuustoryhmien toimesta useampaan otteeseen oikaisemaan kokoomuksen valtuutettujen väärinymmärryksiä puolueiden kannoista.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei selvityksen tekoa vastustanut, mutta kyllä kuntauudistuksessa on paljon kritisoitavaa vasemmistolaisesta näkökulmasta, erityisesti mitä tulee lähipalveluiden säilyttämiseen ja kuntien itsemäärämisoikeuden kunnioittamiseen.

Turun ja turkulaisten kuntalaisten näkökulmasta kuntauudistukset lähinaapurikuntien kanssa olisivat tapa jakaa vastuuta tuloista ja menoista oikeudenmukaisemmalla tavalla. Turun kaupunkiseutu ylittää tosiasiallisesti useampia kuntarajoja, ja kun hyvin toimeentulevat veronmaksajat asuvat naapurikunnissa joutuu keskuskunta Turku kantamaan suurimman osan vastuusta paljon palveluita tarvitsevien ryhmien oikeuksista.

Silti kukaan vasemmistoliiton valtuustoryhmässä ei kannattanut kuntien liittämistä pakolla, ja kaikki esittivät suuren huolen niin lähidemokratian kuin lähipalveluiden osalta. Tämän huolen me jaamme myös naaurikuntien vasemmistoliittolaisten kanssa, jotka tekivät yhteisen kannanoton pakkoliitoksia vastaan 27.9.

Taustalla on varsin ikävästi ajoitettu hallituksen linjaus mahdollisesti pakosta, joka tehtiin budjettiriihen rakenneuudistuspäätösten yhteydessä. Kun Turun alueen kuntakokous oli hyvässä hengessä kokoontunut 27.8 ja keskustellut niin yhteistyömuodoista kuin selvityksen eteenpäin saattamisesta, tuli uutinen tästä pakkoliitoslausekkeesta vain kaksi päivää myöhemmin, joka tietenkin laittoi aika paljon kapuloita tämänkin hankkeen rattaisiin.

Keskustelua ja selvitystyötä on syytä jatkaa Turun alueen kuntien välillä myös tulevaisuudessa, mutta itse kuntaliitosten lähtökohtana tulee olla vapaaehtoisuus. Tällä alueella olisi järkevää perehtyä Oulun kuntaliitoskokemuksiin, jossa lähdettiin luomaan kokonaan uutta kuntaa, eikä siitä lähtökohdasta, että osa liitetään vaan jo olemassa olevaan.

Kärsivällisyyttä ja hyviä diplomaattisia taitoja tämä hanke joka tapauksessa tulee vaatimaan.

Toinen osa päätösesityksestä, joka koski kuntien ja valtion väliseen tehtäväänjakoon liittyvää piloottihanketta, herätti vähemmän keskustelua mutta enemmän ristiriitoja.

Sen mukaan kaupunki “ilmoittaa valtiovarainministeriölle kaupungin hausta olla mukana tulevassa kokeiluhankkeessa”. Hanke, johon tässä viitattiin liittyy kuntien ja valtion välisen tehtävänjakoon ja käynnissä olevaan työhön, jonka päämäärä muun muassa on arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita. Ottaen huomioon tämän tyyppisen työn keskeisen roolin kuntalaisten palveluja tuottaville kunnille, sekä sitä, että tästä hankkeesta ei ollut antaa valtuutetuille mitään lisätietoa, teki meidän ryhmä esitykseen lisäyksen. Sen mukaan päätös hankkeeseen osallistumisesta olisi tuotu erikseen valtuuston päätettäväksi. Tätä muutosta kannatti perussuomalaisten ja osa vihreiden ryhmästä, mutta kaatui äänin 18-49.

Lähi- ja lähiöpalvelut

Seuraava iso kokonaisuus, joka herätti paljon keskustelua oli kouluverkko. Valtuustolle tuotavan päätöksen mukaan Turkuun perustetaan kaksi uutta koulua, ja lakkautetaan sekä Samppalinnan koulu että Turun lyseon lukio Runosmäessä. Päätösesityksessä oli sellaisia kohtia joihin vasemmistoliiton valtuustoryhmä mielellään yhtyi, mutta myös sellaisia, joita emme voineet hyväksyä. Niin Syvälahden kuin Yli-Maarian koulujen perustamispäätökset olivat perusteltuja ja kannatettavia. Muut kolme päätösesitystä taas ovat ovat sellaisia, joita emme voineet allekirjoittaa.

Ensimmäinen ongelmakokonaisuus oli esitys Turun lyseon lukion lakkauttamisesta. On totta kuten esittelytekstissä todettiin, että toisen asteen koulutus on erilainen palvelu kuin perusopetus. Toisella asteella opiskelevat ovat jo itsenäisiä, ja päätökseen opiskelupaikan valinnasta vaikuttaa muun muassa mahdollisuus erikoistua sekä lukion tarjoamat kurssit. Nämä seikat eivät kuitenkaan tarkoita, että yhden suuren yksikön luonti olisi parempi vaihtoehto jokaisessa tapauksessa, tai että keskusta on oikea sijoituspaikka jokaiselle oppilaitokselle. Turun lyseon lukio ei ollut liian pieni, ja lukion säilyttäminen keskusta-alueen ulkopuolella on perusteltua myös lukioon hakeutumisen kynnyksen pitämiseksi mahdollisimman matalana.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä halusi säilyttää riittävän kattavan lukioverkon, ja siihen sisältyi myös lukion säilyttäminen Runosmäessä. Meidän puheenvuoroissa tuotiin toistuvasti esille, kuinka lyseon kohtalo loppupeleissä kiteytyy siihen, minkälaista palvelutasoa haluamme lähiöissämme ylläpitää. Valtuustoryhmän jäsenen Sauli Saarisen (vas.) sanoin, lukio ei välttämättä ole lähipalvelu, mutta se voi kyllä olla lähiöpalvelu.

Toinen kaupunginosa, jossa on tarvetta palvelutason parantamiseen, on Pansio. Samassa kokouksessa käsittelyssä ollut LNG-terminaali, eli nesteytetyn maakaasun terminaali, on herättänyt paljon ja melko kriittistä keskustelua pansiolaisten keskuudessa. Terminaalin pelätään tuovan mukanaan melu- ja liikennehaittoja sekä laskevan muun muassa kiinteistöjen arvoa alueella. Suurin ongelma on se, että pansiolaisille on syntymässä kuva siitä, että kun Pansioon panostetaan, siihen panostetaan vain teollisuuslaitoksilla. Kaupunginosien eriytymiskehityksen ehkäisemiseksi tulee päättäjien osoittaa, että pansiolaisiin ja Pansio-Pernoon halutaan myös panostaa parantamalla asukkaiden palveluita ja asumisviihtyvyyttä. Ryhmämme esitys tämän tekemiseksi on aikaistaa kauan kaivattu ja paljon puhuttu Pansion koulun peruskorjaus sekä tehdä lisärakennus jo vuosien 2013–2016 aikana. Siksi teimme tästä lisäysesityksen.

Tämän lisäksi halusimme, että Samppalinnan koulun tilannetta arvioidaan perusteellisesti ennen kuin päätös sen lakkauttamisesta olisi tehty. Yleisesti ottaen erityistukea tarvitsevien oppilaiden opettaminen kouluissa, joissa pääsääntöisesti on oppilaita jotka eivät samanlaista tukea tarvitse, on paljon kannatettavampi ratkaisu kuin erilliskoulut. Integroitu opetus ei kuitenkaan hyvistä tarkoitusperistä huolimatta onnistu ellei siihen panosteta. Ennen Samppalinnan lakkauttamista olisimme halunneet perusteellisen selvityksen siitä, miten henkilöstöresursseja tullaan suuntaamaan eri oppilaitoksiin ja miten niin oppilaiden kuin opettavan henkilökunnan tarpeet aiotaan huomioida. Erityistä huolta tästä herättää muiden valtuustoryhmien päätös opetusryhmien kokojen kasvattamisesta keskimäärin 1,5 oppilaalla.

Tukea ei näille esityksille muutamia hajaääniä lukuun ottamatta tullut.

LNG-terminaali

Kun kokous sitten ryhtyi käsittelemään LNG-terminaalia Pansiossa, muuttui meno kummalliseksi. Meidän ryhmä oli lähestynyt kaikkien muiden valtuustoryhmien puheenjohtajia ennen kokousta kysyäksemme, mikäli heillä olisi halukkuutta kannattaa ponsia alueen palveluiden parantamisesta ja kouluhankkeiden nopeuttamisesta. Samalla kysyimme, jos ryhmillä olisi halukkuutta keskustella ryhmien välillä samasta asiasta. Syyt tälle avasin jo ylempänä koulukohtaa käsitellessäni, lähiöiden palveluiden parantamiseen on Turussa huutava tarve, ja Pansio-Pernon alueen “kehittäminen” vain teollisuudella ei ole oikea ratkaisu.

Keskustelun aikana yksi perussuomalaisten valtuutetuista ryhtyi kovin sanoin puolustamaan itse kaavaa, vaikka mikään ryhmä ei kaavaa vastustanut. SDP:n ryhmästä taas kritisoitiin vasemmistoliittoa kovin sanoin toisiinsa kuulumattomien asoiden koplaamisesta yhteen, vaikka kyse tässä kohtaa olisi ollut ainoastaan ponnesta. Muutama minuutti myöhemmin SDP teki oman ponnen, joka ei liittynyt millään tavalla LNG-terminaaliin.

Lopputulos oli kuitenkin se, että tulin entistä vakuuttuneemmaksi tarpeesta nostaa lähiöiden tarpeita esille, kuten myös eri kaupunginosien tasavertaisen kehittämisen tärkeyden.

On sekä pyrittävä tekemään lähiöasumisesta mahdollisimman hyvä vaihtoehto kaikille, että huolehtimaan alueiden erojen huomioonottamisen palveluista päättäessä. Kuulin useamman valtuutetun puheenvuoroissa viittauksia Jarkko Rasinkankaan tuoreeseen väitöskirjaan, joka koskee sosiaalista eriytymistä Turun kaupunkiseudulla. Tutkimuksen yhtenä tärkeänä löytönä voi väitöksen mukaan pitää sitä, että “Turun kaupunkiseudulla esiintyy samankaltainen sosiaalisen eriytymisen kehityssuunta kuin pääkaupunkiseudulla siitä huolimatta, että väestörakenteen sosiaalinen stratifikaatio poikkeaa monelta osin pääkaupunkiseudusta ja että näiden kaupunkiseutujen välinen kokoero on noin miljoona asukasta. Suomalaisen yhteiskunnan yleisellä sosiaalisella kehityksellä ja alueiden välisellä eriytymisellä on siten selkeää alueellista vastaavuutta.”

Siinä on valtuustolla miettimistä tulevaisuudessakin.

1 Comment

  • JS
    8.10.2013 at 15:16

    Arveluttaa kuntarakennemuutoksessa, että osa havittelee Turusta jopa talousalueen kokoista kuntaa. Mielestäni ei ole hyvä idea sekoittaa kaupunkia ja valtavaa maaseutua samaan kuntaan.

    Metropolimallia arvostellaan siitä että se toisin ylimääräisen hallintotason ja raskauttaisi järjestelmää, mutta raskaaksi tulee sekin kun yritetään hallita epäyhteinäistä kokonaisuutta. Olisi helpompi pitää puhtaana uusi ohut hallintoelin, kuin kasa vanhoja ja epämääräisiä.

    Minusta olisi ideaalisinta, jos maaseutukunnat esim. Lieto, Aura ja Paimio profiloituisivat selvästi tuottamaan suomalaista lähiruokaa ja niitä kohdeltaisiin eritavalla tästä hyvästä kuin esimerkiksi Kaarinaa tai Turkua, joiden taas tulisi keskittyä kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja pääst&aouml;jen vähentämiseen.

    Metropolihallinto voisi ohjata kaavoitusta näissä kunnissa oikeaan suuntaan ja huolehtia siitä, että harvaan asutulla, mutta yleishy&aouml;dyllisellä aidolla maaseudulla säilyisi palvelut, vaikka harvaan asutuilta lähi&aouml;iltä niitä jouduttaisiinkin karsimaan.

    Jos Turku laajennataan talousalueen kokoiseksi, ei voida tehdä erisäänt&aouml;jä ja tasapäistetään sekä yhteiskunnallisesti huonot ja hyvät alueet, vaikka meidän tulisi kannustaa ihmisiä lähiruuantuottajiksi ja samaa aikaa ohjata ihmisiä asumaan ja kulkemaan ympärist&aouml;ystävällisesti ja taloudellisesti.

    Mitä tulee sosiaaliseen eriytymiseen, niin olen miettinyt tätä aika paljon. Kaavoitus suosii sosioekonomisia lokeroiden muodostumista. Lähi&aouml;t rakennetaan lähes aina sellaiseksi, että sinne muuttaa tuloiltaan suurinpiirtein samankaltaista porukkaa.

    Turun keskusta taas on ihanteellinen. Samassa talossa voi eri kerroksissa asua hyvin erituloista porukkaa. Samassa talossa voi olla ty&aouml;tt&aouml;miä kuin johtajiakin. Se tarkoittaa my&aouml;s sitä, että heidän lapsensa kohtaavat toisensa alueen yhteisissä kouluissa ja tämä on sosiaaliluokkien sekoittumisen kannalta oikein hyvä asia.

    Tähän voitaisiin päästä lähi&aouml;issäkin, jos alueet rakennettaisiin sekoittuvasti. Samalle alueelle pitäisi rakentaa suuria kerrostaloja , pientaloja kuin omakotitalojakin. Tulisi tarkoitusella sekoittaa samalle alueelle niin vuokra kuin omistusasuntojakin.

    Urban Sprawl ja sosiaalinen erityminen ovat puhuttaneet ennenkin. Andrew Duanyn luento San Antonion kaupungille pureutuu Suomessakin esiintyviin kaupunkisuunnittelun ongelmiin ja esittää niille ratkaisuja, tosin unohtaa joukkoliikenteen, mutta luento on vanha:
    http://www.youtube.com/watch?v=NMvwHDFVpCE

    Reply

Leave a Reply