Kuva: Wikipedia
Suomen pahin velkaongelma on monien poliitikkojen tapa korostaa velkaantumista poliittisena kysymyksenä yli kaikkien muiden. Puolueet oikealta vasemmalle korostavat kansantalouden tilan, rahaliiton vaikutusten ja talouspoliittisten vaihtoehtojen sijaan ainoastaan Suomen velkaantumista. Valtiota verrataan täysin virheellisesti kotitalouksiin. Hallitus ja oppositio kinastelevat lähinnä siitä, kuinka nopeasti pitäisi leikata, ei itse leikkauksista tai niiden vaikutuksista. Mikäli velasta kuitenkin halutaan puhua, on siihen ainakin kolme parempaa lähestysmistapaa.
Ensinnäkin julkisvelasta huolestuneiden kannattaisi olla huolissaan rahaliiton vaikutuksista maiden velkaantumisen. Rahaliiton myötä on luovutettu merkittävää talouspoliittista valtaa yksityisille pankeille. Valtiot ovat riippuvaisia pankeilta saatavasta luotosta oman keskuspankin takaamaan rahoituksen sijaan. Pitääkseen yksityiset luottoluokittajat tyytyväisenä Suomi sopeuttaa. Valtionvelan korkotaso mittaa “markkinoiden luottamusta” valtion velanmaksukykyyn. Äärimmäisissä tapauksissa, esimerkiksi Kreikassa, tämä määrittää käytännössä onko itsenäinen valtio konkurssissa vai ei.
Toiseksi velkahyysterikoiden kannattaisi julkisen velan lisäksi tarkastella yksityisen velan kehitystä. Euroalueella yksityinen velan suhde bruttokansantuotteeseen on tällä hetkellä 400% kun julkisvelan vastaava on 90%. Tämä on erittäin tärkeää, kun huomioidaan, että yksi tärkeimmistä taustatekijöistä eurokriisille oli Espanjan ja Irlannin kiinteistökuplissa ylisuureksi kasvanut yksityinen velka sekä velan vivutus.
Viimeisenä maamme poliitikkojen kannattaisi matalan kasvun aikana unohtaa leikkaukset ja keskittyä talouskasvun aikaansaamiseen. Leikkausten ja tavallisiin ihmisiin kohdistuvien veronkorotusten seurauksena kotimaan kysyntä heikentyy entuudestaan, mikä ainoastaan lisää Suomen talouspoliittista ahdinkoa.
Velkahysterian sijaan pitää keskittyä työllisyyden parantamiseen, sitä tukevien ratkaisujen edistämiseen sekä tulonjaon ja talouspolitiikan suunnan muuttamiseen.
1 Comment
Jaana Rosenblad
27.3.2014 at 09:53Taloudellisessa päätöksenteossa täytyisi aina miettiä mitä vaikutuksia niillä on pienituloisiin,sosiaalipoliittinen ajattelu tässä asiassa voisi ohjata taloudellisten resurssien suuntaamista inhimillisemmän ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan suuntaan.