Menu
Blogi

Talouspoliittinen linjapuhe

Puhe vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa 3.12.2022

Hyvät ystävät ja toverit,

Loppusuora häämöttää. Vaalikausi on kulunut vauhdilla. Olemme saaneet aikaan valtavasti ja muuttaneet suomalaisen politiikan suuntaa. Eduskuntavaalit ovat jo aivan nurkan takana. Viime aikoina olemme huomanneet, kuinka eri tavalla vaalien lähestyminen vaikuttaa eri puolueisiin. 

On surullista nähdä, kuinka yksi puolue sortuu kannatuksen nostamisen tavoitteluun tekemällä politiikasta sirkusta tavalla, joka murentaa ihmisten luottamusta koko meidän päätöksentekojärjestelmäämme. Olemme keskellä energiakriisiä ja maailmanpoliittinen tilanne on äärimmäisen kiristynyt. Tässä tilanteessa meidän pitäisi keskittää kaikki tarmomme erilaisiin skenaarioihin varautumiseen ja sen varmistamiseen, että ihmiset pärjäävät talven yli. 

Kun tätä vaalikautta tulevaisuudessa muistellaan, uskon, että keskustan sekoilusta huolimatta huomio tulee olemaan niissä isoissa kansainvälisissä kriiseissä, jotka mullistivat yhteiskuntia näiden vuosien aikana. Pandemia, Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa sekä siitä seurannut energiakriisi ovat värittäneet suurinta osaa tästä hallituskaudesta. Tulevaisuus näyttää, onko tämä epävarmuuden aika itse asiassa uusi normaali. 

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, ilmastokriisin eteneminen ja maailmanpolitiikan kasvaneet jännitteet eivät ainakaan anna osviittaa siitä, että meno olisi tasaantumaan päin. Siksikin on äärimmäisen tärkeää, että pidämme huolta yhteiskunnan ja ihmisten kriisinkestävyydestä, torjumme ilmastokriisiä ja edistämme kansainvälistä oikeutta sekä rauhaa. Kuten pandemiassa saimme huomata, pohjoismainen hyvinvointivaltio on myös tässä suhteessa voittava konsepti, joka kestää pahojakin kriisejä. Meidän on turvattava tämä kestävyys myös tulevaisuudessa.

Mutta kriisinhoito ei suinkaan ole ainoa asia, mistä toivon tämän hallituskauden muistettavan. Meille vasemmistoliitossa oli todella tärkeää, että hallitus jo koronan alkuaikoina linjasi, että toteuttaisimme keväällä 2019 sopimamme hallitusohjelman kriiseistä huolimatta. 

Jos näin ei olisi tehty, olisimme maksaneet kaksinkertaisen hinnan kohtaamistamme kriiseistä: sekä niiden välittömistä seurauksista että kaikesta siitä, mitä kriisien takia olisi jäänyt tekemättä. Jos esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentamista ja ja maksutonta toisen asteen koulutusta olisi lykätty koronapandemian takia, olisivat nuoret todellakin joutuneet maksamaan pandemiasta liikaa. 

Olen ollut aktiivisesti mukana politiikassa vuodesta 2008 lähtien. Monen muun ikäiseni suomalaisen tavoin olin jo tottunut poliittiseen puheeseen ja päätöksentekoon, jota vuodesta toiseen väritti loputon tehostaminen, palveluiden heikentäminen ja leikkaaminen. 

Tämä hallituskausi on edustanut valtavaa paradigman muutosta suomalaisessa politiikassa. Vuosikymmenen ajan harjoitettu leikkauspolitiikka on vihdoin vaihdettu investointeihin, ja on tehty panostuksia niin sosiaaliturvaan, koulutukseen kuin hyvinvointipalveluihin. 

Tällä kaudella on toteutettu monia lakihankkeita, joilla on vahvistettu ja laajennettu hyvinvointivaltion palveluita lainsäädännön keinoin. Olemme tehneet hyvinvointivaltion kehittämiseksi sellaisia rakenteellisia uudistuksia kuin perhevapaauudistus, oppivelvollisuuden laajentaminen, seitsemän päivän hoitotakuu sekä 0,7 hoitajamitoitus. 

Kymmenen vuoden leikkausputken jälkeen me olemme nyt vahvistaneet koulutuksen rahoitusta kaikilla koulutusasteilla, aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen asti. Olemme myös saaneet aikaiseksi lukuisia parannuksia ylivelkaantuneiden asemaan, säätäneet suostumusperustaisuudesta seksuaalirikoslainsäädännössä sekä paperittomien oikeudesta terveydenhuoltoon. Olemme vihdoin saaneet eteenpäin kaikkein välttämättömimmät ja kiireellisimmät korjaustarpeet translaissa. Me lupasimme toimia oikeudenmukaisemman Suomen eteen, ja niin me olemme myös tehneet.

Mutta töitä riittää yhä. Varhaiskasvatusalan työvoimapulan ratkaiseminen, oppimistulosten vahvistaminen peruskouluissa, koulutustason nostaminen, terveyserojen kaventaminen, mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen ja vanhuspalveluiden epäkohtien korjaaminen vaativat kaikki pitkäjänteistä työtä ja sitoutumista palveluiden vahvistamiseen myös jatkossa.

Meillä ei ole varaa palata siihen politiikkaan, joka teki 2010-luvusta Suomen menetetyn vuosikymmenen.

Hyvät ystävät,

Kriiseistä huolimatta Suomen työllisyys on tällä kaudella noussut ennätyskorkeaksi, ja hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite on jopa ylitetty, kun huomioidaan mittaustavan muutos. Kolmeen vuosikymmeneen ei Suomessa olla mitattu tällaisia työllisyyslukuja, ja kokopäivätyöksi muutettuna Suomi on jo saavuttanut muut Pohjoismaat. Tämä osoittaa oikein mitoitetun suhdannepolitiikan tärkeyden. Oli oikea valinta antaa valtion kantaa vastuuta kriisien keskellä, koska se mahdollisti nopean palautumisen varsinkin pandemian akuutin vaiheen jälkeen. 

Ehkä juuri siksi, että nämä luvut osoittavat hallituksen politiikkavalintojen onnistuneen, tekee oppositio nyt niin voimakkaita hyökkäyksiä hallitusta vastaan. 

Oikeisto-oppositio yrittää luoda kuvaa, että velkaantuminen olisi ilmiö, joka koskisi vain Suomea. Näin ei tietenkään ole. Kriisit ovat vaikuttaneet kaikkiin maailman valtioihin ja hyvin monet maat ovat joutuneet tekemään aivan poikkeuksellisia päätöksiä talouspolitiikan saralla ihmisten, yritysten ja yhteiskunnan toimintojen tukemiseksi. Suhteessa verrokkimaihimme olemme Suomessa käyttäneet verrattain vähän rahaa esimerkiksi energiakriisin tukitoimiin. Velkaantumisasteemme on edelleen EU:n keskiarvon alapuolella. Suomen valtionvelka ei siis ole mikään poikkeustapaus, kuten oikeisto antaa ymmärtää, vaan velanotto on yleismaailmallinen ilmiö kriisien aikana. Tämä ei tarkoita, ettei velkaa pitäisi ottaa vakavasti.

Pitää myös muistaa, että kriisien yhteydessä tehdyt toimenpiteet ovat sekä välttämättömiä että väliaikaisia. Keskeisimmät tämän hallituskauden pysyvät menolisäykset ovat olleet lisäykset tieverkoston kunnossapitoon, oppivelvollisuuden laajentamiseen, perusturvan vahvistamiseen sekä liikunnan, kulttuurin ja nuorisotyön turvaamiseen Veikkauksen rahoituksen pienennettyä pysyvästi. Samalla valtion taloutta on vahvistettu veropäätöksillä sekä ennen kaikkea työllisyyttä tukemalla. 

Kriisitoimien väliaikaisuudesta ja taloustilanteen epävarmuudesta huolimatta monet tahot ovat sitä mieltä, että nyt tulisi lyödä lukkoon etukäteen monien miljardien sopeuttamistavoitteet jopa seuraavaksi kahdeksaksi vuodeksi. VM puhuu jopa kymmenestä miljardista kahden vaalikauden aikana. Kokoomus ajaa neljän miljardin leikkauksia yhden vaalikauden aikana.

Gallupjohdossa olevan kokoomuksen tavoite tarkoittaisi uusia miljardileikkauksia joka syksy, kun hallitus tuo uuden budjetin. Se on verrattavissa Juha Sipilän hallituskauteen, jolloin oikeistohallitus leikkasi kaikilta pienituloisilta ja palkansaajilta sekä raskaasti koulutuksen ja sote-palveluiden rahoituksesta. Yhteensä edellinen hallitus leikkasi julkisia menoja juuri noin neljän miljardin edestä. Me kaikki tiedämme näiden leikkausten seuraukset, ja niitä sotkuja joudutaan siivoamaan vielä pitkään.

Vertailu edelliseen hallituskauteen tuo myös hyvin esille sen, että neljän miljardin leikkauksia ei missään nimessä ole mahdollista tehdä vain karsimalla yritystukia tai poistamalla kosteikkoviljelyn tukia, kuten kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on sanonut. Mikäli leikkauksia tehdään neljän miljardin edestä, osuu leikkuri vääjäämättä valtion budjetin suurimpiin menoeriin eli koulutukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan. Tästä seuraa valtava köyhyyden, kurjuuden ja pahoinvoinnin kasvu. Se on aivan päinvastainen suunta, kuin mitä nyt tarvitsemme.

Olemme toistuvasti haastaneet kokoomusta paljastamaan, mistä nämät useamman miljardin menoleikkaukset koostuisivat. Tällä viikolla kokoomus julkaisi vaihtoehtobudjettinsa, joka tavalliseen tapaansa sisälsi rajuja leikkauksia pienituloisten toimeentuloon, eli mm. ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, ansiosidonnaisen eläkekertymään, asumistukeen, peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen, toimeentulotukeen sekä asumistukeen. Yhteensä yli 33 000 uutta suomalaista ajautuisi kokoomuksen arvovalintojen takia köyhyysriskiryhmään. Heistä lapsia olisi 4500. Leikkausten seurauksena saisimme Suomeen myös 7500 uutta työtätekevää köyhää.

Silti tällä leikkauslistalla kokoomus saa kasaan vain 1,3 miljardia vaatimistaan 4 miljardin leikkauksista. Yli kaksi kolmasosaa kokoomuksen leikkauksista on vielä piilossa ja kertomatta, koska jopa kokoomus tietää, että suomalaiset eivät kannata koulutuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollosta leikkaamista. Kokoomus yrittää voittaa vaalit olemalla hiljaa ja pimittämällä suunnitelmiaan. Me, hyvät ystävät, emme aio antaa heidän onnistua siinä!

Oikeiston talouspoliittisissa ulostuloissa herättää myös huomiota se, kuinka he eivät koskaan millään tavalla päivitä niitä vastaamaan sitä, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu. Olemme tällä hetkellä keskellä poikkeuksellista energian hinnan nousun aiheuttamaa elinkustannuskriisiä. Inflaatio on korkeimmillaan sitten 70-luvun, ja suomalaiset kamppailevat sen kanssa, miten he voivat maksaa sähkö- ja ruokalaskunsa tulevan talven aikana. Kaikki erilaiset talousinstituutiot, kuten esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, suosittelevat tässä tilanteessa pienituloisille kohdennettuja tukia energiaköyhyyden torjumiseksi sekä finanssipolitiikan kiristämistä esimerkiksi hyvätuloisten verotusta kiristämällä. 

Ja mitä esittää oikeisto? Kaikkein pienituloisimpien elintärkeiden tukien massiivista leikkaamista sekä samalla mittavia velalla tehtäviä veroalennuksia, jotka hyödyttäisivät eniten kaikkein suurituloisimpia ja vauhdittaisivat inflaatiota. Seurauksia siitä, kun oikeisto vain noudattaa sokeasti omia ideologisia oppejaan, vailla kytköstä siihen, mitä ympäröivässä maailmassa aidosti tapahtuu, saimme nähdä äskettäin Isossa-Britanniassa. Entinen pääministeri Liz Truss yritti viedä läpi mittavia velalla rahoitettavia ja suurituloisia suosivia veroalennuksia.Tämän seurauksena punnan kurssi syöksyi, maan eläkerahastot meinasivat kaatua, korot lähtivät jyrkkään nousuun ja maan keskuspankki joutui puuttumaan tilanteeseen hyvin poikkeuksellisella tavalla. Liz Truss joutui eroamaan ja jää historiaan Britannian lyhytaikaisempana pääministerinä. Tämäkö on se esimerkki, jota Orpo haluaa seurata?

Hyvät ystävät,

Sosiaaliturvan leikkaajien joukkoon on tällä viikolla liittynyt myös vihreät liputtamalla ansiosidonnaisen keston lyhentämisen puolesta. Tämä tiputtaisi entistä useamman työttömän entistä nopeammin ansiosidonnaiselta turvalta pienemmille perusturvaetuuksille ja lisäisi työttömien köyhyyttä. Tämä on raaka arvovalinta nousevien elinkustannusten keskellä, kun taantuma jo kolkuttaa ovella. Lienee kaikille selvää, mitkä vasemmistoliiton ja vihreiden erot ovat.

Kun ajat ovat vaikeita, pitää osallistaa heitä, jotka pärjäävät, eikä viedä vähäisiäkin tuloja heiltä, joilla on kaikkein vaikeinta. 

Hyvät ystävät ja toverit,

Jo nyt on selvää, että seuraavien eduskuntavaalien yksi iso puheenaihe tulee olemaan talous. Seuraavalle kaudelle asetettavien talouspoliittisten tavoitteiden tulee pohjautua analyysiin siitä, miltä tilanne tällä hetkellä näyttää niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Politiikan tulee elää ajassa, niin että päätökset vastaavat ajankohtaisiin tarpeisiin.

Näkymä tulevaan on tällä hetkellä poikkeuksellisen sumea. Euroopan keskuspankki on korkoja nostamalla  kiristänyt rahapolitiikkaa, mikä omalta osaltaan lisää painetta myös finanssipolitiikan kiristyksiin. Samaan aikaan rahapolitiikan kiristäminen on lisännyt taantuman todennäköisyyttä koko Euroopassa. Jos vakavampaan taantumaan ajaudutaan, pitää finanssipolitiikan viritystä taas muuttaa elvyttäväksi, muuten on riski syventää taantuman kierrettä ja vain lisätä pahoinvointia.

Samaan aikaan on keskeistä, että kaikissa maissa puututaan inflaation taustasyihin, eli lievitetään energian hinnan nousua ja lisätään voimakkaasti uusiutuvan energian tuotantoa. Vaikka inflaatio on Euroopassakin laaja-alaistunut, johtuu se edelleen pitkälti energian kallistumisesta. Siksi korkojen nostaminen ei ole tehokas toimi inflaation hillitsemiseksi, vaan se uhkaa päinvastoin heikentää kannustimia tehdä uusia investointeja energiasektoriin.

Siksi tarvitsemme inhimillisesti vastuullista talouspolitiikkaa. Tämä tarkoittaa, että:

  • Emme suhtaudu huolettomasti velkaantumiseen, mutta valtiontalouden tasapainottaminen pitää tehdä oikeudenmukaisesti ja kestävästi.
  • Sopeuttamistoimien pääpainopisteen tulee olla tuloissa sekä tuottavuuden parantamisessa. Tilanteessa, jossa taantuma on hyvin mahdollinen ja jopa todennäköinen, ei ole järkevää leikata esimerkiksi sosiaaliturvasta tai palveluista. Elinkustannusten noustessa on päinvastoin elintärkeää huolehtia pieni- ja keskituloisten pärjäämisestä. Siksi sopeutustoimet pitää kohdistaa tulopuoleen ja toteuttaa esimerkiksi listaamattomien yritysten omistajien osinkoverotuksen uudistus sekä miljonäärien verovälttelyyn puuttumiseksi tarkoitettu arvonnousuvero.
  • Oiva esimerkki oikeudenmukaisesta verotuksesta on ns. Windfall-vero, jota vasemmistoliitto on pitkään ajanut ja joka nyt on valtiovarainministeriössä valmistelussa. Tämä energiayhtiöiden ylisuuriin ja ansiottomiin voittoihin puuttuva vero voi tuoda valtiolle jopa miljardin lisätuloja oikeudenmukaisella tavalla.
  • Sopeutuksen pääpainopiste on oltava tuloissa ja tuottavuuden parantamisessa, mutta olemme valmiita myös harkittuihin menosäästöihin, joilla emme leikkaa tulevaisuudestamme. Vasemmistoliitto ei hyväksy leikkauksia opetus- ja kulttuuriministeriön tai sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille ja edellyttää kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. 
  • Tulemme vaaliohjelmassamme esittämään keinoja vahvistaa julkisen talouden tulopuolta yli kahden miljardin euron edestä. Työllisyyden ja tuottavuuden parantaminen vahvistaa omalta osaltaan julkista taloutta. Esitämme myös noin puolen miljardin edestä menoleikkauksia. 
  • Finanssipolitiikan maltillinen kiristäminen on lähitulevaisuudessa perusteltua korkojen nousun takia. Emme kuitenkaan pidä perusteltuna tiukasti ennakkoon lukkoon lyötyä miljardimääräistä sopeutustarvetta tuleville vaalikausille, vaan finanssipolitiikan mitoitus on arvioitava erikseen kehys- ja budjettiriihien yhteydessä kulloiseenkin taloustilanteen suhteuttaen. Talouspolitiikan on elettävä ajassa, ja taantuman kolkuttaessa ovella ei ole viisasta toteuttaa rajuja leikkauksia. Ne syventävät eriarvoisuutta, heikentävät työllisyyttä ja syövät kestävän taloudenpidon edellytyksiä pidemmällä aikavälillä. Tämän hallituskauden ennätyksellisen kovat työllisyysluvut osoittavat, että suhdannepolitiikalla todellakin on väliä. Suomi ei ainoastaan palautunut nopeasti pandemiasta vaan työllisyysluvut ampaisivat täällä uuteen ennätykseen.
  • VM on arvioinut, että ilman uusia veropäätöksiä veroaste laskee yhteensä noin neljällä miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Tämä johtuu muun muassa siitä, että päästöpohjaiset verotuotot vähenevät, kun esimerkiksi liikenne sähköistyy ja energiaa tuotetaan kasvavassa määrin uusiutuvilla. Ilman uusia päätöksiä energiavalmisteverotuksen ympäristöohjaavuus myös heikkenee. Tällaiseen veroasteen laskuun ei vanhenevalla yhteiskunnalla ole varaa. Meidän ei tarvitse nostaa veroastetta, mutta sen pitäminen nykyiselläänkin vaatii uusia päätöksiä. Vasemmistoliitto haluaa kiristää suurten omistusten ja pääomien verotusta ja suitsia verovälttelyä. 
  • Turvallisuuteen liittyvät panostukset eivät saa johtaa leikkauksiin muualla. Kuluneella hallituskaudella on laajassa poliittisessa yhteisymmärryksessä lisätty rahoitusta muun muassa puolustusvoimille, rajavartiolaitokselle sekä kyberturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Nämä panostukset ovat väliaikaisia ja turvallisuuden sekä huoltovarmuuden kannalta välttämättömiä, eikä vastaavia leikkauksia missään nimessä saa kohdistaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon tai sosiaaliturvaan.
  • Ensi kaudella pitää uudistaa valtiontalouden kehysjärjestelmä, jotta se jatkossa huomioi nykyistä paremmin myös valtion tulot sekä suhdannetilanteen ja mahdollistaa vastasyklisen, eli olosuhteet huomioivan finanssipolitiikan sekä tarpeelliset tulevaisuusinvestoinnit. On kestämätöntä ja nurinkurista, että kehysjärjestelmä huomioi vain menot, vaikka tulot ovat yhtä olennaisia ja yhtä tärkeitä valtiontalouden tasapainottamisen näkökulmasta. Kehysjärjestelmän nykyrakenne johtaa politiikkaan, jossa verotuloja voidaan jatkuvasti vähentää ja veroastetta jatkuvasti laskea, mikä synnyttää jatkuvan tarpeen leikata menoja ja pienentää suomalaista hyvinvointivaltiota. Tulojen huomioimisen lisäksi kehysmenettelyyn tulee sisällyttää nykyistä suurempi jousto kriisitilanteita ja suhdannetilanteen nopeita muutoksia varten.

Hyvät ystävät,

Oleellista on myös keskittyä niihin haasteisiin, jotka ovat Suomelle erityisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi osaajapula ja väestön vanheneminen. Me olemme sitoutuneita tavoitteeseen nostaa korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus 50:een prosenttiin korkeakoulujen perusrahoitusta kasvattamalla sekä TKI-panostusten nostamiseen yli neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. 

Kuluneen vuoden aikana Suomessa on jäänyt syntymättä arviolta 130 000 työsuhdetta osaajapulan takia. Leikkaamalla ei tätä ratkaista, eikä leikkauksilla saada kasvua. Siksi ensi kaudella on jatkettava koulutuksen ja tieteen kunnianpalautusta sekä helpotettava Suomeen muuttamista.

Varhaiskasvatukseen tulee investoida työskentelyolosuhteiden parantamiseksi muun muassa 3+1-mallilla, jossa ryhmään palkataan suhdeluvun lisäksi yksi ylimääräinen aikuinen tuomaan muuttuviin tilanteisiin joustovaraa. Lisäksi osa-aikaisten lasten suhdeluku tulee muuttaa samaksi kuin kokopäiväisten. Haluamme toteuttaa oppimisen tuen kokonaisuudistuksen peruskoulussa ja toisella asteella. Kohdistamalla 200 miljoonaa euroa yleisopetuksen ryhmien pienentämiseen, erityisopettajamitoituksen käyttöönottoon sekä pienryhmäopetuksen mahdollistamiseksi kaikille sitä tarvitseville parannamme koulutuksellista tasa-arvoa. Jatkuvan oppimisen uudistusta tulee jatkaa, ja TKI-rahoitusta tulee kasvattaa neljän prosentin tavoitteen edellyttämälle uralle ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätä.

Hyvät ystävät,

Suomi tarvitsee lisää ihmisiä. Toisin kuin eräät puolueet väittävät, niin valtio ei ketään tänne tuo, vaan yritykset rekrytoivat ja työntekijät valitsevat itse, mihin haluavat muuttaa. Siksi on aivan sama, asetammeko tavoitteeksi 5000, 20 000 vai 50 000 ulkomaalaisen osaajan saamisen Suomeen, jos Suomi ei ole maa, johon ihmiset haluavat muuttaa. Muuttohalukkuuteen vaikuttavat mitä suurimmassa määrin yhteiskunnalliset asenteet. Kuka haluaisi muuttaa maahan, jossa oma puoliso joutuu rasistisen ahdistelun uhriksi ratikassa, tai lapsia kiusataan koulussa heidän taustansa vuoksi?

Yksi konkreettinen toimi, jolla osaajapulaa voidaan helpottaa nopeasti, on perheenyhdistämisen tulorajojen laskeminen, jotta entistä useampi Suomeen työn perässä muuttanut voi saada tänne myös perheensä ja lapsensa. EU- ja ETA-maiden ulkopuolella suoritettujen tutkintojen tunnustamiseen ja hyväksilukuun pitää niin ikään saada lisää vauhtia. Suomessa on arviolta yli 1 300 EU/ETA-alueen ulkopuolella tutkinnon suorittanutta sote-alan ammattilaista, jotka tällä hetkellä ovat työvoiman ulkopuolella. Tämä on aivan kestämätöntä. 

Ehdotamme vasemmistoliitossa myös suurta reformia Suomen kielikoulutusjärjestelmään. Kotoutumiskoulutus tulee siirtää kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen, ja koulutusten kilpailutuksista tulee luopua. Meidän on rakennettava kansallinen suomen kielen kouluttamisen kokonaisuus antamalla tämä valtakunnallisena tehtävänä vapaalle sivistystyölle ja ammatillisille oppilaitoksille. Eri tasoisia suomen kielen kursseja tulee tarjota maksutta kaikille Suomeen muuttaneille, myös työsuhteen perusteella oleskeluluvan saaneille. Panostaminen suomen kielen opettamiseen on tärkeää, jotta mahdollisimman monelle syntyisi hyvät edellytykset asettua pitkäaikaisemmin tai pysyvästi Suomeen. 

Samaan aikaan on elintärkeää, että me puutumme nykyistä hanakammin ja tehokkaammin Suomessa rehottavaan työmarkkinarikollisuuteen. Liian pienten palkkojen maksamisesta tulee tehdä rikollista ja seuraamusten pitää olla tuntuvia. Ammattiliitoille pitää antaa kanneoikeus, jotta ne pystyvät ajamaan myös haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden asemaa. 

Hyvät ystävät ja toverit,

Kaikista tavoitteista ja luvuista yksi on kuitenkin ylitse muiden. Se on 1,5. Pariisin ilmastosopimuksessa lähes kaikki maailman maat sitoutuivat rajoittamaan ilmaston lämpenemisen korkeintaan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan nähden. 

Pariisin kokouksen jälkeen näinä vuosina ei ole kuitenkaan tapahtunut riittävästi. Olemme nyt pisteessä, jossa alkaa olla epävarmaa, onko tämän tavoitteen saavuttaminen enää mahdollista. Meidän tulee pitää kiinni 1,5 asteen tavoitteesta. Samalla pitää tiedostaa, että se vaatii paljon määrätietoisempia toimia ja ilmastotavoitteiden ottamista läpileikkaaviksi, ohjaaviksi periaatteiksi kaikessa päätöksenteossa ensi kaudella. Samalla on myös tehtävä entistä enemmän luontokadon hillitsemiseksi. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on ilmastonmuutoksen rinnalla suurimpia ja vakavimpia kaikessa hiljaisuudessa eteneviä kriisejä. Se voi aiheuttaa peruuttamattomia vahinkoja kaikelle elolliselle tällä planeetalla. 

Näistä asioista kyllä puhutaan enemmän kuin aiemmin politiikassa, mutta teot yhä puuttuvat. Viime viikkoina olemme saaneet nähdä hyvin konkreettisesti, mitä viherpesu tarkoittaa. EU:n ennallistamisasetuksen yhteydessä käyty luokattoman huono keskustelu sekä koko eduskunnan oikeiston yhteistyössä tekemä tuho luonnonsuojelulaille osoittavat valitettavasti, kuinka vähissä ne puolueet ovat, jotka ovat valmiita toimiin ja päätöksiin ilmaston ja luonnon puolesta. 

Kaikesta puheesta huolimatta ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa ei ole tapahtunut paradigman muutosta, vaan meneillään on pikemminkin iso takaisku, jossa annetaan lobbareiden ja rahapiirien ohjata eduskunnan lainsäädäntötyötä. Ruotsissa porvarihallitus jopa lakkautti ympäristöministeriön, ja kun valtiovarainministeriä haastettiin siitä, että hallituksen politiikka tulee kasvattamaan päästöjä, hänen vastauksena oli: entä sitten?

Hyvät ystävät ja toverit, kun me nyt menemme kohti eduskuntavaaleja, haluan sanoa äänekkäästi ja selvästi: vasemmistoliitto ei tule tekemään kompromisseja ilmastopolitiikan ja luonnonsuojelun kunnianhimon suhteen. Me emme pakita emmekä epäröi, kun kyse on koko maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudesta. Me olemme vastuussa siitä, mitkä elämän edellytykset täällä ovat tulevien vuosikymmenten aikana, eikä historiankirjoitus tule olemaan meille armollinen, jos me epäonnistumme tässä tehtävässä. 

Suomella on maana valtavasti voitettavaa korkeassa kunnianhimossa ja edelläkävijyydessä tässä aiheessa. Pohjois-Ruotsiin on suunnitteilla yli 100 miljardin euron investoinnit, jotka kaikki kytkeytyvät vetytalouteen ja vihreään siirtymään. Pitkään jatkuneen väestökadon suunta on muuttunut, ja nyt siellä suunnitellaan isoja investointeja muun muassa parempiin raideyhteyksiin. Ajatelkaa, mitkä mahdollisuudet tämä tarjoaa pohjoiseen myös Suomessa. Keskeisin tekijä tällaisten investointien taustalla on uusiutuvan ja kohtuuhintaisen sähkön riittävä tarjonta. Tuulimyllyt, joita perussuomalaiset vuosia ovat haukkuneet ja joille he ovat naureskelleet, ovat nyt se keskeisin tekijä, joka määrittää, tuleeko maaseudun paikkakunnille uusia investointeja, työpaikkoja, verotuloja ja asukkaita. 

Suomen pitää lisätä reippaasti investointeja niin tuuli- kuin aurinkoenergiaan sekä sähkön siirtokapasiteettiin ja vetytalouden edellytyksiin. Edulliseen uusiutuvaan energiaan investoiminen lisää meidän energiaomavaraisuuttamme ja on myös paras tapa edistää sähkön hinnan halpenemista. 

Samaan aikaan, kun leikkaamme päästöjämme, on meidän myös pidettävä huolta hiilinieluistamme. Siinä keskiössä on valtion omistamat metsät ja suot. Alustavat arviot hiilinieulujen romahtamisesta johtuvat siitä, että metsiä on hakattu liian intensiivisesti ja liian nuorina. Metsän kierron pidentäminen on niin metsänomistajan kuin ilmaston etu. Tämän lisäksi pitää asettaa valtion omistamat eli Metsähallituksen hallinnoimat metsät väliaikaiseen hakkuukieltoon, kunnes on ollut mahdollista arvioida erityisesti vanhojen metsien suojelutarpeet. 

Soiden osalta on välittömästi saatava aikaan uusien peltojen raivauskielto sekä panostettava jo tehtyjen epäonnistuneiden ojitusten ja vanhojen turvepeltojen ennallistamiseen. Myös tässä on mahdollisuuksia moniin samanaikaisiin hyötyihin. 

Hyvät ystävät ja toverit,

Suomi ei kehity, kasva tai uudistu leikkaamalla. Meillä ei ole varaa palata ajattelutapaan, joka teki 2010-luvusta Suomen menetetyn vuosikymmenen. Valtiontaloutta voi ja pitää tasapainottaa oikeudenmukaisesti ja kestävästi. Ihmisten toimeentulon riittävyydestä huolehtiminen nousevien elinkustannusten keskellä, koulutukseen ja tieteeseen panostamisen jatkaminen ja reilun siirtymän vauhdittaminen ovat päättäjien tärkeimpiä tehtäviä tässä ajassa, ja niiden edistämiseen me olemme vasemmistoliitossa sitoutuneita! Me haluamme, pystymme ja aiomme luoda paremman tulevaisuuden kaikille, ei harvoille!