Menu
Blogi

Miksi kaupunki yhtiöittää ja kilpailuttaa?

Mielipidekirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 4.5.

Mika Maaskola nosti tärkeän aiheen esille kirjoituksessaan (TS 13.3.) Kaupungin harjoittama omistajapolitiikka ei ole ollut kaupungin yhtiöiden henkilöstön etujen mukaista.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ainoana puolueena äänesti yksityistämistä vastaan (8 ei, 2 tyhjää), kun Turun kaupunginvaltuusto vuonna 2011 teki periaatepäätöksen Kiinteistöpalvelu-, Talotoimi-, Viher- ja Kunnallistekniikkaliikelaitosten yhtiöittämisestä. Osakeyhtiöt eivät toimi läpinäkyvästi eivätkä demokraattisesti ja ne pyrkivät monesti henkilöstösäästöihin muun muassa työehtoshoppailun kautta.

Yhtiöittämisen lisäksi kaupunki päätti myös omilta yhtiöiltä ostettujen palveluiden asteittaisesta kilpailuttamisesta. Kuntecissa ja Turun Seudun Rakennustekniikassa tehdyt irtisanomiset ja lomautukset ovat ennen kaikkea seurausta tästä. Yhtiöt joutuvat todella vaikeassa taloudellisessa tilanteessa valmistautumaan toimimaan markkinoilla, joilla palkkauksesta ja työehdoista käydään ankaraa kilpailua.

Maaskola kirjoitti, että Sdp esitti ainoana jatkoaikaa palvelusopimuksille. Hän kuitenkin jätti kertomatta, että mitään pakkoa kilpailuttaa palveluita ei ollut.

Turun kaupungilla olisi ollut mahdollisuus sopia palveluiden ostamisesta omilta yhtiöiltä, niin kauan kuin riittävän pieni osa niiden liiketoiminnasta tapahtuu kilpailluilla markkinoilla. Kilpailutuksista luopuminen olisi ollut kaupungille edullisin ratkaisu. Samat yhtiöt pyrkivät nyt hankkimaan lisätilauksia ja luovat painetta kilpailuttamisiin myös lähialueen kunnissa.

Kaupungin edun mukaista ei ole tilanne, jossa kaupungin omat yhtiöt saattavat hävitä kilpailutuksen ja joutua irtisanomaan henkilöstöä ja jopa tekemään alaskirjauksia. Irtisanomisten johdosta kaupunki menettää arvokasta osaamista ja tietotaitoa. Ei ole henkilökunnan näkökulmasta myöskään reilua, että kaupungin yhtiöt tekevät erilaista henkilöstöpolitiikkaa kuin kaupunki itse.

Turussa tulisi pikaisesti päivittää kaupungin omistajapoliittinen strategia. Avoimuutta voitaisiin lisätä esimerkiksi avaamalla yhtiöiden esityslistat, pöytäkirjat ja tilintarkastuskertomukset julkisiksi siltä osin, kun se ei haittaa liiketoimintaa.

Pitkällä tähtäimellä on keskeistä saada kunnalliset yhtiöt julkisuuslain piiriin sekä jättää kokonaan yhtiöittämättä toimintoja aina, kun se on lain mukaan mahdollista.