Mielipidekirjoitus julkaistu Turun Sanomissa
Rokotusten alkamisen myötä olemme alkaneet nähdä valoa koronatunnelin päässä. Silti joudumme elämään vielä useita kuukausia koronaepidemian ja rajoitustoimien kanssa.
Koronakriisi on iskenyt erittäin rajusti lapsiin ja nuoriin ja heillä vaikutukset myös kestävät kriisin jälkeen. Lasten ja nuorten harrastukset ovat keskeytettynä isossa osassa maata, nuorille tärkeitä juhlia ja valmistujaisia ei olla voitu viettää normaaliin tapaan, omia ystäviä ei voi nähdä entiseen tapaan vapaa-ajalla ja koulua on käyty vuorotellen lähi- ja etäopetuksessa.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä, joka arvioi koronakriisin vaikutuksia lasten oikeuksiin, julkaisi selvityksensä 18.1. Viesti on selvä: koronakriisi on vaikuttanut merkittävällä tavalla lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Samalla on tärkeää, että lapsia ja nuoria ei käsitellä yhtenä yhtenäisenä ryhmänä, vaan huomioidaan miten kriisin vaikutukset ovat erilaisia eri asemassa oleville lapsille ja nuorille. Eniten ovat kärsineet ne, joiden kodeissa oli epävarmuutta jo ennen kriisiä ja jotka ovat tarvinneet niin hyvinvointipalveluita kuin oppimisen tukea arjessaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä aluehallintoviraston kuntakyselyissä saatujen tietojen mukaan kevät oli kaikkein haasteellisin niille oppilaille, joilla normaalioloissa on suurempi oppimisen tuen tarve tai vaikeat kotiolot. Sama viesti toistuu myös muissa kyselytutkimuksissa ja selvityksissä.
Turun yliopiston koululaisten koronakevät -kyselyn mukaan kevään etäopetusjakson aikana yksinäisten ja ahdistuneisuutta kokevien oppilaiden määrä kasvoi erityisesti yläkouluikäisissä. Monet kasvuympäristön turvallisuutta osoittavat muuttujat ovat kehittyneet heikompaan suuntaan.
Seuraavien vuosien aikana tehtävät poliittiset päätökset tulevat vaikuttamaan merkittävästi siihen, jääkö koronakriisistä samanlainen pitkäaikainen kielteinen vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja elämään kuin 1990-luvun lamalla.
Kunnianhimoa ja sitoutumista lasten oikeuksien edistämiseen tarvitaan juuri nyt. Siksi keväällä valittavat kuntapäättäjät tulevat olemaan keskeisessä roolissa tässä työssä.
Oppilas- ja opiskelijahuolto, perheneuvolat, lastensuojelu, varhaiskasvatus ja koulutus muodostavat lasten ja nuorten kannalta elintärkeiden palveluiden verkoston. Näiden palveluiden resursseja on taloudellisista paineista huolimatta pystyttävä kasvattamaan kunnissa tulevien vuosien aikana.
Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään lasta tai nuorta koronakriisin seurauksena. Lasten oikeuksien turvaamisen pitää olla kriisitoimenpiteiden lähtökohta.
Yhtä oleellista on laaja yhteiskunnallinen sitoutuminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen siinä vaiheessa, kun epidemian akuutein vaihe on ohi. Se on todellista tulevaisuuspolitiikkaa.
