Laittomien kaavojen kaupunki

Kuntien kaavoitusmonopoli tekee kaavoitusratkaisuista poliittisia kiistakysymyksiä. Kaavoituspäätösten taloudellisten seurausten lisäksi rakentamisella ja maankäytöllä on paljon merkitystä niin sosiaali- kuin ympäristöpoliittisesti. Tämä on huomattu varsinkin Turussa, joka on valtakunnallisestikin surullisen kuuluisa pitkään valloillaan olleesta rakennusliikkeiden ja puoluetoimijoiden epäterveistä ja läheisistä suhteista.

Hyvällä kaavoituksella, tiukilla rakennusmääräyksillä ja julkisella asuntotuotannolla pystytään luomaan kuntaan yhdyskuntarakennetta, joka edistää kuntalaisten tasavertaisuutta sekä Turun ja valtion ilmastopäästövähennystavoitteita. Samoja tavoitteita tukee luonnollisesti myös se, ettei säästötoimenpiteenä myydä jo olemassa olevia kunnallisessa omistuksessa olevia vuokra-asuntoja. Turussa Vasemmistoliitto on johdonmukaisesti ajanut vuokra-asuntojen säilyttämistä ja määrän lisäämistä.

Mutta voihan sitä kaavoittaa toisellakin tavalla. Turun Sanomien vaalikoneen viimeisen kysymyksen kohdalla ehdokkaiden tuli ottaa kantaa siihen, pitäisikö Kakskerran ja Satavan saariin kaavoittaa uusia asuntoja 10 000 asukkaalle.

Mielenkiintoiseksi vaalikonekysymyksestä tekee se, että Turun Sanomat tarjoavat ehdokkaille mahdollisuuden ilmaista kantansa laittomaksi todettuun osayleiskaavaan. Korkein hallinto-oikeus totesi nimittäin elokuussa laittomaksi osayleiskaavan, jonka mukaan Satavan ja Kakskerran saariin kaavoitetaan uusia asuntoja – nimenomaan 10 000 uudelle asukkaalle. Toinen tunnettu esimerkki Turun laittomista kaavoista on tietenkin vanha toriparkin rakentamisen mahdollistava Turun kauppatorin asemakaava.

Kanta Satava-Kakskerran kaavaan kertoo paljon ehdokkaiden näkemyksistä ilmastopoliittisten tavoitteiden tärkeyden suhteen. Osayleiskaava kumottiin ensin Turun hallinto-oikeudessa loppuvuodesta 2010 ja myöhemmin KHO:ssa 2012. Syynä kumoamisiin oli kaavan ristiriitaisuus maakuntakaavan kanssa, jonka mukaan rakentamista tulee keskittää Piikkiön, Kaarinan, Turun, Raision ja Naantalin keskustoja yhdistävällä tavalla.

Kaavojen valmistelu ja hyväksyminen, jotka myöhemmin kaatuvat oikeudessa, on tulkittava osoitukseksi poliittisen ohjauksen ja rakennuttajien etujen merkittävästä painosta mitä tulee kaavoitukseen Turussa. Tämä osoittaa myös nykyisten valtuutettujen vähäisen kiinnostuksen Suomen ja Turun ilmastopoliittisista tavoitteista.

Turussa tulee ensi kaudella keskittyä kaupungin kehittämiseen tavalla, joka edistää niin ilmasto- kuin sosiaalipoliittisiakin tavoitteita. Pikaratikka tulee ottaa tärkeimpänä lähtökohtana kaupungin kehittämiselle. Pikaraitiotiestä tehdyn selvityksen mukaan sen hyödyt ovat suurimmat, jos se yhdistetään kaupunkisuunnitteluun viimeistään kuusi vuotta ennen käyttöönottoa. Tämä tarkoittaa, että asumista ja palveluita on suunniteltava tulevien linjojen varteen. Tästä hyötyvät myös asukkaat.

Sellainen maankäyttö, rakentaminen ja kaavoitus, joka nojautuu hajautettuun asutukseen ja oman auton käyttöön, ei ole enää tämän ajan mukaista eikä järkevää. Uusia asukkaita Turkuun saadaan lisäämällä kaupungin vetovoimaisuutta sekä suunnittelemalla asumista ja rakentamista tavalla, joka ottaa niin kuntalaisten tarpeita kuin ilmastonkin huomioon.