Menu
Blogi

Itärajan aidasta

Tällä viikolla käytiin eduskunnan lähetekeskustelu hallituksen täydentävästä talousarvioesityksestä. Se sisältää muun muassa 139 miljoonan määrärahan itärajan aitahankkeen ensimmäiseen osaan. Aihe on herättänyt paljon keskustelua vasemmiston piirissä ja siksi on paikallaan kertoa tarkemmin puolueen suhtautumisesta siihen. 

Monet tutkijat ovat ihmetelleet, mistä aloite aitahankkeeseen on tullut ja mihin tutkimustietoon hanke perustuu. Lyhyt vastaus on: rajavartiolaitokselta. Aloite rajavalvonnan vahvistamiseen on tullut rajan valvonnasta vastaavalta viranomaiseilta, joka on todennut pitävänsä sitä välttämättömänä. 

Miksi? Koska Suomi on rajavalvonnan osalta hyvin riippuvainen Venäjästä. Raja on toiselta puolelta jo nykyisellään hyvin pitkälti aidattu. Suomen ja Venäjän yhteistyö raja-asioissa on aina sujunut asiallisesti ja hyvin, ja sujuu toivon mukaan myös tulevaisuudessa, riippumatta siitä mitä maailmanpolitiikassa muuten tapahtuu. Koska tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa ei kuitenkaan voi luottaa yhteistyön sujuvan täysin mutkitta kaikissa tilanteissa, on Rajavartiolaitos halunnut että Suomi panostaa oman rajavalvonnan vahvistamiseen. 

Kyse ei tietenkään ole koko rajan aitaamisesta vaan siitä, että mahdollisia rajanylittäjiä ohjataan esteiden avulla virallisille rajanylityspisteille, jossa heidän asiansa voidaan käsitellä.  Tällä viikolla myönnettävällä rahoituksella on mahdollista rakentaa rajaesteitä noin 72 kilometrin verran, kun raja kokonaisuudessaan on noin 1344 kilometriä pitkä. 

Vaikka rajanvartiolaitos pitää esteiden rakentamista välttämättömänä, on hanke myös saanut osakseen paljon hyvin perusteltua kritiikkiä. Mikäli koko hanke toteutetaan eli myös ensi hallituskaudelle kaavaillut osat, tulee aitaan uppoamaan hyvin merkittävä määrä resursseja, melkein 400 miljoonaa euroa. On hyvin ongelmallista, että yritetään sitouttaa kaikki puolueet hyväksymään koko tämän rahasumman jo nyt, kun on tiedossa miten kovia leikkauksia muun muassa kokoomus ajaa toteutettavaksi ensi hallituskaudella. 

Suurimmat huolenaiheet liittyvät perustellusti aidan käyttötarkoitukseen, varsinkin yhdistettynä muutoksiin, joita on säädetty rajavartiolakiin, ja jonka tulkintaa vielä tiukennettiin eduskuntakäsittelyssä. Muutosten seurauksena turvapaikkahakemusten vastaanottoa voidaan voimakkaasti keskittää vain yhdelle rajanylityspaikalle, ja aidan perimmäinen tarkoitus tällaisessa skenariossa voisi olla estää turvapaikkaa hakevien mahdollisuus ylittää raja mistään muualta, edes tavallisesti käytössä olevalta viralliselta rajanylityspaikalta. Rajavartiolaitos on perustellut aitaa myös rajan ylityksen tekemisellä turvallisemmaksi, kun maastossa olevat ihmiset havaitaan heti rajalla ja voidaan siten saattaa viranomaisavun piiriin. Jotta tämä toteutuu, on tärkeää että viralliset rajanylityspisteet pidetään auki, lainsäädäntöä ei enää kiristetä ja että Suomi pitää kiinni ihmisoikeusvelvoitteistaan. 

Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa on hyvinkin ymmärrettävää että maat varautuvat, eikä Suomi voi olla riippuvainen Venäjän rajavalvonnasta. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa, että maan omista oikeusvaltioperiaatteista tai ihmisoikeuksista luovutaan. Vasemmistoliitto ei ole sitoutunut ensi hallituskaudella toteutettavien aita- ja valvontahankkeen jatko-osiin, vaan haluamme arvioida tarpeen rauhassa nyt rakennettavien esteiden ja niistä saatujen kokemusten perusteella.