Vierailin eilen ja toissapäivänä puolueen puheenjohtajana Itä-Suomessa tutustumassa käytännöntyöhön metsissä hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi.
Toimia nimittäin tarvitaan. Suomen hiilinielut ovat romahtaneet mm. hakkuumääristä johtuen. Suomella on potentiaalia olla keskeinen toimija ilmastokriisin ratkaisussa, jos johdonmukaisesti panostamme tähän. Ilmastopolitiikan yksi keskeinen kivijalka on metsiemme ja maaperämme kyky sidota hiiltä. Ilman hiilinielujen määrätietoista kasvattamista ilmastotavoitteisiin on vaikeaa ellei mahdotonta päästä.
Heinävedellä saimme tutustua niin suojeltuun metsään kuin jatkuvan kasvatuksen periaatteella hoidettuun talousmetsään. Oleellista on saada hakkuiden kokonaismäärä vähenemään ja hakkuutapa puiden ja maaperän hiilivarastoa suojaavaksi. Akuutein tarve nähtiin valtion mailla tapahtuvien Metsähallituksen hakkuiden rajun vähentämisen osalta. Erityisesti Lapin saamelaisalueilla sijaitsevissa arvometsissä hakkuut pitäisi keskeyttää välittömästi. Tämän lisäksi nostettiin esille Metso-ohjelman riittämätön rahoitus. Ei saa olla niin, että käytyään tarkan punninnan ja valittuaan suojelun metsänsä käyttötavaksi metsänomistaja saakin kielteisen vastauksen riittämättömien resurssien vuoksi. Metso-ohjelman riittävä rahoitus on keskeinen, jotta yksityisten maanomistajien suojeluhaluun voidaan valtion puolesta vastata. Tarvitsemme myös uusia mekanismeja, joilla tuemme metsänomistajia päätöksessään antaa puiden kasvaa järeämmiksi. Suoraviivaisin näistä on järeysvaatimuksen palauttaminen metsälakiin. Käytännössä siis puiden pitää antaa kasvaa isommiksi. Näin metsien hiilinielut kasvavat ja samalla metsänomistajilla on mahdollisuus parempaan taloudelliseen korvaukseen puusta. Nämä aiheet olivat esillä myös vieraillessamme Kaavin kunnassa tutustuen paikalliseen kompensaatioyritykseen.
Yksi vierailujen keskeisistä teemoista oli ennallistaminen. Vierailimme Linnunsuon ennallistetulla turvepellolla, jonka tarina lähti liikkeelle siitä, että valtionyhtiö Vapon turvetuotanto pilasi lähivesistöt ja tappoi niiden kalat. Paikalliset kalastajat menettivät elinkeinonsa ja alueen tärkeä joki oli kuolemassa. Tämä sai paikallisyhteisön sekä Tero ja Kaisu Mustosen Lumimuutos-osuuskunnan liikkeelle puuttumaan tilanteeseen. Vapo saatiin lopettamaan turpeen kaivuu Linnunsuolla. Paikallisten toiveesta ja paikallisten toimesta aluetta alettiin ennallistaa. Vapon lähdettyä paikalle jäi surkeassa kunnossa oleva käytöstä poistettu turvepelto. 10 vuoden projektissa suo ennallistettiin muokkaamalla maata ja rakentamalla vesirajaa nostavia penkereitä. Nyt tilalla on kaunis maisema, jossa retkeilevien ihmisten lisäksi viihtyvät sadat eri linnut. Alueesta tulee taas suo sadan vuoden kuluessa, mutta jo nyt se on elävä, monimuotoinen elinympäristö turvesuon kuun kamaran sijaan.
Linnunsuo on tärkeä esimerkki ennallistamisen monipuolisista hyödyistä. Suon ennallistamisella on hiiltä sitova vaikutus, alueella pesii nyt todella uhanalaisia lintuja, taimen kutee lähivesistöissä ja samalla ennallistaminen luo edelleen alueelle uutta työtä. Paikalliset kaivinkoneenkuljettajat saivat leipää pöytään kirjaimellisesti entisen turvesuon ojat täyttämällä ja ammattitaitoaan sekä paikallistuntemustaan hyödyntämällä.
Reissu vahvisti käsitystäni siitä, mistä hiilinielujen kasvattamisessa ja ennallistamisessa pohjimmiltaan on kyse: teemme ilmaston kannalta välttämättömiä toimia, luomme samalla uutta työtä ja parannamme lähiluontoa paikallisille asukkaille. Onnistuneesta ennallistamisesta hyötyvät kaikki.
