Rautalankaa sotesta - korjataan se, mikä ei toimi, mutta ei rikota sitä, mikä toimii

Rautalankaa sotesta – korjataan se, mikä ei toimi, mutta ei rikota sitä, mikä toimii

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen alkuperäinen lähtökohta oli korjata se, mikä ei toimi, mutta ei rikkoa sitä, mikä toimii.

 

Suomalainen terveydenhuolto ei kärsi kilpailun puutteesta. Vuoden alussa julkaistussa 35 eurooppalaisen maan vertailussa Suomen sairaanhoitojärjestelmä todettiin Euroopan kustannustehokkaimmaksi. Laatuvertailuissa sijoitus oli kahdeksas, eli Suomi päihitti palveluiden kaupallistamisessa kunnostautuneet maat kuten Ruotsi ja Iso-Britannia. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä ei myöskään ole erityisen kallis, terveydenhuoltomenojen  osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa Pohjoismaiden pienin.

 

Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon suurin epäkohta on hoidon epätasa-arvo ja hoitoon pääsyn vaikeus erityisesti pienituloisille. Suomalaisen hyvinvoinnin kasvusta huolimatta terveyserot ovat pysyneet suurina, ja pienituloisimpien miesten elinajanodote on kasvanut vain hieman 90-luvun alun jälkeen. Työterveydenhuolto tarjoaa nopean hoidon pääsyn työssäkäyville, mutta eläkeläiset, pätkätyöläiset, työttömät ja lapsiperheet ovat kunnan tarjoamien palveluiden piirissä.

 

Vaikka löytyy paljon esimerkkejä erinomaisesti järjestetyistä kunnallisista sote-palveluista, kärsivät perustason palvelut jatkuvasta resurssipulasta, joka näkyy terveyskeskusten pitkinä jonoina ja korkeina asiakasmaksuina. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen maksaa tällä hetkellä noin 3500 euroa per asukas, josta vain noin 130 euroa menee terveyskeskusten avoterveydenhuoltoon. Terveyskeskuskäynnit ovat Suomessa vähentyneet kolmella miljoonalla 2000-luvun alusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Suomessa Pohjoismaiden korkeimmat.

 

Nämä ongelmat piti uudistuksessa ratkaista siirtämällä vastuu koko sosiaali- ja terveydenhuollosta yhdelle taholle. Näin on onnistuneesti jo tehty, muun muassa Kainuun sotessa ja Eksotessa. Kun vastuu niin sosiaalipalveluista kuin terveydenhuollosta on yhdellä taholla, voidaan luoda yhteistyömalleja, jotka huomioivat potilaiden moninaiset tarpeet. Jonosta ja toimipisteestä toiseen pompottamisen sijaan voidaan rakentaa lapsiperheille, pitkäaikaistyöttömille ja vanhuksille suunnattuja palvelukokonaisuuksia, joissa huomioidaan ihmisten erilaiset avun tarpeet. Samalla resursseja voidaan  siirtää raskaammasta erikoissairaanhoidosta perustasolle, sosiaalityöhön ja terveyskeskusvastaanottoon ja samalla lyhentää jonoja.

 

Hoidon saavutettavuutta parantaisi myös asiakasmaksujen alentaminen. Terveyskeskusmaksun poistaminen koko maassa maksaisi vain noin 40 miljoonaa, ja vähentäisi samalla byrokratiaa. Sote-uudistuksessa piti korjata se mikä oli rikki, ja luoda eheät palveluketjut, vahvemmat julkiset palvelut ja enemmän alueellista tasa-arvoa.

 

Nyt emme saavuta mitään näistä tavoitteista. Pakkoyhtiöittäminen ja –ulkoistaminen rikkoo palveluketjut. Maakunnan järjestämisvastuu ei riitä yhteistyön luomiseen, kun hoitoketjusta vastaavat henkilöt työskentelevät yksityisissä sote-keskuksissa, sote-keskusten alihankkijayrityksissä, maakunnan yhtiössä ja liikelaitoksessa. Kainuun sote ja Eksoten kaltaiset organisaatiot joutuvat pilkkomaan toimiviksi todetut järjestelmät.

 

Hallituksen järjestelmä, ohjaisi entistä suuremman osan palveluihin tarkoitetuista verovaroista yksityisten yritysten osinkojen, markkinoinnin ja lobbauksen rahoittamiseen. Mallin hyötyjät eivät ole eniten hoitoa tarvitsevati, vaan hyvin koulutetut, hyvinvoivat ja hyvin toimeentulevat potilaat, jotka jatkossa käyvät Mehiläisessä tai Terveystalossa kaikkien veronmaksajien piikkiin. Alueellinen tasa-arvo vähenee , kun yksityinen palvelutarjonta keskittyy isoihin kasvukeskuksiin ja niiden keskusta-alueille.

 

Saadaan järjestelmä, joka maksaa enemmän, mutta on vähemmän tasa-arvoinen eikä ratkaise mikään soten alkuperäisistä ongelmista. Sen sijaan turvataan yli 10 miljardin euron markkinat isoille terveyskonserneille. Pihlajalinnan toimitusjohtaja sanoi Bloombergille antamassaan haastattelussa sen selvästi: Suomeen avataan nyt ennennäkemätön siivu julkisista palveluista markkinoille, ja isot yritystoimijat näkevät siinä ison liiketoiminnan kasvattamisen potentiaalin.

 

Vasemmistoliitto on neljässä vuorokaudessa saanut yli 12 600 allekirjoitusta vetoomukseen oikeudenmukaisen sote-uudistuksen puolesta. Fiksut suomalaiset kannattavat kyllä potilaiden itsemäärämisoikeuden ja valinnan mahdollisuuksien lisäämistä, mutta eivät halua yksityistää nykyistä suurempaa osa palveluista.

Vasemmistoliitto on sitoutunut vahvistamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa pohjoismaisen hyvinvointimallin vahvuuksista käsin, ja tulemme siksi tekemään kaikkemme, jotta hallitus perääntyy yhtiöittämis- ja ulkoistamismallistaan.