Menu
Blogi

On aika yhdistää vasemmistoliiton voimat

Vasemmistoliitolla on takanaan historiallinen vaalivoitto. Toukokuun EU-vaaleissa puolue nosti ensimmäistä kertaa lähes pariin kymmeneen vuoteen selvästi kannatustaan, oli vertauskohtana sitten edelliset eduskunta-, kunnallis- tai eurovaalit.

Vasemmistoliitto onnistui palauttamaan edustuksensa EU-parlamenttiin ja on näin jälleen täysivaltainen jäsen eurooppalaisten vasemmistopuolueiden porukassa. Puolueen noste on jatkunut vaalien jälkeenkin. Me olemme käytännössä ainoa puolue Suomessa, jonka kannatus kulkee nyt selvästi ylöspäin. Tätä suuntaa ei pidä ainakaan omilla toimilla kääntää laskuun.

EU-vaaleissa saavutetun voiton takana oli onnistunut ja innostunut vaalityö, jota oli tekemässä koko puolueen kenttäväki – yhdessä. Tämä innostus ja porukassa tekemisen henki luo hyvän pohjan kampanjatyölle ja voitolle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Juuri tämä henki pitää saada kantamaan ensi kevääseen saakka.

Se edellyttää kuitenkin puolueen voimien kokoamista- ei jakamista tai hajottamista. Niin kunta- kuin valtakunnan tasolla on tehtävä kaikki mahdollinen sen eteen, että puolueen aktiivit toimivat yhdessä, mahdollisista näkemyseroista huolimatta.

Vasemmistoliiton hyvän nousujohteen toinen taustatekijä on, että teimme keväällä oikeat johtopäätökset lähes kolme vuotta jatkuneen hallitusyhteistyön suhteen.

Vasemmistoliitto kamppaili hallituksessa lujasti ja voimiensa mukaan pienituloisten puolesta. Osasimme kuitenkin myös lähteä hallituksesta, kun eteen oli tulossa päätöksiä, joita oli mahdoton hyväksyä. Yhteiskunnan heikko-osaisimmilta leikkaaminen soti paitsi vasemmistolaisia arvoja, myös puolueiden kesken sovittua hallitusohjelmaa vastaan.

Puoluepolitiikka perustuu pahimmillaan siihen, että muistellaan menneitä ja kostetaan vanhoja loukkaantumisia. Tällainen ajattelu sopii mielestämme huonosti iloiseen, eteenpäin katsovaan 2000 – luvun vasemmistolaisuuteen. Vasemmiston pitäisikin nyt kaivaa esiin ne tekijät, jotka yhdistävät meitä – ei niitä, jotka meitä erottavat.

Erityisesti vaalivoiton varmistamiseksi Vasemmistoliiton pitää ennen seuraavia eduskuntavaaleja koota voimansa. Keskeinen keino tähän on se, että yhdistetään kaksi eduskuntaryhmää, joissa istuu puolueen listoilta valittuja kansanedustajia. Periaatepäätökset tästä olisi hyvä tehdä heti alkusyksystä.

Muuten vaarana on, että kysymys hallitsee keskustelua puolueen sisällä ja sen ulkopuolella tästä asti vaaleihin. Kaikki tämä on pois varsinaisesta politiikasta, jota puolueen pitäisi nyt tehdä. Vasemmistolaisen vaihtoehdon tarjoaminen on keskeinen asia, jolla puolueen pitää ajaa kohti ensi kevään eduskuntavaaleja.

Työttömyyden ja irtisanomisten kasvu, ihmisten toimeentulon mureneminen, perusturvan heikennykset, kiristynyt suurvaltapolitiikka ja vaikea kansainvälinen tilanne vaativat kaikki vasemmistolaisia vastauksia. Juuri niitä ihmiset odottavat nyt meiltä.

Vasemmistoliiton oppositioon siirtymisen myötä ovat poistuneet ne syyt, joiden takia kaksi puolueen kansanedustajaa erotettiin ryhmästä. Kysymys ei kuitenkaan ole vain kahdesta kansanedustajasta vaan myös isosta joukosta puolueen kannattajia, jotka ovat heitä äänestäneet tai ovat muutoin ehkä ajatelleet samoin. Vasemmistoliitolla ei voi ikinä olla liikaa kannattajia.

Menneiden muistelu, vanhojen asioiden kaivelu, kaunan kantaminen tai kosto eivät voi olla politiikan käyttövoima.

Virheitä on varmasti tehty eri puolilla. Niiden muistelu ja niistä muistuttaminen eivät kuitenkaan voi olla osa Vasemmiston uutta nousua. On katsottava eteenpäin, tuuletettava vanhoja ennakkoluuloja ja aloitettava puhtaalta pöydältä.

Vasemmistoliiton pitäisi olla nimenomaan muutosvoimien liitto, johon mahtuu politiikassa erilaisia asioita korostavia vasemmistolaisia. Politiikassa korostamme usein suvaitsevaisuutta, kuten pitääkin. Otetaan se voimavaraksi myös puolueen sisällä.

On aika katsoa eteenpäin. Vain yhtenäisen voimin Vasemmistoliitto voi eduskuntavaalien jälkeen olla huomattavasti nykyistä suurempi puolue.

Tehdään käänne vasempaan – yhdessä.

Antero Eerola, Li Andersson, Pia Lohikoski ja Dan Koivulaakso

Yhteiskirjoitus Kansan uutisissa

No Comments

    Leave a Reply