Aina välillä törmää väitteeseen siitä, että vasemmisto aina vain vastustaa kaikkea. Tämä on luonnollisesti paikkaansa pitämätön väite. Vain koska vastustaa työntekijöiden ja pienituloisten asemaa heikentäviä esityksiä, ei tarkoita, etteikö omia uudistusesityksiä löytyisi. Sen kunniaksi kokosin viidentoista kohdan vasemmistolaisen uudistuslistan. Uudistusesitykset ovat satunnaisessa järjestyksessä listattuja.
Olkaa hyvät!
- Vanhempainvapaajärjestelmän tasa-arvoistamista 6+6+6-mallin mukaisesti!
6+6+6-malli on vanhempainvapaajärjestelmä, jonka tavoite on edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä työ- että perhe-elämässä. Nimitys tulee siitä, että vanhempainvapaata kiintiöidään kummallekin vanhemmalle kuusi kuukautta, minkä lisäksi on yksi kuuden kuukauden jakso, jonka voi käyttää kumpi vain vanhemmista tai sen voi jakaa vanhempien kesken. Vanhempainvapaa pitenisi 6+6+6-mallin avulla 18 kuukauden pituiseksi eli kunnes lapsi on noin 1,5-vuotias. Uudistus pyrkii helpottamaan vanhempainvapaalle jäämistä ja tukemaan vanhempien tasaisempaa vastuunjakoa lastenhoidossa. Se antaisi siis isille paremmat mahdollisuudet jäädä tuloihin sidotulle päivärahalle hoitamaan lasta, ja vahvistaisi naisten asemaa työmarkkinoilla.
- Perustulon käyttöönotto!
Perustulo tarkoittaa jokaiselle Suomessa pysyvästi asuvalle kerran kuukaudessa automaattisesti maksettavaa vastikkeetonta ja verotonta rahaa. Perustulon ensisijaisena tavoitteena tulee olla perusturvan varassa elävien ihmisten toimeentulon parantaminen, tuloerojen kaventaminen ja jokaisen sitä tarvitsevan toimeentulon takaaminen nykyistä paremmin ja inhimillisemmin. Siksi perustulon tason tulee olla sellainen, että se ei alenna perusturvan tasoa nykyisestä. Perustulon vastikkeettomuus tarkoittaa myös, että työnteko olisi mahdollista kaikille sen varassa eläville, ja että se takaisi ihmisten perustoimeentulon vaihtelevissakin elämäntilanteissa.
Matkalla perustuloon tulee ensi hallituskaudella yhtenäistää perusturvaa nostamalla eri etuudet samalle tasolle, korottaa perusturvan tasoa sekä laajentaa suoja-osia koskemaan myös toimeentulotukea ja nostaa niiden euromääräistä rajaa. Kaikki nämä uudistukset kehittäisivät perusturvaa perustulomaisempaan suuntaan. Tämän lisäksi tulee ensi hallituskaudella myös käynnistää perustulokokeilu.
- Elvytysohjelma!
Suomen taloudelliset ongelmat ovat peräisin yksityiseltä sektorilta. Suomi kärsii suhdannepoliittisesta kriisistä, joka johtuu euroalueen taantumasta ja sitä pahentaneesta leikkauspolitiikasta. Sen lisäksi vientiteollisuuden rakennemuutos, eli Nokian ja paperiteollisuuden häviäminen, on rakenteellisesti vaikuttanut Suomen viennin hiipumiseen. Siitä huolimatta, että työnantajamaksuja on kevennetty, palkkoja madallettu, veroja laskettu ja halpaa lainarahaa luotu, on taantuma jatkunut. Kun kysyntää ei ole, säästävät kaikki. Yksityiset investoinnit ovatkin vähentyneet, ja työttömyys sekä julkinen velkaantuminen ovat kasvaneet.
Elvytyksellä lisätään julkisin toimin kokonaiskysyntää taloudessa lisäämällä suoraan talouden rahavirtoja ja työn määrää työllistävien julkisinvestointien kautta. Investoinnit suunnataan uusiutuvaan energiaan, vähäpäästöiseen teknologiaan, vuokra-asuntotuotantoon, raide- ja joukkoliikenteeseen sekä koulutukseen ja tutkimukseen.
- Translain uudistaminen!
Yksi nykyisen hallituksen isoista epäonnistumisista oli translain uudistamisen tekemättä jättäminen, hallitusohjelmassa olleesta kirjauksesta ja asiaa valmistelleen työryhmän työstä huolimatta. Tällä hetkellä lakiin sisältyvä vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä muun muassa pakottaa sukupuolensa korjaavan ihmisen sterilisoimaan itsensä. Suomi on saanut translaista lukuisia huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeusjärjestöiltä sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetulta.
Translaki tulisi pikaisesti uudistaa kokonaisvaltaisesti perustumaan jokaisen itsemäärämisoikeuteen. Laista tulee poistaa lisääntymiskyvyttömyys- ja naimattomuusvaatimukset, jotka on säädetty oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen edellytyksiksi. Myös sukupuolen korjaamiseen tähtäävien hoitojen tulee perustua ihmisen itsemäärittelylle.
- Kivihiilestä vapautuminen!
Vasemmistoliitto on asettanut tavoitteeksi sen, että Suomen tulee olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2050. Se edellyttää toimenpiteitä nopeassa tahdissa energiakulutuksen vähentämiseksi ja aurinko-, tuuli- sekä kestävällä tavalla tuotetun bioenergian ja maalämmön lisäämiseksi.
Ympäristöjärjestöjen järjestämässä energiagaalassa kaikilta puolueilta tuli varovaista tukea esitykselle siitä, että kivihiilen käyttö kiellettäisiin kokonaan lailla vuoteen 2025. Juuri sen kaltaisia isoja suuntaa antavia poliittisia linjapäätöksiä tarvitaan energiaremontin aikaan saamiseksi!
- Asuntotakuun käyttöönotto!
Nuorten kohdalla asuntojen korkea vuokra on merkittävä ongelma, jonka lisäksi kiristyvät vuokraehdot muun muassa luottotietojen osalta ovat johtaneet kasvaviin ongelmiin asuntoa etsiessä. Nuorten asunnottomuus tarkoittaa usein yöpymistä vanhempien tai kavereiden nurkissa ja jatkuvaa siirtymistä eri kämppien välillä.
Asunto on jokaisen ihmisen tarvitsema perusoikeus, ja asia, jonka pitää ensin olla kunnossa ennen kuin mahdollisia muita elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia on mahdollista ratkaista. Siksi jokaiselle nuorelle on taattava subjektiivinen oikeus omaan kotiin. Tämä toteutetaan lisäämällä julkista vuokra-asuntotuotantoa sekä tuetun asumisen palveluita. Tämän lisäksi tulee toteuttaa Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin esittämän mallin mukaisesti valtiollinen takausjärjestelmä, joka turvaa jokaisen nuoren mahdollisuuden saada vuokratakuun ja kotivakuutuksen vaikeasta henkilökohtaisesta taloudellisesta tilanteesta huolimatta.
- Pienituloisten verotuksen keventäminen!
Vasemmistoliitto esittää, että alle 10 000 euroa vuodessa tienaavien tulot olisivat kokonaan verottomia. Se parantaisi pienituloisten taloudellista asemaa, pienentäisi siksi tuloeroja ja lisäisi samalla kotimaista ostovoimaa.
Se myös lopettaisi nykyisen järjettömän käytännön, jossa rahaa siirretään edestakaisin monien sosiaalietuuksien verottamisen takia.
- Progressiivinen pääomaverotus!
Vasemmistoliiton veromalli pohjautuu siihen, että kaikkia tuloja verotetaan samaisen progressiivisen asteikon mukaan, riippumatta siitä, ovatko ne palkka-, etuus- tai pääomatuloja. Tämä tarkoittaisi paluuta malliin, jossa kaikkia rikkaita verotetaan maksukyvyn mukaan.
Samassa yhteydessä toteutetaan osinkoverouudistus, jossa luovutaan tällä hetkellä käytössä olevasta erillisestä osinkoverotusjärjestelmästä listaamattomien yritysten kohdalla. Kaikkien osinkojen veronalaista osuutta verotettaisiin siten progressiivisesti. Tämä lisäisi verotuksen selkeyttä ja oikeudenmukaisuutta, tasapainottaisi yhteisöveron rajua laskua ja vähentäisi verovälttelyä tulonmuuntamisen kautta.
- Lyhyempi työaika!
Työttömyyden ohella suomalaista työelämää vaivaa työpahoinvointi ja ongelmat työssä jaksamisessa. Yksi tapa parantaa työntekijöiden jaksamista on lyhentää työaikaa. Vasemmistonuorten tavoitteena on kuuden tunnin työpäivä.
Göteborgissa Ruotsissa on tällä hetkellä käynnissä kokeilu vanhuspalveluissa, joissa vuorotyötä tekevien työntekijöiden työpäivä on lyhennetty kuuteen tuntiin. Työntekijöiden palaute on ollut positiivista, ja kunnassa odotetaan saatavan kokeilusta säästöä, kun sairauspoissaolot vähenevät.
- Sote- ja aluehallintouudistus!
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus on hyvä tehdä, jotta puututaan nykyiseen tilanteeseen, jossa liian suuri osa resursseista menee raskaaseen erikoissairaanhoitoon ja raskaisiin korjaaviin toimenpiteisiin sosiaalihuollon puolella, ja liian vähän rahaa jää jäljelle ennaltaehkäiseviin perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Tuomalla koko palveluketju saman toimijan vastuulle vältytään kustannusten siirtelemisestä toimijalta toiselle ja luodaan samalla nykyistä paremmat edellytykset järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut julkisina.
Lähipalveluiden turvaaminen ja demokratian toteutuminen tulee kuitenkin huomioida kun erilaisia malleja pohditaan, ja siksi oli hyvä, että edellinen eduskunta ei yrittänyt runnoa läpi kiireessä tehtyä sote-ratkaisua. Seuraavalla eduskunnalla on nyt mainio tilaisuus toteuttaa sote-uudistus osana laajempaa aluehallintouudistusta. Tehdään maakuntahallinnosta demokraattisempaa järjestämällä suorat vaalit ja antamalla maakunnille verotusoikeus. Samalla maakunnille voidaan siirtää vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä nykyisten maakuntien, suuren joukon erilaisten kuntayhtymien sekä pääosin myös ELY:jen, AVI:en ja TE:toimistojen tehtävistä.
- Paremmat pelisäännöt kaivosalalle!
Suomen kaivosalalle tarvitaan nykyistä paremmat pelisäännöt ja keinoja lisätä paikallisten asukkaiden osallisuutta kaivoshankkeisiin liittyvissä kysymyksissä. Talvivaara on surullinen esimerkki alan ongelmista sekä siinä, mitä tulee ympäristövaikutuksiin että valvontaan.
Luonnonsuojelualueille ei tulisi perustaa kaivoksia. Asukkaiden vaikutusvaltaa tulisi lisätä niin kaivosten perustamisvaiheessa kuin ottamalla käyttöön louhintamaksu tai kaivosvero. Sillä on mahdollista kerätä lisää varoja kaivosalan ympäristövalvontaan ja mahdollisten ympäristöongelmien ennaltaehkäisemiseen ja hoitamiseen. Maksujärjestelmällä on myös mahdollista kanavoida tuottoja suoraan niille alueille ja paikkakunnille, joihin kaivostoiminta vaikuttaa.
Tämän lisäksi ympäristöhallintoa on vahvistettava kaikilla tasoilla. Ympäristöministeriö tulee säilyttää itsenäisenä ja alueellisen ympäristövalvonnan resursseja parantaa.
- Rahaliiton rakenteet uusiksi!
Eurokriisin jälkeen keskustelu rahaliitosta ja sen rakenteista laantui, mutta on yhtä lailla edelleen ajankohtainen. Suomenkin talouden elpymisen edellytys on talouspolitiikan suunnan muuttaminen elvyttävämmäksi koko euroalueella, koska euroalueen taantuma vaikuttaa suoraan Suomen viennin kysyntään.
Siksi Suomen europolitiikan kärkitavoitteena tulee olla Euroopan unionin rahaliitto EMU:n rakenteiden ja julkisten talouksien sääntelyn uudistaminen.
Euroopan keskuspankin mandaatti on muutettava niin, että suora lainoitus jäsenmaille on mahdollista, jotta jäsenmaat eivät ole täysin riippuvaisia ainoastaan markkinoilta saatavasta lainasta. Keskuspankille on annettava tehtäväksi inflaation valvomisen lisäksi myös työllisyyden ja talouskasvun myönteisen kehityksen tukeminen.
Tämän lisäksi EU:n jäsenmaiden taloudenhoitoa koskevat sopimukset on neuvoteltava uudelleen, ja niiden finanssipoliittisia sääntöjä, valvontaa ja sanktioita on kevennettävä. Jäsenmaiden talouspoliittista liikkumavaraa ei tule kaventaa meno- tai velkarajoitteilla.
- Harmaa talous kuriin!
Euroopan unionin jäsenvaltiot menettävät joka vuosi arviolta tuhat miljardia euroa verokierron ja verovälttelyn seurauksena. Arviot harmaan talouden aiheuttamista veromenetyksistä vaihtelevat, mutta vuonna 2012 tehdyn arvion mukaan Suomessa kyse on noin 5-7 miljardista eurosta vuosittain. Menetetyt verotulot muodostavat valtiontalouteen merkittävän verovajeen ja aiheuttavat epäreilun kilpailutilanteen sääntöjä noudattaville yrittäjille.
Keinoja puuttua ongelmaan on monia: veronumero on otettava käyttöön rakennustyömaiden lisäksi myös palvelualoilla, jotta harmaaseen talouteen ja verovälttelyyn voidaan puuttua. Ulkomaalaisten sijoittajien omistusten salaamisen mahdollistavasta hallintarekisteristä on luovuttava. Verohallinnolle osoitetaan lisää resursseja harmaan talouden torjuntaan. Suomi ajaa EU:ssa maakohtaiseen kirjanpitoon ja monikeskeiseen automaattiseen verotietojen vaihtoon velvoittavaa lainsäädäntöä sekä yhtenäisen yhteisöveron vähimmäistason säätämistä unionin alueella.
- Julkiset varat julkisiin palveluihin!
On kestämätöntä, että verovaroin subventoidaan yksityishenkilöiden yksityisten terveyspalveluiden käyttöä sekä ostetaan palveluita veroja kiertäviltä monikansallisilta yhtiöiltä. Julkisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi verovarat tulee ohjata puhtaasti julkisesti tuotettuihin palveluihin.
On kestämätöntä käyttää osa yhteisistä varoista sellaisten yksityisten palveluiden rahoittamiseen, jotka eivät kuitenkaan ole kaikkien kansalaisten saavutettavissa. Verojen tarkoituksena ei ole suoraan rahoittaa yksityisten yritysten liiketoimintaa. Tämän vuoksi yksityisen terveydenhoidon Kela-korvaus lakkautetaan. Kilpailutuksissa tulee jatkossa säätää pakolliseksi yritysten verojalanjäljen huomioiminen.
- Pienyrittäjiä tukeva verotuspolitiikka!
Monet itsensä työllistäjät ja yksinyrittäjät painavat pitkää päivää ilman kunnollisia mahdollisuuksia lomiin tai vapaisiin ja elävät suuressa taloudellisessa epävarmuudessa. Näiden yrittäjien aseman parantamiseksi ja yrittämiseen kohdistuvan byrokratian vähentämiseksi tulee nostaa arvonlisäveron tilittämisen alaraja 25 000 euroon. Tämän lisäksi arvonlisäveroa tulee kohdennetusti alentaa veroluokista, joihin kuuluvat mm. ruoka, ravintolat, lääkkeet, kirjat ja tilatut lehdet, liikuntapalvelut, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, taide-esineiden ensimyynnit sekä erinäiset kulttuurikorvaukset.
Yrittäjien sosiaaliturvaa tulee myös parantaa. Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika on tällä hetkellä 1+3 päivää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että harva yrittäjä jää sairaslomalle tulonmenetysten ja töiden kasautumisen vuoksi. Siksi omavastuuaikaa tulisi lyhentää yhteen päivään. Pitkiä päiviä tekevät yksinyrittäjät tarvitsevat myöskin oikeuden pitää vapaapäiviä sekä lomaa ja siksi kokeilussa ollut sijaispalvelujärjestelmä tulisi ottaa käyttöön. Yrittäjän työssäoloehtoa tulee lyhentää nykyisestä 15 kuukaudesta yhdenmukaisemmaksi palkansaajien kanssa. Pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla perustulon käyttöönotto.
