HYVÄT YSTÄVÄT, HYVÄT TOVERIT,
On suuri kunnia ja ilo olla täällä juhlistamassa tätä työväen ja vasemmiston juhlapäivää kanssanne, vaikka täällä muita juhlan aiheita tunnetusti myös on ollut. Aikana, jolloin politiikan tempo nopeutuu ja poliittiset kysymykset monimutkaistuvat ja monikansallistuvat, on entistä tärkeämpää että on hetkiä jolloin kokoonnutaan yhteen niin juhlimaan menneitä saavutuksia kuin suuntaamaan katse kohti vielä tulossa olevia voittoja.
Hyvät ystävät,
mediassa syytetään usein vasemmistoa menneisyyden liikkeenä olemisesta. Kyseessä on tietenkin poliittisten vastustajien kulunein fraasi, mutta siitä huolimatta meidän olisi syytä välillä vastata heille, että miksi ihmeessä olisimme muistelematta käytyjä taisteluja ja voittoja? Ja miksi ihmeessä me lakkaisimme marssimasta vappuna, kun on niin paljon minkä puolesta marssia edelleen?
Vappuna me muistelemme esimerkiksi kaikkia niitä ihmisiä jotka ovat laittaneet itsensä peliin, järjestäytyneet ja vaatineet oikeuksiaan, joita saamme kiittää muun muassa sosiaaliturvasta, vuosilomasta ja kahdeksan tunnin työpäivästä. Sitä, että ihmisten yhdessä luoman poliittisen paineen seurauksena nykyään on esimerkiksi lapsilisiä ja päivähoitoa, joista niin Jyrki Kataisen kuin Paavo Arhinmäen lapset hyötyvät.
Vappuna voimme muistella Haymarketin verilöylyä Chicagossa 1886, jolloin kymmeniä ihmisiä haavoitettiin ja tapettiin poliisin toimesta, työläisten ja anarkistien vaatiessa kahdeksan tunnin työpäivää. Oikeuksiaan ajavia kansalaisia ja ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluvia kohdellaan tänäkin päivänä raa’asti eri puolilla maailmaa. Pari viikkoa sitten Manoladassa Kreikassa työnjohtaja ampui 30 bangladeshilaista siirtolaistyöntekijää haulikolla, heidän vaatiessa puolen vuoden palkkasaataviaan.
Tai voimme muistella sitä, että Suomeen on kansalaisyhteiskunnan, järjestäytyneen työväenliikkeen ja vasemmiston toimesta luotu kaikille yhtenäinen ja maksuton koulutusjärjestelmä, kaikille kuuluvat julkiset palvelut ja sosiaaliturvajärjestelmä, joka turvaa kaikille vähimmäistoimeentulon.
Hyvät ystävät,
ehkä yksi syy sille, että oikeisto ei pidä meidän marsseista ja meidän muistelemisista on se, että heillä ei ole samanlaista historiaa jota muistella. Historiankirjoituskin on poliittista, minkä huomaa siitä, että työväenliike ja kansalaisyhteiskunta liian usein unohtuvat kertomuksesta suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten vaaliman hyvinvointivaltion synnystä. Ehkä syy on se, että sitä kertomusta ei voi kertoa tuomatta esille, kuka on ollut mukana rakentamassa, ja kuka vastustamassa. Nämä saavutukset eivät ole suomalaisen oikeiston, eikä varsinkaan startup-yritysten, brändien tai innovaatioiden tuottamia.
Hyvät ystävät,
vappu on myös aika jolloin me tarkastelemme liikkeemme nykytilaa ja tulevaisuuden kamppailuja.
Vasemmisto on ja pysyy joukkoliikkeenä, jonka vahvuus on iso määrä valtavasti työtä tekeviä toimijoita ja politiikka, jonka lähtökohtana on ihmisten elinolojen ja arjen parantaminen. Me emme välitä mielikuvista tai poliittisesta jargonista, vaan konkreettisista vaatimuksista ja parannuksista.
Mutta haasteita, hyvät ystävät, meillä kyllä riittää.
Niin Euroopassa kuin Suomessa on nähtävissä poliittisen keskustelun polarisoituminen kahden oikeistolaisen ääripään välille. Tämä vastakkainasettelu on kärjistynyt erityisesti europolitiikan suhteen.
Konservatiivinen oikeisto, johon useimmat oikeistopopulistiset puolueet lukeutuvat, ajavat kansallisia ratkaisuja, nationalismia, työntekijöiden aseman heikentämistä ja yksityistämisiä. Liberaali oikeisto puolestaan ajaa finanssipääoman ehdoilla tehtävää syvenevää integraatiota, rajuja leikkauksia palkkoihin, eläkkeisiin ja sosiaaliturvaan sekä niinikään työntekijöiden aseman heikentämistä.
Me emme saa antaa liberaalioikeiston omia Eurooppaa ja konservatiivioikeiston kansallisvaltiota. Siksi, hyvät ystävät, meillä tulee olla kaksi selvää vasemmistolaista viestiä heille.
Ensinnäkin, me emme kannata talouskuria, jonka seurauksista kärsivät tavalliset kansalaiset. Leikkauslinja on loputtava. Pari vuotta jatkunut eurokriisi on jo osoittanut, että tukitoimet ovat tuhonneet maiden talouden ja takaisinmaksukyvyn ja työvoima pakenee Välimereltä. Velkaantuminen, työttömyys ja unionin sisäinen epätasapaino ovat vaan jatkaneet kasvuaan.
Toiseksi, rahaliiton uudistaminen on välttämättömyys. Vasemmistolaista politiikkaa ei ole Euroopassa mahdollista tehdä järjestelmässä, jossa yksityisen pankkisektorin talouspoliittinen valta on käytännössä suurempi kuin valtioiden, jossa sallitaan veronkiertoa ja jopa kannustetaan keinottelemaan. Sen sijaan vaadimme EKP:lle mahdollisuutta lainottaa jäsenmaita suoraan, ihmisten työehtoja ja kansalaisoikeuksien kunnioittamista, pankkijärjestelmän pilkkomista ja kokonaisuudistamista, verokilpailun lopettamista ja veroparatiisien sulkemista.
Hyvät ystävät,
mikä olisi parempi hetki puhua suomalaisesta työstä kuin suomalaisen työn päivänä? Pari päivää sitten Helsingin sanomat toi esille kuinka Elinekeinoelämän keskusliitto on eduskunnassa ylivoimaisesti eniten kuultu etujärjestö. Tämä siitä huolimatta, että pelkästään tutustumalla EK:n kannanottoihin verotus- ja työmarkkinapolitiikasta käy selväksi, ettei EK ole mikään “kaikkien suomalaisten etua†valvova järjestö.
Suomalainen työelämä on jo nyt täynnä näitä työnantajien vaatimia joustoja. Sen sijaan, että keskitytään järjestämään kaikille töitä ja parantamaan töissä olevien työelämän laatua, halutaan repiä entistä enemmän irti töissä olevilta jättäen iso osa porukasta kokonaan ilman.
Suomessa kuten muuallakin maailmassa on luotu yhä uusia keinoja hakea joustoja, jotka tosiasiallisesti ovat kokonaan työntekijään kohdistuvia, samaan aikaan kun voittojen osuus tulonjaosta on kasvanut. Tällaisessa tilanteessa meidän ei tule hyväksyä nollatuntisopimuksia, palkattomia harjoitteluita, vuokratyön epävarmuutta tai pakotettua itsensä työllistämistä.
Me emme voi hyväksyä tilannetta, jossa osa työtä tekevistä ei työsuhteen laadun takia pysty hyödyntämään ay-liikkeen tarjoamaa apua ja palveluita, ja jossa yhä harvempi tietää oikeutensa työntekijänä. Tilannetta, jossa jatkuvasti haetaan lisää voittoja myös laittomilla joustoilla, puuttuvilla lomarahoilla ja puuttuvilla ylityökorvauksilla, laittomilla irtisanomisilla, laittoman alhaisilla tuntipalkoilla ja muilla väärinkäytöksillä.
Nämä ovat niitä työelämän todellisia ongelmia ja rohkenen epäillä, ettei EK näistä ongelmista puhu. Parannuksien aikaan saamiseksi tarvitaan vasemmistoa ja ammattiyhdistysliikettä, jotka yhdessä ajavat laissa säädettyä minimipalkkaa, palkankorotuksia erityisesti matalapalkka-aloille, lisätyöntarjoamisvelvoitteen kunniottamista, vähimmäistyöajan säätämistä lakiin, joukkokanneoikeutta ay-liikkeelle sekä työelämätietouden tuntuvaa lisäämistä kaikilla koulutusasteilla. Vaadimme panostuksia uusien työpaikkojen luomiseen ja työn jakamista eri tavalla.
Hyvät ystävät,
vasemmisto on muutosliike, jonka voima on konkreettisissa esityksissä ja vaatimuksissa. Ei meiltä ratkaisuja tai visioita puutu. Mutta meidän on saatava ihmiset uskomaan muutoksen mahdollisuuteen, vasemmiston ja kansalaisyhteiskunnan merkitykseen ja voimaan. Meidän on tuotava ratkaisumme esille, niin marsseilla, lehdissä, työpaikoilla, baarikeskusteluissa kuin kouluissakin.
Hyvät ystävät ja toverit,
haluan lopettaa tämän vappupuheen kehoittamalla kaikkia meitä ryhtymään entistä hanakammin yhdessä sanoista tekoihin. Niin Suomi kuin Eurooppa tarvitsee meitä, eli rohkeaa, luotettavaa, itsevarmaa ja selkeänlinjaista vasemmistoa!
Hyvää vappua kaikille!
No Comments