Välikysymyspuhe koulutusleikkauksista eduskunnan täysistunnossa 22.9.2015
Arvoisa puhemies,
”Koulutuksesta on jo leikattu tarpeeksi”. Näin vannoivat kaikki puolueet vielä eduskuntavaalien alla. ”Tehdään arvovalinta: ei leikata enää koulutuksesta”: näin linjasi puolestaan nykyinen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen vielä vaalien jälkeenkin, vappuna pitämässään puheessaan. Vain muutama kuukausi myöhemmin julkaistiin hallitusohjelma, jonka sisältö poikkesi näistä lupauksista täysin.
Ainoa keino tasapainottaa julkista taloutta pitkällä tähtäimellä on nostaa työllisyysastetta ja vähentää työttömyyttä. Siksi kaikkia nyt tehtäviä päätöksiä pitäisi arvioida niiden työllistävien vaikutusten näkökulmasta. Jos työllisyyttä halutaan parantaa, ei koulutusleikkauksissa ole järjen häivää.
Sen sijaan esitetyillä leikkauksilla lisätään suoraan työttömyyttä. Isot leikkaukset rahoitukseen kohdistuvat kaikilla koulutusasteilla nimenomaan henkilöstöön, koska henkilöstökulut ovat merkittävä osa koulutuksen kokonaiskustannuksista. Pelkästään Helsingin yliopiston kohdalla puhutaan 1200 henkilöstä vuoteen 2020, mikä on 15 % koko henkilöstöstä. OAJ on arvioinut, että leikkausten seurauksena 10 000 työpaikkaa uhkaa hävitä opetus- ja kasvatusalalta hallituskauden loppuun mennessä.
Nyt esitetyillä leikkauksilla tuhotaan myös edellytykset uusien työpaikkojen syntymiseen. Suomen taloudelliset ongelmat liittyvät kysynnän puutteeseen ja muuttuneeseen elinkeinorakenteeseen. Kun vaalikauden aikana leikataan yhteensä melkein kolme miljardia tieteestä, tutkimuksesta, osaamisesta ja tuotekehityksestä, ei 300 miljoonaa kertaluontoisena eränä tiettyihin hankkeisiin pelasta kokonaistilannetta millään tavalla. Suomessa on maailman koulutetuinta kansaa, mutta tieteen tasossa jäämme melkein kaikkien OECD-maiden jälkeen. Meillä ei ole varaa heikentää tieteen tekemisen edellytyksiä entuudestaan.
Arvoisa puhemies,
koulutuksella ja sivistyksellä on merkittävä itseisarvo, niin yhteiskunnallisen tasa-arvon kuin demokratian näkökulmasta. Kansansivistyksen idea ei ole perustunut innovaatioiden kaupallistamiseen tai luovaan talouteen, vaan yleissivistyksen lisäämiseen sekä demokratian ja kansalaisten yhteiskunnallisten taitojen kehittämiseen.
Näistä tavoitteista on lipsuttu monella tapaa viime vuosien kehityksen myötä, mutta hallituksen koulutuspoliittiset linjaukset hautaavat lopullisesti kansansivistyksen periaatteen. Kaavailut lukukausimaksuista EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille sekä opintotuen lainapainotteisuuden lisääminen maksullistavat suomalaisen koulutuksen. Tämän lisäksi hallitusohjelmassa linjataan, että maistereiden määrä aiotaan vähentää viidenneksellä. Onko Suomessa koskaan aikaisemmin ollut hallitus, jonka julkilausuttuna tavoitteena on kansan osaamis- ja sivitystason laskeminen?
Arvoisa puhemies,
Koulutus on taannut tämän pienen kansan tasa-arvon. Koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta on tärkeää, ettei luoda lukukausimaksujen kaltaisia suoria eriarvoistavia esteitä kouluttautumiselle. Yhtä lailla keskeistä on se, että kasvatustyötä tekevät pystyvät huomioimaan lasten ja nuorten erilaiset lähtökohdat oppijoina. Tämä tehdään takaamalla riittävät resurssit kasvatustyöhön, opetusryhmien pieninä pitämiseen ja tuen takaamiseen sitä tarvitseville.
Niin varhaiskasvatukseen, perusopetukseen kuin ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset tulevat merkittävästi heikentämään tasa-arvoa. Ryhmäkokojen kasvattaminen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen heikentävät varhaiskasvatuksen laatua. Perusopetuksessa säästetään hallituskauden loppuun 160 miljoonaa ryhmäkokoja kasvattamalla ja henkilöstöä vähentämällä. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu todella mittavia leikkauksia. Tämä eriarvoistaa ammattiin opiskelevia entuudestaan, lisää alueellista eriarvoisuutta ja uhkaa vaikuttaa niin koulutuksen keskeyttäneiden kuin koulutukseen hakeutuvien määrään.
Arvoisa puhemies,
Talousnobelisti Joseph Stiglitz sanoi viime viikolla, että tämä hallitus leikkauspolitiikallaan ryöstää lapsilta. Laskemalla kansallista osaamistasoa, heikentämällä kasvatuksen ja koulutuksen laatua sekä lisäämällä koulutuksellista eriarvoisuutta on tämä hallitus rakentamassa tulevaisuutta, jossa inhimillinenkin pääoma on vain pienen eliitin etuoikeus.
