Hyvät ystävät,
Tänään alkaa vuosi 2024.
Uuteen vuoten liitetään aina uusia alkuja ja mahdollisuuksia. Valitettavasti tälläkin kertaa mukaan uuteen vuoteen seuraavat samat kriisit ja sodat, jotka aiheuttivat murheita ja huolia myös viime vuonna.
Sodat Ukrainassa ja Palestiinassa jatkuvat, ne näkyvät otsikoissa ja uutiset niistä tulevat kaikkien meidän koteihin ja arkeen. On tärkeää, että emme turru näihin kuviin, että emme totu siihen kärsimykseen ja tuskaan mitä ne välittävät. Niin Gazassa kuin Ukrainassa kuolee päivittäin viattomia ihmisiä, jotka olisivat ansainneet saada elää. Siksi meidän vastuullamme on tehdä tämä kärsimys näkyväksi. Meidän vastuullamme on toimia tuon kärsimyksen lopettamiseksi niin pitkään, kunnes onnistumme.
Sotien lisäksi uutisvirroissamme ja arjessamme näkyvät myös ilmastokriisi ja luontokato. Ne ovat valtavia yhteisiä haasteita, jotka koko ihmiskunnan on ratkaistava. Koko olemassaolomme riippuu siitä, kuinka hyvin onnistumme luopumaan fossiilisista polttoaineista ja pysäyttämään kiihtyvän ekokriisin.
Nämä kriisit nivoutuvat toisiinsa ja voimistavat toisiaan. Ilmastokriisi aiheuttaa jo nyt epävarmuutta ja voimapolitiikan nousua. Se kiihdyttää myös rajat ylittävää siirtolaisuutta. Useat päällekkäiset kriisit määrittävät aikaamme, monikriisin aikaa.
Samaan aikaan viestilaatikkoni on koko syksyn ja myös joululoman ajan täyttynyt ihmisten huolestuneista ja usein myös epätoivoisista viesteistä Orpon oikeistohallituksen leikkauksiin liittyen. Monet kantavat valtavan suurta huolta siitä, miten itse ja oma perhe tulevat pärjäämään ensi vuonna, kun elinkustannukset ovat korkealla. Samalla monien pienituloisten ja pienipalkkaisten toimeentuloa heikennetään hallituksen vastuuttomalla politiikalla.
Hyvät ystävät,
Jos summaisin sitä tunnelmaa mitä minulle tällä hetkellä ihmisten viesteistä välittyy, on se epätoivo ja toivottomuus.
Ja se tekee minut valtavan huolestuneeksi. Meillä ei ole varaa siihen, että juuri ne ihmiset, jotka eniten toivovat ja haluavat nähdä muutosta parempaan maailmassa, menettävät uskonsa sen muutoksen mahdollisuuteen.
Sanon aina, että ihmisten luomat ongelmat ovat ihmisten ratkaistavissa. Kaikki sodat päättyvät aikoinaan. Tulee uusia vaaleja, poliittisesti parempia aikoja. Isoistakin kriiseistä on mahdollista selvitä. Niitä voi ja pitää myös ennaltaehkäistä, ennen kuin ne muuttuvat hallitsemattomiksi.
Tulevan presidentin tärkein tehtävä tulee olemaan rauhan ja vakauden säilyttäminen Suomessa ja samojen tavoitteiden eteen toimiminen myös globaalilla tasolla.
Ei vaadi suurta taitoa päättäjältä tai poliittiselta johtajalta kertoa, mikä kaikki on huonosti tai että huomenna kaikki voi olla vielä surkeammin. Ei vaadi suurta osaamista luetella kaikki se, mikä meitä voi uhata ja miten huonosti meille voi käydä.
Varautumista tarvitaan, mutta pelolla ja pessimismillä johtaminen vain vahvistaa ihmisten epätoivoa ja toivottomuutta. Se ei vie meitä yhtään lähemmäksi niitä ratkaisuja, joita me tarvitsemme tässä maailmanajassa.
Hyvät ystävät,
Ajattelen, että tärkeimpiä ominaisuuksia niin presidentille kuin muille poliittisille johtajille – ja oikeastaan meille kaikille tässä ajassa, on kyky säilyttää optimismi ja usko parempaan huomiseen synkistä ajoista huolimatta.
Me voimme ratkaista ilmastonmuutoksen. Me voimme ratkaista luontokriisin. Me voimme saada aikaan oikeudenmukaisen rauhan Ukrainaan. Me voimme saada aikaiseksi pysyvän tulitauon Gazassa ja pysyvän rauhan Palestiinassa.
Meidän pitää samalla muistaa ja ymmärtää, että juuri sellaiset yhteiskunnat, joissa kansallinen yhtenäisyys ja yhteiskunnallinen luottamus ovat korkealla tasolla, kestävät murroksia kaikkein parhaiten. Ne ovat myös parhaassa asemassa kriisien ennaltaehkäisyyn.
Pohjoismainen hyvinvointivaltio on yhteiskuntamallina paras myös turvallisuuden näkökulmasta. Kun kansalaisilla on korkea luottamus yhteiskunnan instituutioihin ja ennen kaikkea, toisiinsa, on yhteiskunta hyvässä asemassa toimimaan kriisienkin keskellä.
Siksi päätöksentekijöiden pitää herätä huolehtimaan juuri tästä: pitämään huolta yhtenäisyydestämme. Siitä, että me kaikki Suomessa saisimme tuntea olevamme yhteiskunnan arvokkaita ja tarpeellisia jäseniä, ja että selviämme kyllä, kun teemme sen yhdessä.
Suomessa tehdään tällä hetkellä kansakuntaa vahvasti jakavaa politiikkaa. Kahtiajaon sijaan nyt kaivattaisiin yhtenäisyyttä.
Hyvät ystävät,
politiikka on kuitenkin aina valintoja. Se on vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien taidetta. Meillä on mahdollisuus valita toisin.
Tammikuun 28. päivänä järjestettävässä presidentinvaalissa äänestämme yhdessä Suomelle uuden presidentin. Presidentinvaali on mahdollisuus antaa äänensä tulevaisuudenuskon puolesta pessimismin sijaan.
Tammikuussa me voimme äänestää ihmisoikeuksien, kansainvälisen oikeuden ja rauhan rakentamisen puolesta. Monikriisin aikana, jolloin globaalit jännitteet ovat poikkeuksellisen suuria, on entistä tärkeämpää että valtionjohdossa keskitytään ratkaisujen löytämiseen haastavissakin paikoissa. On tärkeää, että päättäjillämme on halua nostaa Suomi kokoaan suuremmaksi toimijaksi niissä teemoissa, jotka ovat meille kansallisesti tärkeitä.
Haluan näissä vaaleissa kampanjoida iskulauseella koko kansan presidentti. Haluan pitää ääntä niiden puolesta, joiden ääni uhkaa nykyisen politiikan takia jäädä kuulumattomiin.
Jos haluamme vaalia kansallista yhtenäisyyttä, ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamusta tulevaan, on meidän huomioitava kaikkia Suomessa asuvia. Myös pienituloiset, köyhät, sairaat, työttömät, uussuomalaiset ja kaikki muutkin, jotka liian usein tänä päivänä saavat kuulla ja kokea olevansa vähempiarvoisia.
Minun uudenvuodenlupaukseni on säilyttää oma toivoni ja oma uskoni parempaan tulevaan, sekä jatkaa työtäni jokaikinen päivä jokaisen ihmisen yhtäläisen ihmisarvon puolesta – jotta jokainen meistä voisi uskoa valoisampaan tulevaisuuteen.
Vaikka moni asia tänä päivänä toimii vahvojen ja hyvin pärjäävien ehdoilla, äänestyspäivänä olemme tasa-arvoisia. Meillä kaikilla, sinulla ja minulla, on yksi ääni. Käytetään sitä viisaasti.
Hyvä ystävä, haluan toivottaa sinulle onnellista, rauhallista ja hyvää uutta vuotta.
***
Bästa vänner,
Idag inleds år 2024.
Nya möjligheter är alltid förknippade med det nya året. Tyvärr följer samma kriser och krig som orsakade sorg och oro förra året också med oss in i det nya året.
Krigen i Ukraina och Palestina fortsätter, de dyker upp i rubrikerna och nyheterna och tar sig in och syns i våra hem och vår vardag. Det är viktigt att vi inte blir bedövade för dessa nyhetsbilder, att vi inte vänjer oss vid lidandet och smärtan som de förmedlar. I både Gaza och Ukraina dör varje dag oskyldiga människor som förtjänat att leva. Därför är det vårt ansvar att synliggöra detta lidande. Det är vårt ansvar att varje dag arbeta för att få slut på lidandet, och fortsätta tills vi lyckas.
Förutom krigen syns klimatkrisen och förlusten av biodiversiteten även i våra nyhetsflöden och i vår vardag. Klimat- och miljökriserna är enorma gemensamma utmaningar som måste lösas. Hela vår existens beror på hur väl vi lyckas fasa ut fossila bränslen och stoppa den accelererande ekokrisen.
Dessa kriser är sammanflätade och förstärker varandra. Klimatkrisen skapar redan politisk instabilitet och bidrar till framväxten av maktpolitik. Den bidrar även till gränsöverskridande migration. All dessa samtidiga överlappande kriser definierar vår tid.
Samtidigt får jag via alla mina kanaler på social media oroliga och ofta desperata meddelanden angående nedskärningarna som Orpos högerregering genomför. Många är oerhört oroliga för hur de och deras familj ska klara sig nästa år, när levnadskostnaderna är höga och regeringen samtidigt försämrar utkomsten för många människor med låga inkomster och låga löner. Regeringens politik är helt oansvarig.
Bästa vänner,
Om jag skulle sammanfatta den stämning som alla dessa meddelanden förmedlar till mig för tillfället så skulle det vara förtvivlan och hopplöshet.
Och det gör mig oerhört orolig. Vi har inte råd att just de människor som mest hoppas och vill se förändring till det bättre i världen tappar tron på att förändring är möjlig.
Jag brukar alltid säga att problem skapade av människor också går att lösa av människor. Alla krig slutar någon gång. Det kommer nya val, politiskt bättre tider. Det går att överleva även stora kriser. Kriserna kan och bör också förebyggas.
Nästa presidents viktigaste uppgift blir att bevara fred och stabilitet i Finland och arbeta för samma målsättningar även på global nivå.
Det krävs ingen stor skicklighet av en beslutsfattare eller politisk ledare att berätta att allt är dåligt och att allt imorgon kan vara ännu värre. Det krävs ingen stor skicklighet för en beslutsfattare att räkna upp allt som kan hota oss och hur illa det kan gå för oss.
I en tid som denna måste vi såklart förbereda oss för mycket, men att leda genom rädsla och pessimism stärker bara människors förtvivlan och hopplöshet. Det för oss inte närmare de lösningar vi behöver i och för den här världen.
Bästa vänner,
Jag tror att en av de viktigaste egenskaperna för såväl presidenten som andra politiska ledare – och egentligen för oss alla i denna tid – är förmågan att känna optimism och tro på en bättre morgondag trots mörka tider.
Vi kan lösa klimatförändringen. Vi kan motverka förlusten av naturens mångfald. Vi kan åstadkomma en rättvis fred i Ukraina. Vi kan uppnå en permanent vapenvila i Gaza och en permanent fred i Palestina.
Samtidigt måste vi komma ihåg och förstå att just de samhällen där jämlikheten och den sociala tillit är på en hög nivå tål omvälvningar bäst. Sådana samhällen har också de bästa förutsättningarna för att förhindra kriser.
Som samhällsmodell är den nordiska välfärdsstaten bäst även ur en säkerhetssynpunkt. När invånarna i ett samhälle har ett högt förtroende för samhällets institutioner och framför allt för varandra har samhället goda förutsättningar att fungera även mitt i kriser.
Det är därför beslutsfattarna i Finland nu måste vakna och reagera: vi måste värna om just detta – att vi alla i Finland kan känna att vi är värdefulla och nödvändiga medlemmar i vårt samhälle och att vi nog klarar oss om vi gör det tillsammans.
I Finland förs just nu en politik som starkt splittrar nationen. Istället för splittring behövs nu enighet.
Bästa vänner,
politik handlar alltid om val. Politiken är alternativens och möjligheternas konst. Det finns alltid andra alternativ.
I presidentvalet den 28 januari kommer vi tillsammans att rösta fram en ny president för Finland. Presidentvalet är ett tillfälle att rösta för framtidstro istället för pessimism.
I januari kan vi rösta för mänskliga rättigheter, respekt för folkrätten och för fredsbyggande. I en tid av flera kriser, när de globala spänningarna är exceptionellt höga, är det ännu viktigare att statens ledning fokuserar på att hitta lösningar även i utmanande situationer. Finland måste vilja vara en aktör som är större än sin storlek inom de teman som är nationellt viktiga för oss.
I detta val har jag valt att gå till kampanj med sloganen “Hela folkets president”. Jag vill tala för alla dem vars röster riskerar att bli marginaliserade på grund av den politik som nu förs.
Om vi vill värna om nationell enhet, människors känsla av samhörighet och tillit till framtiden måste vi ta hänsyn till alla som bor i Finland. Då måste det bedrivas en politik som även tar i beaktande de med låga inkomster, fattiga, sjuka, arbetslösa, nyfinländare och alla andra som alltför ofta nuförtiden får höra och känna att de är värda mindra än alla andra.
Mitt nyårslöfte är att behålla mitt eget hopp och min egen tro på en bättre framtid, och att fortsätta mitt arbete varje dag för varje människas lika värde – så att var och en av oss kan tro på en ljusare framtid.
Även om många saker nu för tiden fungerar på de starkas villkor och för dem som har det väl ställt, är vi på valdagen alla jämlika. Vi alla, du och jag, har en röst. Låt oss använda den klokt.
Jag vill önska dig ett gott, fridfullt och inspirerande nytt år.
