Tänään on kulunut tasan vuosi siitä kun Venäjä aloitti laittoman täysimittaisen sodan Ukrainassa.
Heräsin vuosi sitten aikaisin aamulla työkaverin viestiin siitä että sota on alkanut, ja minun piti kiirehtiä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteiskokoukseen.
Viimeisen vuoden aikana moni asia on muuttunut Suomessa ja Euroopassa Muutoksen ja asioiden uudelleenjärjestelyn keskellä tärkeintä on tietenkin, ettemme hetkeksikään unohda, että sota Ukrainassa edelleen jatkuu. Sota on ollut käynnissä jokaisena vuorokautena kuluneiden 365 päivän aikana, ja on vaatinut kymmenien tuhansien viattomien ihmisten hengen. Seuraukset sodasta tulevat näkymään useiden sukupolvien ajan Ukrainassa. Jokainen perhe tulee kantamaan mukanaan omia traumojaan, omia muistojaan menetetyistä läheisistä ja omia tarinoitaan tapahtuneista sodan kauhuista.
Sota on myös muuttanut paljon maailmanpolitiikassa. Venäjä aloitti hyökkäyssodan toiseen itsenäiseen valtioon. Sen myötä Putin osoitti lopullisesti olevansa valmis rikkomaan kansainvälisen oikeuden kaikkein perustavanlaatuisimpia sääntöjä. Hän osoitti olevansa valmis riskeeraamaan sodan eskaloitumisen kansainväliseksi suursodaksi vain viedääkseen eteenpäin omaa autoritaarista poliittista projektiaan. Syyllisiä tämän sodan syttymiselle ovat yksinomaan Putin ja hänen johtamansa Venäjä, senkin suhteen meidän viestin on oltava hyvin kirkas.
Vasemmistoliitto on Suomessa hallituspuolueena ollut mukana tukemassa kaikkia hallituksen päättämiä puolustusmateriaalitoimituksia ja muita tukipaketteja Ukrainalle. Niin tekevät tällä hetkellä myös kaikki meidän pohjoismaiset sisarpuolueet. Ruotsin, Norjan ja Saksan kaltaiset maat, joilla toisen maailmansodan jälkeen on ollut hyvin tiukka linja aseviennin osalta, ovat kaikki avustaneet Ukrainaa sodan syttymisen jälkeen. Miksi aseapu on ollut tärkeää? Koska ilman sitä olisimme sallineet Venäjän imperialistiset valloituspyrkimykset. Ilman edellytyksiä pysäyttää hyökkäystä ja puolustaa omaa maataan, Ukraina joutuisi antautumaan Venäjän hyökkäykselle ja vaatimuksille. Siksi tuen jatkuminen on välttämätöntä.
Moni on kysynyt, miksi aseellisen ja muun avun rinnalla ei puhuta rauhanneuvotteluista. Uskon, että jokainen toivoo rauhaa Ukrainaan mahdollisimman pian. Mutta on myös väliä sillä, minkälainen rauha tulee ja minkälaisilla ehdoilla. Kansainvälisen avun tavoitteena on varmistaa että myös Ukrainalla olisi aito neuvotteluasema, sitten kun neuvottelut rauhasta alkavat. Ja milloin se sitten tapahtuu? Sitä ei yksikään muu maa tai taho kuin Ukraina voi viime kädessä päättää. Ukrainalaiset itse joutuvat kokemaan sodan kauheuksia joka päivä. Mikään muu maa ei ole siellä sotimassa, vaan ainoastaan ukrainalaiset joutuvat tämän sodan omalla maaperällään kokemaan. Siksi he ovat myös ainoat, jotka voivat sanoa milloin ollaan pisteessä, jossa mahdolliset rauhanneuvottelut voivat alkaa.
Sota on luonnollisesti myös herättänyt monissa huolta tulevasta. Maailma tulee jatkossa olemaan epävakaampi ja jännittyneempi paikka. Suomen suhteet Venäjään ovat muuttuneet pysyvästi, ainakin niin kauan kuin autoritaarinen ja kansainvälisestä oikeudesta piittaamaton johto on siellä vallassa. Ukrainan sota on myös vaikuttanut venäläiseen yhteiskuntaan. Viimeiset riippumattomat mediatoimijat ovat joutuneet lähtemään maasta. Kansalaisyhteiskunnan mielipiteen- ja ilmaisunvapautta on huonosta lähtötilanteestakin heikennetty merkittävästi ja mielenosoittaminen on muuttunut lähes mahdottomaksi. Viimeiset näkyvät oppositiohahmot ovat vankilassa ja ihmisoikeusjärjestö Memorialin toiminta on ajettu alas. On hyvin tärkeää että tiedostamme myös tämän ihmisoikeuksien kannalta vaarallisen kehityksen Venäjällä, ja toimimme venäläisten ihmisoikeuspuolustajien puolesta heidän työnsä mahdollistamiseksi esimerkiksi ulkomailla. Emme saa myöskään unohtaa vankiloissa istuvia venäläisiä, jotka ovat siellä vain koska ovat uskaltaneet haastaa Putinia.
Monet ovat kirjoittaneet, että Putin on yhdistänyt lännen. Se on totta. Esimerkiksi EU on osoittanut poikkeuksellista kykyä yhtenäisyyteen ja nopeisiin ratkaisuihin Ukrainan tukemiseksi. Samaan aikaan Putin kuitenkin hajotti globaalin yhteistyön. EU:n sisällä keskitytään nyt strategisen autonomian ja huoltovarmuuden nimissä lisäämään omaa riippumattomuutta Venäjän ja Kiinan kaltaisista autoritaarisista valtioista. Se on turvallisuuden kannalta perusteltua, mutta samalla iso muutos suhteessa siihen, miten kauppasuhteiden ja keskinäisriippuvuuden aiemmin ajateltiin tuovan vakautta ja rauhaa maailmaan.
Huoli tulevasta on näin sodan vuosipäivänä varsin aiheellinen tunne. Nyt on kuitenkin olennaista jatkaa vahvaa solidaarisuutta Ukrainan kansalle ja myös aseellisen avun antamista, kunnes ukrainalaiset itse kokevat että rauhanneuvotteluiden aloittamisen olevan mahdollista.
Samalla on tärkeämpää kuin koskaan, että töitä ydinaseriisunnan ja monenkeskisen kansainvälisen järjestelmän puolesta jatketaan. Venäjän ilmoitus vetäytymisestä Uusi Start -sopimuksesta on erittäin huolestuttava osoitus kansainvälisen ydinasevarustelun alkamisesta. Sopimus on ollut konkreettisin Venäjän ja Yhdysvaltojen ydinaseiden määrää rajoittava voimassa oleva sopimus. Suomen voimassa oleva lainsäädäntö estää ydinaseiden tuomisen ja varastoinnin Suomen maaperällä ja vasemmisto tulee tekemään töitä tämän linjan säilyttämiseksi myös tulevaisuudessa.
Ukrainan sota on pakottanut kaikki maat ja puolueet pohtimaan turvallisuutta eri tavalla kuin pitkään aikaan. Suomessakin on tehty panostuksia puolustusvoimiin ja hankintoja, joilla korvataan Ukrainalle lähetettyä puolustusmateriaalia. Tämä hallitus ei ole kuitenkaan koskaan asettanut vastakkain pienituloisten tai koulutuksen tarpeita niiden panostusten kanssa, joita on tehty Ukrainalle tai puolustusvoimiin. Emme ole leikanneet pienituloisilta tai sosiaali- ja terveydenhuollosta lisätäksemme panostuksia maanpuolustukseen. Me olemme päinvastoin ymmärtäneet, että turvallisuus mitä suurimmissa määrin syntyy myös toimivasta hyvinvointivaltiosta sekä siitä, että kaikki kokevat olevansa osallisia ja tärkeitä yhteiskunnan jäseniä. Sillä linjalla haluamme ensi hallituskauden aikana jatkaa.
