Menu
Yleinen

Shokkihoidolla ei ratkaista Euroopan talouskriisiä

Haastajakolumni Kokoomuksen Nykypäivä-lehdessä

Jyrki Katainen vakuutti blogissaan 7.4.2011, että tukipaketeilla ratkaistaan Kreikan ja muiden euromaiden velkakriisit. Näin ei ole tapahtunut – jo autettujen valtioiden korot kasvavat ja uusia ongelmavaltioita tulee koko ajan lisää.
Euroopan talouskriisi ilmenee julkistalouksien velkaantumisen sijaan kolmena toisiinsa kytkeytyneenä kriisinä: valtioiden velkakriisinä, pankkisektorin maksukyvyttömyyskriisinä sekä investointikriisinä, joka johtaa tuotannon heikkenemiseen. Nykyinen kriisinhoito näyttää perustuvan seuraaviin oletuksiin: pankkikriisiä ei ole olemassa, Euroopan vakausmekanismista ei muodostu uuden pankkikriisin siementä, ongelmavaltioiden kriisi ei tule leviämään, eivätkä säästöohjelmat supista alijäämätalouksien talouskasvua.

Tukipaketteihin liitetyt vaatimukset rajuista julkissektorin leikkauksista, palkkojen leikkaamisesta sekä valtionomistuksien pakkohuutokaupasta syventävät kriisiä ja vähentävät kulutusta. Seurauksena kotitalouksien sekä yritysten lainojen takaisinmaksukyky heikkenee, ongelmalainat lisääntyvät, investoinnit vähenevät, työttömyys kasvaa, velkaantuminen lisääntyy ja valtion verotulot vähenevät. Leikkauksiin ja veronkorotuksiin perustuva “elvytyspolitiikka” ei ole saanut aikaan talouskasvua, vaan heikentänyt palkansaajien, eläkeläisten, opiskelijoiden ja sosiaaliturvan varassa elävien asemaa.

Kun pankkien usko ongelmavaltion takaisinmaksukykyyn horjuu, korot nousevat taivaisiin. Kreikan kymmenen vuoden lainojen korot ovat 110 miljardin tukipaketista huolimatta nousseet jo yli 17 prosenttiin. Euroalueella ei mene muutenkaan vahvasti: 2007-2010 keskimääräinen budjettialijäämä kasvoi 0,6 prosentista seitsemään ja julkisen velan määrä suhteessa BKT:hen nousi 66 prosentista 84 prosenttiin. Mikään ei viittaa siihen, että alijäämän ja velkaantumisen kasvu oltaisiin saamassa kuriin.

Pysyvä vakausmekanismi tulee sementoimaan tähänastisen elvytyksen ongelmat. Jäsenmaat sitoutuvat maksamaan vakausmekanismille yhteensä 700 miljardia euroa, josta Suomen osuus on noin 12,6 miljardia. EVM:n myöntää tukea tiukoin ehdoin rahoitusvaikeuksissa olevilla jäsenmaille. Ehdot sidotaan sopeutumisohjelmaan, joka edellyttää samanlaista shokkihoitoa kuin tähänkin asti. Kun kriisi valitun politiikan seurauksena syvenee ja jäsenmaiden myöntämät vakuudet joudutaan aktivoimaan, tulee Suomenkin kestävyysvaje kasvamaan. Se siitä Suomen edun turvaamisesta.

Valitun politiikan sijaan tulisi tehdä rakenteellisia muutoksia Euroopan talous- ja rahaliitossa, joilla pystytään samaan aikaan turvaamaan kansalaisten taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia. Euroopan keskuspankin, Euroopan vakausmekanismin ja Euroopan investointipankin keskinäisiä rooleja on muutettava. Euroopan keskuspankki on pystyttävä lainottamaan jäsenmaita suoraan matalilla koroilla ja Euroopan investointipankin varat on suunnattava työllisyyttä lisääviin investointeihin. On myös aloitettava velkojen uudelleenjärjestelyt sekä kehitettävä rahoitusta julkiseksi palveluksi euroopanlaajuisen perustulon rahoittamiseksi.

 

Li Andersson

Vasemmistonuorten puheenjohtaja

2 Comments

  • Paul Jonker-Hoffrénh
    22.6.2011 at 08:45

    Li,

    EIB: varat kyllä suunnataan ty&aouml;llisyyttä lisääviin investoihin. On toinen kysymys on näiden tukemat projektit hyviä siihen, mutta lainat saisivat isot (>25mio euroa) ja epäsuoraisesti pienet ja keskisuuret yritykset. Esimerkkinä tämä espanjalainen yhti&aouml;:http://www.eib.org/projects/press/2011/2011-089-eib-and-la-caixa-support-aernnovas-r-d-projects.htm
    Siellä mainitaan että projektirahan avulla luodaan 400 uutta ty&aouml;paikkaa.
    t. Paul

    Reply
  • Paul Jonker-Hoffrénh
    22.6.2011 at 08:46

    Sori, putosi vähän sanoja. Meinasin sanoa isot PROJEKTIT (>25mio euroa).

    Reply

Leave a Reply