Vaalien alla on kuultu paljon puheenvuoroja siitä, kuinka eri teemoista ei ole puhuttu “tarpeeksi”. Kirjoitan siksi blogisarjaa teemoista, joista minun tai jonkun muun mielestä ei ole puhuttu riittävästi. Toisena vuorossa on vasemmistoliiton esitykset itsensätyöllistäjien ja pienyrittäjien aseman parantamiseksi.
Politiikassa viestejä joudutaan aina kiteyttämään ja varsinkin elinkeinopoliittisessa keskustelussa puhutaan usein vain yleisesti yrityksistä ja niiden toimintaedellytyksistä. Tämä puhetapa peittää alleen sen suuren ja moninaisen joukon erilaisia yrittäjiä, jotka Suomessa toimivat ja työllistävät. Itsensä työllistävä hierojafysioterapeuttia ei voi niputtaa yhteen metsäteollisuuden tai hoivabisneksen suuryritysten kanssa, mutta silti liian usein tehdään juuri niin.
Itsensätyöllistyminen on yleistynyt viimeisten vuosien aikana ja Tilastokeskuksen selvitysten mukaan itsensätyöllistäjiä on jo suunnilleen yhtä paljon kuin turkulaisia (merkittävä joukko toisin sanoen!). Suurimman osan kohdalla kyse on vapaaehtoisesta valinnasta, jossa yrittäjämuotoisen työn viehätys syntyy vapaudesta olla oma pomonsa ja saada rakentaa omaa liiketoimintaa. Joidenkin kohdalla on kyse pakon edessä tehdystä valinnasta, koska palkkatyötä ei ole tarjolla tai koska toimii esimerkiksi alihankkijan asemassa ja toimeksiantaja ei halua ostaa työtä palkkaamalla tekijää.
Itsensätyöllistäjät ja pienyrittäjät joutuvat itse huolehtimaan eläketurvastaan ja neuvottelemaan itsenäisesti työn hinnasta. Liiketoiminnan kasvaessa yli 10 000 euron arvoiseksi vuositasolla alkaa arvonlisäverovelvollisuus. Yrittäjän päättäessä palkata ensimmäinen työntekijä, pitää hänen myös vastata työnantajan vastuulle kuuluvista velvoitteista, kuten vakuutuksista, sosiaaliturvamaksu- ja verotilityksistä sekä lakisääteisestä ehkäisevästä työterveyshuollosta. Monet pienyrittäjät kamppailevat niin byrokratian kuin kustannusten kanssa. Yrittäjän arki on raskasta, eikä monilla ole varaa tai mahdollisuutta pitää lomia tai vapaapäiviä.
Sosiaaliturvan rakenteet sopivat huonosti yrittäjämuotoisen sekä yrittäjyyden ja palkkatyösuhteen välimaastossa tapahtuvan työn yleistymiseen. Monille markkinoidaan kevytyrittäjyyteen ohjaavia laskutuspalveluita, joiden ainoa funktio kuitenkin on verojen tilittäminen palvelun kautta. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa kevytyrittäjyys ei kartuta, minkä lisäksi työtään laskuttavan kevytyrittäjän pitäisi itse huolehtia eläketurvastaan. Erityisesti eläketurvan osalta on alivakuuttaminen yleistä ja kyselytutkimuksissa on käynyt ilmi että monet itsensätyöllistäjät jopa jättävät eläketurvan kokonaan hoitamatta. Koska vanhempain- ja sairauspäivärahat määräytyvät yrittäjien kohdalla heidän eläkevakuutusmaksujen mukaan, tulevat toimeentulo-ongelmat vastaan jo ennen eläkkeelle jäämistä.
Tällä hetkellä monien pienempien yritysten kasvun esteenä on osaavan työvoiman saanti. Panostukset osaamiseen, koulutukseen ja muuntokoulutusohjelmiin ovat siten myös suomalaisten yrittäjien etu. Itsensätyöllistäjien ja yksinyrittäjien aseman parantaminen on tärkeää niin itsensätyöllistymisen yleistymisen kuin työllisyydenkin näkökulmasta. Vasemmistolla on ohjelmissaan useita esityksiä itsensätyöllistäjien ja pienyrittäjien aseman parantamiseksi. Tässä muutamia esimerkkejä niistä:
Arvonlisäverollisen myynnin alarajan nosto
Arvonlisäverollisen myynnin alarajan nostaminen 30 000 euroon sekä vähentäisi monien yksinyrittäjien hallinnollista taakkaa, että parantaisi heidän taloudellista asemaansa. Arvonlisäverotuksen tasoa ei tule korottaa, koska se lisää pienyrittäjien myytävän työn hintaa, ja vaikeuttaa monien pienituloisten taloudellista asemaa.
Työttömyysturvan selkeyttäminen matkalla perustuloon
Vasemmistoliiton tavoitteena on perustulo, joka helpottaisi monien pätkätyöläisten ja yrittäjien asemaa. Koska perustulon käyttöönotto ei tule tapahtumaan vielä ensi vaalikaudella, on sosiaaliturvaan syytä tehdä osa-uudistuksia jotka vievät oikeaan suuntaan. Pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien sosiaaliturvaa parannetaan ottamalla käyttöön työttömyysturvan ennakkopäätösjärjestelmä ja yhdistelmävakuutus. Yhdistelmävakuutus mahdollistaisi niin palkka- kuin yrittäjätulojen vakuttamisen yhtäaikaisesti ja ennakkopäätösjärjestelmän kautta olisi mahdollista saada tietoa etukäteen siitä, miten lyhytaikaisen työn vastaanottaminen vaikuttaisi työttömyysturvaan. Yrittäjien perusturvaa vahvistetaan myös takaamalla oikeus työttömyysturvaan kuukauden kuluttua yritystoiminnan loppumisesta.
Avoin data- ja digityökalupakki
Vasemmistoliitto haluaa edistää avoimen datan, avoimen lähdekoodin sekä avoimien rajapintojen luomista ja hyödyntämistä kaikkialla yhteiskunnassa. Haluamme rakentaa pienten yritysten ja itsensätyöllistäjien käyttöön avoimella lähdekoodilla toteutetun ilmaisen digitaalisen työkalupakin, jonka kautta pienyrittäjät saisivat esimerkiksi taloushallintoon ja palkanmaksuun tarvittavan ohjelmiston käyttöönsä.
Kollektiivinen neuvotteluoikeus
Itsensätyöllistäjien taloudellista asemaa heikentää usein se, että heillä ei ole mahdollisuutta neuvotella kollektiivisesti työn hinnasta. Monille itsensätyöllistäjille tämä merkitsee heikkoa neuvotteluasemaa ja hintakilpailua kohden pohjaa.. Kilpailulainsäädäntöä tulee siksi muuttaa niin, että se mahdollistaa itsensätyöllistäjien kollektiivisen neuvotteluoikeuden. Työsopimuslain soveltamisalaa on laajennettava palkansaajiksi rinnastettaviin itsensätyöllistäjiin.
Palkkatukijärjestelmän uudistaminen
Palkkatukijärjestelmä on konkreettinen keino tukea pienyrittäjiä. Vasemmistoliiton palkkatukimallissa yrittäjän palkatessa yli 200 päivää työttömänä olleen, alle 25-vuotiaan työttömän työnhakijan tai alle 30-vuotiaan työttömän vastavalmistuneen, työnantajan sivukuluja (työnantajan eläkemaksu, työtapaturma- ja henkivakuutus, työntekijän työttömyysvakuutusmaksu ja työnantajan sosiaaliturvamaksu) alennetaan portaittain määräajaksi.
