Kolumni Kansan uutisten Viikkolehdessä
Melkein seitsemän miljardia euroa. Niin paljon kunnilta jää vuosien 2012–2017 valtionosuusleikkausten seurauksena rahaa saamatta palveluiden järjestämiseen. Kuntaliiton mukaan leikkauksiin on vastattu muun muassa henkilöstön käyttöä tehostamalla. Sen seurauksena kuntien henkilöstökulut alenivat yhteensä 400 miljoonaa euroa vuonna 2014.
Noin neljä viidesosaa kuntien työntekijöistä on naisia. “Tehostaminen” tarkoittaa heidän työtaakkansa ja kuormituksensa lisäämistä. Konkreettisesti seuraukset ovat sijaisten palkkaamiskiellot, avustajien määrän vähentäminen, ryhmäkokojen kasvu sekä aikataulujen kiristäminen.
Tehostaminen tarkoittaa vähemmän aikaa kaikille lapsille, nuorille, perheille ja vanhuksille, jotka julkisia palveluita käyttävät. Yhteistoimintamenettelyt aiheuttavat stressiä ja epävarmuutta jotka kohdistuvat koko työyhteisöön. Julkisten menojen leikkaukset kohdistuvat siksi suurelta osin juuri naisten jaksamiseen ja naisten työhyvinvointiin ja arkeen.
Tällä hetkellä hallitus, jossa naiset vastaavat peruspalvelu-, kunta- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ministerisalkuista tekee politiikkaa, josta kärsivät ennen kaikkea matalapalkkaisissa tehtävissä julkisella puolella töissä olevat naiset, sekä kaikki julkisten palveluiden käyttäjät. Se on hyvä osoitus siitä, miksi feminismin pitää rakentua laajempaan analyysiin vallasta ja ihmisten asemasta kuin vain sukupuoleen pohjautuvaan. Leikkauspolitiikan kannattaminen on kaikkea muuta kuin feminismiä
