Menu
Yleinen

Kommenttipalstojen pyöveli

Utöyan kaltaisten tapahtumien ei saa antaa enää koskaa toistua. Siksi on tärkeää analysoida mistä nykyisessä äärioikeistoissa ja sen käymässä kulttuurikamppailussa on kyse. Keskustelu äärioikeiston uhasta on Ruotsissa huomattavasti laaja-alaisempaa kuin Suomessa, jonka takia olemme kääntäneet Mathias Wågin Research-gruppenille kirjoittaman tekstin.

Dan Koivulaakso & Li Andersson


Analyysi: kommenttipalstojen pyöveli

Utöyan joukkomurha ja pommi Oslon hallituskorttelissa ovat rajuimmat äärioikeiston pohjoismaista työväenliikettä vastaan kohdistamat terrori-iskut. Miten joukkomurha saattoi tapahtua? Miten näin laaja-alainen ja mittava terroriteko livahti kokonaan turvallisuuspolisiin tutkasta, vaikka on selvää, että kyseessä oli poliittinen teko, poliittisesti perusteltu teko joka kohdistettiin vastakkaisiin poliittisiin näkökantoihin.

Ensimmäiset julkiset reaktiot iskuun olivat päinvastaisia; terroritekoa käsiteltiin epäpoliittisesti hulluuden tai pahuuden ilmentymänä, joka kohdistui kaikkia tai avointa yhteiskuntaa kohtaan. Tällöin asiaa käsiteltiin kuin kriisinhallintaa, esimerkiksi tsunamin jälkeen, vetoamalla rauhallisuuteen ja kansalliseen yhtenäisyyteen.

Fredrik Reinfeldt vetosi lehdistötilaisuudessaan yhteisöllisyyteen ja kansalliseen yhtenäisyyteen keskittymättä lainkaan siihen poliitiseen uhkaan, josta hyökkäys on osoitus. Hänen mielestään sellainen keskustelu ainoastaan “hyödyttäisi eri ääriliikkeitä, jotka elävät symbioosissa toistensa kanssa.” Ääriliikkeet ovat täydellisen epäpoliittisia toimijoita, eräänlaisia huligaaneja ilman motiiveja.

Miksi äärioikeiston analysoiminen sitten on niin vaikeaa? Miksi siihen ei saa liittää edes käsitettä “oikeisto”? Turvallisuuspoliisin analyytikot ovat istuneet tv-kameroiden edessä ja vakuutelleet kansalaisia siitä, että heillä on ns. white-power -liike suurennuslasin alla. Silti he eivät osaneet ennakoida Utöyan tapahtumia. Nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa ja ovat osa samaa sokeutta. Valokeila on kohdistettu väärään suuntaan. Nykyään on samanaikaisesti olemassa useita äärioikeistoja. Euroopassa viime vuosina levinneet äärioikeiston uudet muodot eivät nouse periferiasta, uusnatsiryhmistä tai white power -liikkeestä (käsite, josta uusnatsit itse luopuivat jo 10 vuotta sitten, kun liikkeelle keskeinen musiikkibisnes kaatui). Ne eivät myöskään kumpua siitä katufasistiliikkeestä, jota SÄPO (Ruotsin turvallisuuspoliisi) rutiininomaisesti valvoo.

Terroriteko kumpuaa vakiintuneesta oikeistopopulismista, siitä äärioikeistosta joka tätä nykyään pidetään sisäsiistinä, ja jota kaunistelevasti kutsutaan maahanmuuttokriitikoiksi, islamkriittisiksi tai muukalaisvihamielisiksi. Tällä ryhmällä on huomattavasti läheisemmät suhteet Ruotsidemokraatteihin kuin Ruotsin Kansalliseen Vastarintaan tai Vapaisiin Nationalisteihin (white power -liikkeen perilliset). Tutkimusryhmämme on jo pitkään kuvaillut miten tämä uusi eurooppalaisella, eikä kansallisella, tasolla toimiva äärioikeisto, joka on Israel- ja siionismimyönteinen, eikä antisemiittinen, on muotoutunut. Tämä äärioikeisto on ensisijaisesti islamofobinen ja kulttuurirasistinen eikä rotuideologinen. Liike näkee kulttuurikamppailun (kamppailun yhteiskunnallisesta hegemoniasta) keskeisenä taistelukenttänään ja käyttää usein, jopa näennäisen antirasistisia sanankäänteitä viestinnässään.

Anders Behring Breivik suunnitteli vasemmistolaisten nuorten joukkomurhan pitkälle etukäteen ja valitsi kohteensa huolella aiheuttaakseen yhteiskunnalle mahdollisimman suuren sokin. Tekojen motiivi oli levittää Breivikin 1500 sivuinen leikkaa-liimaa-manifesti “2083 – A European Declaration of Independence” mahdollisimmaan laajalle. Päiväkirjaosion yksityiskohtaisuus tekee Breivikin murhista yhden maailman dokumentoiduimmista terroriteoista. Joukkomurha oli vain keino kiinnittää huomio Breivikin maailmankatsomukseen ja kehottaa uusiin terroritekoihin. Sen sijaan, että Breivik olisi kohdistanut iskunsa ensisijaisesti vallanpitäjiin hän iski ruohonjuuritason toimijoiden kimppuun, joilla ei ollut vartiointia. Kyseessä onkin enemmän “määrällinen” eikä “laadullinen” terrori-isku. Murhattujen nuorten lukumäärä antoi Breivikille suurempaa näkyvyyttä kuin pelkästään yksittäinen teko kohdistettuna “vallan keskukseen”. Breivikin manifestissa ilmaisemat näkemykset tukeutuvat vahvasti uuden eurooppalaisen äärioikeiston kahteen kulmakiveen; CounterJihad ja metapolitiikka/kulttuurikamppailu.

CounterJihad-liike

CounterJihad-liike kumpuaa 11.9.2001 jälkeen lisääntynestä islamofobiasta (täältä voit lukea lisää heidän Eurabia-salaliitoistaan). Viimeisen viiden kuuden vuoden aikana Eurooppaan on perustettu Counterjihad-nimikkeellä toimivia blogeja. Näistä keskeisimpiä ovat Gates of Vienna, Brussels Journal Belgiasta sekä Fjordman Norjasta. Huhtikuussa 2007 verkosto kokoontui Kööpenhaminassa “UK and Scandinavia CounterJihad Summit” kokoukseen.

Gates of Vienna ja Fjordman järjestivät kokouksen Anders Graver Pedersenin tanskalaisen Stop Islamisation of Denmark (SIAD) -verkoston tuella koordinoidakseen uutta liikettä. Norjalaisten, tanskalaisten ja ruotsalaisten bloggaajien lisäksi poliittisista puolueista osallistui ainoastaan Ted Ekeroth Ruotsidemokraattien delegaattina. Sittemmin tapaamisia on järjestetty Brysselissä vuonna 2007, Wienissä 2008, Kööpenhaminassa 2009 ja Zürichissä 2010.

Gates of Vienna tiivistää lyhyessä manifestissaan liikkeen päämäärät. Tavoitteet ovat:

1. vastustaa länsimaiden lisääntyvää islamisaatiota eliminoimalla muslimien siirtolaisuus, kieltää islam julkisessa tilassa ja julkisissa instituutioissa sekä kieltää muslimien uskonnollisten tekojen esittäminen julkisesti.

2. rajoittaa ja rajata Islam niihin valtioihin, jossa se tällä hetkellä on enemmistöuskonto ja karkottaa kaikki rikolliset muslimit sekä ne, jotka ovat haluttomia kokonaan assimiloitumaan oleskelumaidensa kulttuuriin.

3. lopettaa kaikki ulkomaalainen tuki ja muut korvaukset muslimimaiden talouksille.

4. kehittää ruohonjuuritason verkosto, joka korvaa maidemme poliittisen säädyn ja murskaa monikulttuurisen ideologian, joka mahdollistaa islamisoinnin ja joka rauhaan jätettäessä tulee murskaamaan koko länsimaisen sivilisaation.

Verkoston keskeisenä ideologina ja organisoijana toimii norjalainen pseudonyymi Fjordman, joka myös toimii Gates of Viennan sekä Brussels Journalin vieraskirjoittajana. Breivik taas nimittää omaa ideologiaansa “Vienna School of Thoughtiksi”. Breivik on kopioinut suuren osan manifestistaan suoraan lempikirjailiksi nimeämänsä Fjordmanin teksteistä.

Breivikin anonyymin Fjordmanin suhteesta on spekuloitu paljon terroriteon jälkeen. Ted Ekeroth on blogissaan vannonut, että Fjordman ja Breivik ovat eri henkilöt. Gates of Vienna taas väittää, etteivät Fjordman ja Breivik ole koskaan tavanneet [Viime viikolla Fjordman astuikin julkisuuteen kään.huom.].

Ruotsalaisen CounterJihad-liikkeen kummisedät ja rahoittajat ruotsidemokraatit Kenth ja Ted Ekeroth ovat myös järjestäneet omia konferenssejaan pyörittämänsä Anti-Islamiseringsfondenin kautta. Kansanedustaja Kenth Ekeroth vastaa myös Ruotsissa äärioikeistolle merkittävän Politiskt Inkorrekt-blogin rahoituksesta.

Vaikka CounterJihadin keskeisin tehtävä on ollut “kulttuurikamppailu”, on liike myös tuottanut suoraan poliittisia avauksia. Anders Graver Pedersenin SIAD on pyrkinyt luomaan itselleen euroopanlaajuisen vastineen, Stop Islamisation of Europe (SIOE). CounterJihad-liike ja SIOE ovat molemmat osoittaneet suurta mielenkiintoa militanttia English Defence Leaguea (EDL) kohtaan, joka on kehittynyt brittiläisestä jalkapallohuligaaniskenestä.

Järjestämällä väkivaltaisia mielenosoituksia moskeijoiden edessä jalkapallo-otteluiden yhteydessä sekä viestimällä facebookissa ja muussa sosiaalisessa mediassa EDL on nopeasti kehkeytynyt joukkoliikkeeksi, jota brittipoliisi kuvaa Iso-Britannian suurimmaksi sisäisen turvallisuuden uhaksi. Kenth Ekeroth kutsui vuonna 2009 EDL:n pääideologin Adam Laken omaan anti-islamisointikonferenssiinsa ja vuonna 2010 joukko Ruotsindemokraattien kannattajia perusti oman vastineensa Swedish Defence Leaguen (lukekaa artikkelimme täältä).

Breivik osoitti suurta mielenkiintoa English Defence Leaguea kohtaan ja on norjalaisella foorumilla Document.no kehottanut norjalaisen vastineen perustamiseen. Breivikin mukaan järjestöä tarvittaisiin norjalaisten rasisminvastaisten järjestöjen lyömiseen. Hän myös kertoo foorumilla miten hän on käytänyt EDL:n facebookryhmää propagandansa levittämiseen, chattaillut useiden johtavien EDL-jäsenten kanssa ja auttanut heitä muotoilemaan ideologisia tekstejä. Sekä Breivik että EDL identifioituvat temppeliritareihin symbolina islaminvastaiselle taistelulle. Lue lisää Breivikin EDL kytköksistä täältä.

Norjan keskeinen foruumi islaminvastaiselle debatille on toimittaja Hans Rustadin vuonna 2003 perustama Document.no. Viime vuonna blogin ympärille perustettiin yhdistys Documents venner, joka järjestää seminaareja CounterJihadin isoilla nimillä kuten Roger Scruton tai persoonallisuuksilla kuten Lars Vilks. Breivik on ollut aktiivinen kirjoittaja ja myös osallistunut seminaareihin. Foorumilla Breivik on kannattanut ajatusta, että Rustadin sivustosta kehitetään kulttuurikonservatiivinen lehti ja yrittänyt kehottanut norjalaisen “EDL:” tai Teaparty-liikkeen perustamiseen. Document.no on koostanut Breivikin merkinnät tänne.

Muutamassa vuodessa Counterjihad-liike on kehittynyt liikkeeksi, joka on verkostoitunut parlamentaarisesti, ja jolla on myös militantti katufraktio. Liike on synnyttänyt “kulttuurikamppailu”-virtauksen blogosfäärissä ja se sai Brevikissä ensimmäisen terroristisen ilmauksensa.

Tämän liikkeen ilmentymiä ei voi tarkastella toisistaan erillään. Niitä pitää arvioida sen mukaan, minkälaisia kokonaisuuksia niistä muodostuu ja miten näiden ilmentymien eri solut vuorovaikuttavat keskenään. Näitä ilmentymiä erottaa aste- eikä laatuero. Lähtökohtainen analyysi ja maailmankatsomus ovat samoja. Erottava tekijä on käsitys ajallisuudesta, eli kuinka kiireellisenä islamisaation muodostama uhka koetaan. Tämän liikkeen “maltillisten” toimijoiden mielestä sota islamia vastaan ei ole vielä edes alkanut: on olemassa vielä mahdollisuus politiikan avulla muuttaa kehityksen suuntaa ja pysäyttää islamin leviäminen. Militantit toimijat (niin EDL:n tapaiset katumilitantit kuin Breivikin kaltaiset terroristitkin) taas näkevät, että sota on jo syttynyt, poliittinen luokka on läpeensä korruptoitunut, eikä aikaa enää ole millekään muulle kuin suoralle vastarinnalle. Breivikin “terrorimanifestin” nimessä oleva luku 2083 viittaa vuoteen, jolloin islam on voittanut sodan ja on liian myöhäistä toimia. Vuosiluku viittaa siihen, että on tullut kuluneeksi 400 vuotta siitä, kun ottomaanit seisoivat Wienin portailla (Gates of Vienna) ja viimeksi “uhkasivat eurooppalaista sivilisaatiota”.

Kulttuurikamppailu

CounterJihadin mukaan islamia ei tule nähdä uskontona vaan ideologiana. He samaistavat islamin, kommunismin ja natsismin kolmena eri totalitäärisen ideologian muotona. Marxilainen ideologia nähdään syyllisenä porttien avaamiseen islamisaatiolle, jonka tavoitteena on länsimaiden murskaaminen.

Näkemys vasemmistosta on ammennettu Ranskan uudelta oikeistolta ja heidän keskustelusta kulttuurikamppailusta ja metapolitiikasta. Tämän näkemyksen mukaan 68-vasemmisto yritti haastaa kapitalismin häviten kamppailun poliittisesta ja taloudellisesta vallasta, mutta se onnistui kuitenkin ottamaan kulttuurisen vallan. Taloudellinen “kova” marxismi kaatui reaalisosialismin romahtamisen myötä, mutta “pehmeä” marxilaisuus onnistui säilyttämään otteensa ideologiaa ja tietoa tuottavista instituutioista: koulutusjärjestelmästä, tutkimuksesta, kulttuurista ja mediasta. Kontrolloimalla tätä ideologian tuotantoa vasemmisto pystyi saavuttamaan kulttuurisen hegemonian ja etuoikeuden yhteiskunnallisten ongelmien määrittelyyn. Sitä kautta vasemmisto myös pääsi määrittelemään raamit niille perustavanlaatuisille arvoille ja normeille, jotka ohjaavat kaikkea poliittista toimintaa. Uusi oikeisto näki oman mahdollisuutensa tämän “pehmeän”, infiltroivan kulttuurimarxilaisuuden vastustamisessa, joka oli tehnyt “pitkän marssin läpi instituutioiden”, ja jonka juuret ovat Gramscin teorioissa hegemoniasta sekä Frankfurtin koulukunnassa. Uusi oikeisto käyttää käsitteitä kulttuurimarxilaisuus, monikulttuurisuus ja poliittinen korrektius samanaikaisesti kuvaillaakseen tätä samaa ilmiötä.

Ruotsissa näitä teorioita on esitetty ennen kaikkea Nordiska förbundetin Motpol-blogiportaalissa, heidän Nordisk.nu-foorumilla (missä Breivikillä oli tili) sekä heidän kustantamon Nordiska Förlaget/Arktosin kautta. (Lue enemmän siirtymästä White power -musiikista metapolitiikkaan täältä). “Metapoliittinen” kamppailu eli kamppailu ongelmanmäärittelystä, sanoista, käsitteistä, normeista ja arvoista nähdään politiikan esiasteena ja blogaajat, trollaajat foorumeilla ja kommenttipalstojen pyövelit ovat tämän kulttuurikamppailun etujoukko.

Kamppailu “poliittista korrektiutta” vastaan, (underdog-näkökulma) joka yhdistää koko äärioikeiston (ja myös osia valtavirtaoikeistosta, esimerkkinä Ruotsin kristillisdemokraattien lausunnot kulttuurivasemmistosta) tehdään uuden oikeiston teoriassa johdonmukaiseksi poliitiseksi projektiksi (Lue enemmän täältä).

kirjoittaja: Mathias Wåg, käännös: Li Andersson ja Dan Koivulaakso.

Suomessa ei olla tarkasteltu äärioikeistoa juuri lainkaan suhteessa eurooppalaiseen liikehdintään, ja viranomaiset ovat keskittyneet huomattavasti enemmän väkivaltaisiin katuryhmiin, mikä tietenkin itsessään on hyvä. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että nämä katuliikkeet saavat lisäpontta salonkikelpoisesta äärioikeistosta, jota Suomessa kohdellaan silkkihansikkain esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Tämä on muututtava ja meidän on käynnistettävä muutos yhdessä. Seuraavaksi yritämme hahmottaa miten kulttuurikamppailua käydään Suomessa ja osoittaa miten suomalaiset ”maahanmuuttokriitikot” ovat osa täysin samaa eurooppalaista verkostoa, kuin Breivik.

5 Comments

  • patu
    20.9.2011 at 23:23

    Koen vasemmistonuoret aggressiivisiksi ja pelottaviksi. Mistä tämä machoilu ja halu milanttiuteen, me hyvät – he pahat? Mitä maailmassa mielestänne tapahtuu? Onko teille kaikki politiikka, paikallinen ja globaali, pelkkien väärintekij&aouml;iden uhkaa ja ”rakenteiden” valtaa? Tää pj Arhinmäki on yksi pahimmista itsekeskeisistä hahmoista mitä mä olen politiikassa nähnyt vähään aikaan. Siinä on niin itsekäs ja yksitasoinen heppu. Suomea ei teidän vihapuheilla viedä eteenpäin vaan ennemmin ymmärryksellä ja my&aouml;tätunnolla. Se on kovaa politiikkaa jos joku, ei tämä järjet&aouml;n vihan ja aggressioiden keskellä piehtarointi.

    Reply
  • Aleksi
    18.10.2011 at 13:58

    Interpolin mukaan vasemmistolainen terrorismi on huomattavasti yleisempää euroopassa kuin oikeistolainen. My&aouml;skin islamilaista terrorismia on interpolin mukaan enemmän kuin oikeistolaista. Jotkin terrorit voivat osua useampaankin kategoriaan. Esimerkkinä ETA on sekä separatistinen että vasemmistolainen.

    Breivikin teko oli äärimmäisen tuomittava ja rikollinen, raukkamainen massamurha. Se oli silti onneksi vain yksittäistapaus. Vasemmistolainen terrori taas on jokapäiväistä eri puolella eurooppaa, ja sitä on my&aouml;s suomessa toisin kuin oikeistolaista terroria.

    Nyt tarvitaan my&aouml;s Vasemmistonuorten apua ponnistelussa vasemmistolaista terroria vastaan!

    PS. Ketkä hy&aouml;tyivät Breivikin terrorista? Ei ainakaan oikeisto.

    Reply
  • Li Andersson
    20.10.2011 at 19:22

    Olen pahoillani, jos koet Vasemmistonuoret pelottaviksi. Suosittelen, että luet poliittista ohjelmaamme kotisivuillamme, niin sun on mahdollista tutustua syvällisemmin ajatusmaailmaamme. Se on mun mielestä kaikkea muuta kuin pelottava. http://www.vasemmistonuoret.fi/?/asiakirjat/poliittinen_ohjelma/

    Siinä avataan my&aouml;s mitä me tarkoitetaan vastakkainasttelulla ja poliittisilla konflikteilla. Vasemmistolainen poliittinen ajattelu lähtee siitä, että yhteiskunnassa on jatkuvasti eturistiriitoja ja eri ryhmien välisiä kamppailuja. Me ei tulla ikinä pääsemään tilaan, joissa nämä eivät olisi olemassa. Niin kuin toveri Tatu Ahponen on kirjoittanut: ”Politiikka ei ole pelkkää yhteisten asioiden hoitoa ja rationaalisten ihmisten pyrkimystä l&aouml;ytää vastaansanomattomasti rationaalisin tapa hoitaa nämä yhteiset asiat vaan ristiriitoja jotka pakottavat kamppailuun – mutta samalla pakottavat my&aouml;s yhteisty&aouml;h&aouml;n, keskusteluun ja uuden keksimiseen.” Tämä on politiikan ja politiikan teon analysointia. Käytänn&aouml;ssä käymme nämä ”kamppailut” osoittamalla mieltä, osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun, säätämällä lakeja, lakkoilemalla ja puolustamalla ihmisten oikeuksia yhteiskunnan eri saroilla.

    On aivan totta, että maailmassa on niin oikeistolaista kuin vasemmistolaista terroria. Poliittisen terrorin idea on luoda ihmisiin pelkoa. Tämä on tietenkin tuomittavaa toimintaa, eikä Vasemmistonuoret hyväksy sellainen politiikan tekemisen tapa.

    Suomessakin l&aouml;ytyy äärioikeistolaisia ryhmittymiä, joiden toimintaa on väkivaltaista. Niistä voi lukea enemmän tässä: http://vasemmisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86102-media-hyysaa-murhamiehia

    Reply
  • Aleksi
    20.10.2011 at 21:42

    Mikä on viimeisin väkivaltarikos mihin tuossa tekstissä mainitut ryhmät ovat syyllistyneet suomessa? L&aouml;ytyyk&aouml; yhtään?

    Tuossa tekstissä mainittiin my&aouml;s Suomen Sisu. Taannoisessa vihaillassa Sisusta levitettiin valheellisia väitteitä. Poliisi on täysin puhdistanut järjest&aouml;n maineen:

    ”Julkisuudessa Suomen Sisua on nimitetty mediassa ääriryhmäksi ja ”natsihenkiseksi”. Järjest&aouml; on itse kiistänyt nämä nimitykset, mutta Julkisen sanan neuvosto piti vastineessaan jälkimmäistä perusteltuna.[5][6][7] Sisäministeri&aouml;n vuonna 2009 tekemän selvityksen mukaan artikkelissa haastateltu KRP:n edustaja ei kuitenkaan kutsunut järjest&aouml;ä natsihenkiseksi, vaan kyse oli toimittajan omasta kuvailusta.[8]” (wikipedia)

    Olikohan kyseinen toimittaja vasemmistolainen?

    Reply
  • Aleksi
    20.10.2011 at 22:14

    Tarkennus ylläolevaan: piti kirjoittamani mikä on viimeisin vakava väkivaltarikos mihin nuo ryhmät ovat todistettavasti syyllistyneet Suomessa? Tiedän kyllä että kokoomuksen vaalitilaisuudessa oli kahvikuppi särkynyt kun pari kännistä luuseria luuli että heitä valokuvattiin. Tuo tuskin vielä on sitä ”kuolettavaa väkivaltaa” mitä Dan Koivulaakso maalaili Suomeen. Kannattaa lukea mitä kokoomuksen Henri Heikkinen itse kirjoittaa tuosta episodista.

    Linkki tuohon ”hy&aouml;kkäys rasisminvastaiseen mielenosoitukseen” ei toiminut, mutta muistelisin että puhe hy&aouml;kkäyksestä on valtavaa liioittelua.

    Tiedän kyllä että vasemmisto elää vastakkainasettelusta, mutta kannattaisi jokin suhteellisuuden taju pitää näissä jutuissa.

    Reply

Leave a Reply