Yhteiskunnan loiset

Kolumni julkaistu Kansan uutisissa 3.11.

Terveysyhtiö Mehiläisen toimitusjohtaja Matti Bergendahlin mukaan isot terveysyhtiöt näkevät investointimahdollisuuksia Pohjoismaissa, koska “kaikki näkevät, että hyvinvointivaltiot ovat tienhaarassa” (HS 26.10.). Tämä tienhaara on tarjonnut ulkomaisille sijoittajille mahdollisuuden tehdä ihmisten sairastelulla rahaa. Paljon rahaa.

Yksityisten palveluntuottajien osuus terveyspalveluista oli viime vuonna noin 22 % eli 3,6 miljardia. Kasvua vuodesta 2009 on tullut lähes miljardi euroa. Yhtiöt ovat kasvattaneet liikevaihtoaan esimerkiksi yrityskaupoilla, jotka ovat johtaneet markkinaosuuksien keskittymiseen. Niin terveysyhtiöissä kuin kunnissakin hahmotellaan kasvavaa roolia näille toimijoille tulevaisuudessa. “Palvelumarkkinoita” halutaan hyödyntää, kun valtio ajaa kuntia tehostamaan vähentämällä henkilökuntaa.
Kolme suurinta toimijaa Suomessa ovat Attendo, Terveystalo ja Mehiläinen. Nämä ovat kaikki kansainvälisten pääomasijoitusyhtiöiden omistuksessa. Ne hyödyntävät hyvinvointiyhteiskunnan rakoilevia rakenteita tarjoamalla palveluita, joita maksetaan tai korvataan verovaroin. Yksityisten terveyspalveluiden kela-korvauksiin uppoaa arviolta 200 miljoonaa vuodessa ja palveluiden jatkuvat ulkoistamiset kuntatasolla tarjoavat yrityksille varmaa bisnestä.

Miksi nämä rakenteet rakoilevat? Keskustelu julkistalouden tilasta keskittyy usein pelkästään menoihin ja julkisvelkaan, eikä niinkään valtion tulokehitykseen. On päivänselvää, että hyvinvoinnin rahoittaminen vaikeutuu, kun veropohjaa kavennetaan. Sen lisäksi valtioilta jää veronkierron takia saamatta huomattava määrä tuloja, jotka pitäisi olla verotuksen piirissä.

Euroopan komission arvion mukaan EU:n jäsenvaltioilta jää saamatta jopa 1 000 miljardia veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun seurauksena. Se on enemmän kuin EU-jäsenvaltioiden yhteenlasketut terveysmenot. Suomen kohdalla on arvioitu, että valtiolta jää saamatta 320 miljoonaa vuodessa pelkästään yritysten harjoittaman siirtohinnoittelun takia.

On kestämätöntä, että kunnat ostavat palveluita, ja valtio syytää verorahoja juuri niille yrityksille, jotka osallistuvat valtioiden tulopohjan ja hyvinvointirakenteiden rapauttamiseen. Niin Mehiläisen kuin Terveystalonkin harjoittamasta verosuunnittelusta on kirjoitettu paljon julkisuudessa. Tällä viikolla Finnwatch julkaisi raportin, jossa paljastetaan kuinka Attendo on siirtänyt noin 110 miljoonaa euroa Suomesta ja Ruotsista veroparatiiseihin yrityskonsernin sisäisten lainojen avulla.

Maakohtaista kirjanpitoa ja automaattista tiedonvaihtoa tulee edistää veronkierron estämiseksi. Niin kunnissa kuin valtiossa tulee lopettaa palveluiden ostot veronkiertoa harjoittavilta yrityksiltä. Yksityisten palveluiden kela-korvauksista tulee luopua. Tämä olisi todellista harmaan talouden torjuntaa ja hyvinvointirakenteiden pelastamista.