Vastaus Ilmastovanhempien avoimeen kirjeeseen

Vastaus Ilmastovanhempien avoimeen kirjeeseen

Vuoden 2018 kesä oli monin tavoin poikkeuksellinen. Uutisia dominoi otsikot poikkeuksellisista helteistä, sinilevän kukinnasta sekä muun muassa Ruotsin mittavista metsäpaloista, joiden sammuttamiseen lähetettiin apua myös Suomesta. Kesä oli poikkeuksellinen myös siksi, että itse harvoin olen käynyt ilmastonmuutoksen vaikutuksista niin monta kansalaiskeskustelua. Vaikka ilmastonmuutoksen riskit jo pitkään ovat olleet ihmisten tiedossa, kysyy nyt yhä useampi itseltään, tehdäänkö riittävästi ja riittävän nopeasti.

Vastaus tähän kysymykseen on ei, ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että ilmastonmuutoksen torjunnasta myös tehdään yksi seuraavien eduskuntavaalien kärkikysymyksiä. Ruotsissa metsäpalot ja helteet näkyvät jo äänestäjien suhtautumisessa, ilmastonmuutoksen torjunta on kesän aikana noussut äänestäjien kärkihuolenaiheiksi. Kärjessä on edelleen maahanmuutto, ja olisikin korkea aika myös selkeyttää, miten vahvasti nämä ilmiöt kytkeytyvät toisiinsa. Jos ilmastonmuutoksen torjunnassa epäonnistutaan, tulee vastentahtoisen siirtolaisuuden määrä sekä luonnonvaroista käytävät konfliktit moninkertaistumaan. Siksi onkin niin järjetöntä, että maahanmuuttajia vastustavat poliittiset liikkeet myös ovat samoja, jotka vastustavat kunnianhimoisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä kehitysyhteistyötä. Kärjistäen voisi sanoa, että mikään puolue ei Suomessa ole tehnyt niin paljon pakolaisuuden edistämiseksi kuin perussuomalaiset.

Ilmastovanhemmat suuntasivat avoimen kirjeen kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajille, jossa haluavat kuulla mitä puolueet konkreettisesti aikovat tehdä ilmastonmuutoksen torjunnan eteen ensi vaalikaudella. Kuten Ilmastovanhempien blogissakin todetaan, on ilmastonmuutoksen torjunnassa myös kyse ruokaturvasta ja alkutuotannosta. Helteisestä kesästä on Suomessa kärsineet erityisesti maanviljelijät, kun esimerkiksi viljasato jäi huomattavan paljon normaalia pienemmäksi.

Ilmastovanhemmat kysyvät, mitkä ovat nyt ja ensi vuoden eduskuntavaaleissa puolueesi konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mitä ilmastonmuutokseen liittyviä kynnyskysymyksiä puolueellasi on tulevia hallitusneuvotteluja ajatellen?

Vasemmistoliitolle ilmastonmuutoksen hillintä on ollut jo pitkään poliittisten tavoitteiden kärjessä. Olemme määritelleet kolme omaa kärkiteemaa seuraaviin eduskuntavaaleihin, jotka me näemme suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta olellisina. Ne ovat eriarvoisuuden vähentäminen, työn murros ja ilmastonmuutoksen torjunta. Haluamme omalta osaltamme olla tekemässä seuraavista eduskuntavaaleista ilmastovaalit, koska oikeudenmukainen yhteiskunta voi toteutua vain luonnon kantokyvyn rajoissa.

Julkaisemme tulevana viikonloppuna Vasemmistoristeilyllä oman tulevaisuusohjelmamme ensi vaalikaudeksi, jossa linjaamme lukuisia konkreettisia tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lisäksi eduskuntaryhmän kesäkokouksessa elokuun lopussa julkaisemme ehdotuksemme kestäväksi verouudistukseksi, jossa koko verotus- ja tukijärjestelmä uudistetaan niin, että ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomioidaan. Haluamme karsia ympäristölle haitallisia verotukia ja suunnata varat koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Olisimme olleet valmiita karsimaan tukia 200 miljoonan edestä jo parlamentaarisen työryhmän työn yhteydessä, ja näemme, että ensi kaudella tulee tavoitella uudistusta noin 500 miljoonan mittaluokassa. Ohjelma sisältää myös linjauksia verojärjestelmän uudistamiseksi asumisen, liikkumisen, ruuan ja tuloverotuksen osalta.

Haluamme nostaa Suomen päästövähennyssitoumuksen 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja edistää EU:n päästövähennyssitoumuksen korjaamista vastaamaan Pariisin sopimuksen tavoitteita. Metsien hakkuiden määrät on asetettava kestävälle tasolle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, ja peltomaan hiilimäärää nostettava huomioiden erityisesti turvemaat. Haluamme lisätä joukkoliikennetukea ja investoida raiteisiin ja raideyhteyksiin sekä tiukentaa autoverotuksen päästöporrastusta, jotta liikenteen päästöt saadaan puolitettua vuoteen 2030 mennessä. Kivihiilen ja turpeen polton on loputtava, muuten emme saa hillittyä ilmaston lämpenemistä ja sen pahimpia haittavaikutuksia.

Tässä joitain konkreettisia esimerkkejä tavoitteistamme, lisää julkaistaan siis tulevana viikonloppuna.

Vasemmistoliitto päättää hallitusneuvotteluiden kynnyskysymyksistä ensi keväänä puoluevaltuustossa. En siis voi vielä linjata koko puolueen puolesta kynnyskysymyksiä, mutta omasta puolestani nostaisin Pariisin ilmastosopimuksen kunnianhimoisen toimeenpanon keskeiseksi tavoitteeksi.