Työttömyyden vähentäminen asetettava poliittisen agendan kärkeen

Työttömyyden vähentäminen asetettava poliittisen agendan kärkeen

Kolumni julkaistu Satakunnan työssä elokuussa 2015.

Monet uutisaiheet ovat olleet pinnalla vuoden 2015 kesän aikana. Kreikasta ja äärioikeistosta on syystä puhuttu paljon, mutta kesäkuussa julkaistut työttömyysluvut ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Työttömyysaste oli kesäkuussa Tilastokeskuksen mukaan 10%. Työttömiä työnhakijoita on Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 369 000.

Työttömyyden jatkuva kasvu on yksi Suomen suurimmista yhteiskunnallisista ongelmista tällä hetkellä. Työllisyysasteen nostaminen on ainoa keino tasapainottaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Yhteiskunnalle työttömyyden kasvu tarkoittaa menojen kasvua, tulojen vähentymistä ja rakenteellisen pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Yksilölle pitkittynyt työttömyys tarkoittaa usein uskon menettämistä omiin kykyihin ja taitoihin, köyhyyttä ja näköalattomuutta.

Työllisyyden edistämiseksi tulisi edetä ainakin seuraavien neljän askeleen mukaan.

Ensinnäkin meidän tulee pikaisesti ohjata lisää rahoitusta työllisyyden hoitoon. Eduskunnan jäädessä istuntotauolle kesäkuun lopussa oli jo tiedossa, että työllisyysmäärärahat olivat loppu tai loppumassa TE-keskuksissa ympäri Suomea. Käytännössä se tarkoittaa, ettei pystytä palkkatuki- tai starttirahapäätöksiä pystytä  tekemään lainkaan, ellei kyse ole pitkään työttöminä olleista. TE-keskusten arvion mukaan lisärahoituksen tarve on vuoden loppuun noin 110 miljoonaa. Tästä huolimatta hallitus ei budjetoinut kesäkuisessa lisätalousarviossaan senttiäkään lisää tähän tarkoitukseen. 50 miljoonaa lisää kyllä löytyi työttömyyskorvausten maksamiseksi.

Toiseksi tulee perua koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset ja tarvittaessa kattaa säästötarve esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia karsimalla. Suomen vientiteollisuuden ongelmat juontavat 2000-luvun alussa liikkeelle lähteneeseen rakennemuutokseen, euroalueen taantumaan sekä menestyksekkäiden vientituotteiden puutteeseen. Uusia tuotteita ja uutta liiketoimintaa varten tarvitaan tutkimusta, tuotekehitystä ja työntekijöille koulutusta muuttuneeseen työmarkkinatilanteeseen. Irtisanotuille työntekijöille on tarjottava mahdollisuus halutessaan uudelleen kouluttautua.

Kolmanneksi tarvitaan energiaremontti. Suomessa tulee siirtyä kivihiilen käytöstä uusiutuvaan energiaan. Vuonna 2012 Suomessa käytettiin 8,5 miljardia energian tuontiin. Nämä rahat olisi mahdollista laittaa Suomen kansantalouteen kiertoon panostamalla aurinko- ja tuulivoimaan sekä biotalouteen. Kotimaisen energian tuotantoon panostaminen edistäisi myös kotimaista työllisyyttä.

Neljänneksi, tarvitaan julkisia investointeja työllisyyden parantamiseksi ja investointien lisäämiseksi Suomessa. Palkanalennuksilla ja pienituloisten sosiaaliturvan leikkauksilla ei Suomi taantumasta nouse. Vähittäiskauppa on jo nyt kärsinyt kuluttajien ostovoiman leikkauksista ja alamäen odotetaan jatkuvan. Työajan pidentäminen vähentää työvoiman tarvetta ja sosiaaliturvan leikkaukset ostovoimaa entuudestaan. Nyt on täydellinen hetki panostaa vuokra-asuntotuotantoon sekä tie- ja rautatieverkoston kuntoon saattamiseen.