Puheenvuoro hallituksen lisätalousarviosta täysistunnossa 29.6.

Puheenvuoro hallituksen lisätalousarviosta täysistunnossa 29.6.

Arvoisa puhemies,

 

Viime viikolla julkaistut uusimmat työttömyysluvut osoittavat taas kerran, kuinka Suomessa eletään massatyöttömyyden aikaa. Tällä hetkellä työttömyysluvut ovat rajuimmat 15 vuoteen, ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys kasvaa nopeasti. Toukokuun työttömyysaste oli 11,8 prosenttia, työttömyysasteen trendi 9,7%.

 

Hallituksen toisen lisätalousarvion yksi suurimmista ongelmista on se, mikä siihen ei sisälly. Nyt lisätalousarviossa varaudutaan kyllä kattamaan työttömyyden kasvusta syntyviä lisäkustannuksia, muun muassa työttömyysturvan ansiopäivärahamenoihin ehdotetaan 50 milj. euron lisäystä, mutta ei osoiteta lisämäärärahaa työllistämiseen todella akuutista tarpeesta huolimatta.

 

Samanaikaisesti työ- ja elinkeinotoimistoista ympäri maata tulee viestiä työllisyysmäärärahojen loppumisesta. Suurin osa määrärahoista on jo sidottu erityisen heikossa asemassa olevien työttömien työllistämisen edistämiseksi, jonka seurauksena muiden työnhakijoiden työllistämiseen käytettäviä varoja ei monin paikoin enää ole tai ovat loppumassa kesän jälkeen.

 

Sitomatta olevan määrärahan osuus vaihtelee ELY-keskuksittain arviolta noin 5 prosentista 20 prosenttiin. Paikoittain ei ole toukokuun alkupuolen jälkeen ollut mahdollista tehdä uusia palkkatuki- tai starttirahapäätöksiä lainkaan ja on paikkakuntia, joilla ei ole helmikuun jälkeen ollut kohdennettavissa lainkaan rahoja nuorten palkkatukeen, lukuun ottamatta tilanteita joissa nuori on pitkäaikaistyötön.

 

ELY-keskukset ovat toukokuussa arvioineet, että muille kuin pitkäaikaistyöttömille tarjottaviin palveluihin määrärahat riittävät kesään tai alkusyksyyn. Samassa yhteydessä ELY-keskukset ilmoittivat lisämäärärahatarpeeksi 110 milj. euroa.

 

Tällaisia määrärahoja ei kuitenkaan sisälly hallituksen lisätalousarvioon, siitä huolimatta, että Juha Sipilän hallitus sanoo tavoittelevansa niin työllisyyden kuin yrittäjyyden edistämistä. Erityisen käsittämätöntä on, että hallitus kaiken lisäksi suunnittelee leikkaavansa riittämättömistä työllisyysmäärärahoista ensi vuodesta lähtien!

 

Käytännössä määrärahojen puute tulee tarkoittamaan, että yhä useamman ihmisen työttömyys pitkittyy, ja että yhä useamman aloittelevan yrittäjän yrityksen perustaminen viivästyy. Tämän hallituksen politiikka tulee meille niin inhimillisesti kuin yhteiskunnallisesti kalliiksi.

 

Pitkittynyt työttömyys ja köyhyys syövät ihmisen itsetuntoa ja uskoa tulevaan ja tulee kaiken lisäksi yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin palkkatuetun työn järjestäminen. Samaten palkkatuettu työ on työttömän työnhakijan kannalta työvoimapoliittisista toimenpiteistä inhimillisimmästä päästä, kun se takaa työsuhteessa tapahtuvan työn ja työehtosopimuksen mukaisen palkan.

 

Arvoisa puhemies,

 

tätä lisätalousarviota on valtiovarainministerin toimesta kuvailtu tekniseksi. Päätös osoittaa rahaa työttömyydestä syntyviin kustannuksiin mutta ei lainkaan työllisyyden hoitoon, ei mielestäni ole tekninen, vaan poliittinen, linjavalinta.

 

Poliittinen on myös hallituksen päätös toteuttaa lisäleikkauksia Suomen ilmasto- ja kehitysyhteistyön rahoitukseen ohjaamalla päästöoikeuksien huutokauppaamisesta saatuja tuloja budjetin yleiskatteeksi, eikä kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen niin kuin vuoden 2013 kehyspäätös olisi edellyttänyt.

 

Hallitusohjelmassa tämä erittäin huono linjanmuutos on ajoitettu vuodelle 2016, mutta hallitus lähteekin vailla kunnioitusta parlamentaarisia pelisääntöjä kohtaan tätä muutosta toteuttamaan jo nyt. Tämä lisäleikkaus ilmasto- ja kehitysyhteistyöhön saattaa tarkoittaa, että käynnissä olevia kehitysyhteistyöprojekteja joudutaan lopettamaan ennenaikaisesti ja että Suomi luisuu todella kauas tavoitteesta 0,7% kehitysmääräosuudesta BKTL:stä. Sen lisäksi se vaikuttaa negatiivisesti Suomen asemaan joulukuussa pidettävissä ilmastoneuvotteluissa ja saattaa jopa vaikeuttaa ilmastosopimuksen aikaansaamista.

 

Arvoisa rouva puhemies,

 

Tämän hallituksen talouspoliittinen linja on kaikkea muuta kuin työllisyyttä edistävä. Hallitus tulee toteuttamaan työttömyyttä lisäävää leikkauspolitiikkaa, työttömien asemaa kurjistavia leikkauksia sosiaaliturvaan sekä leikkauksia työllisyysmäärärahoihin. Tämän lisäksi rajut leikkaukset kehitysyhteistyömäärärahoihin kurjistavat kaikista kurjimmassa asemassa olevien elämää.


Vähintä, mitä pitäisi voida edellyttää, on kuitenkin että hallitus korjaa nyt käsillä olevaa akuuttia tilannetta työllisyysmäärärahojen osalta tuomalla välittömästi syysistuntokauden alussa eduskuntaan työllisyyttä tukevan lisätalousarvion. Samaten päästökaupasta saadut tulot tulisi tämän vuoden osalta ohjata sovitusti ilmasto- ja kehitysyhteistyöhön.