Miksi voitontavoittelu sallitaan varhaiskasvatuksessa?

Miksi voitontavoittelu sallitaan varhaiskasvatuksessa?

Julkaistu Turkulaisessa 15.10.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus perustuu kolmeen keskeiseen tekijään. Opettajat ovat korkeasti koulutettuja ja ammatin arvostus on suurta. Opetuksen sisältöä määrittelevät kansallisesti sovitut opintosuunnitelmat, mutta opettajille on annettu niiden toteuttamiseksi suuri vapaus. Ylioppilaskirjoituksia lukuun ottamatta kansallisesti standardisoituja kokeita ei käytännössä ole. Lisäksi koulutus on kaikille yhteinen ja julkinen, mikä ei ole itsestäänselvyys.

Ruotsissa on sallittua tehdä koulutuksella bisnestä. Siellä voittoa tavoittelevat osakeyhtiöt voivat vapaasti järjestää veroilla maksettavaa koulutusta ja nostaa rajoittamattoman määrän voittoja. Naapurimaassa hallitus pohtii parhaillaan lainsäädäntöä, jolla halutaan rajoittaa yritysten voitontavoittelua. Enemmistö ruotsalaisista näkee, että voitontavoittelu ei sovi koulutuksen kaltaiseen hyvinvointipalveluun. Ilmiö ei ole vieras myöskään Suomessa.

Meillä lapsiasiavaltuutettu kiinnitti syyskuussa huomiota isojen, voittoa tavoittelevien yritysten roolin kasvuun varhaiskasvatuksessa. Vaikka voitontavoittelu on kielletty perusopetuksessa, vastaavaa linjausta ei ole tehty varhaiskasvatuksessa. Ennen yksityiset päiväkodit olivat lähinnä pieniä, esimerkiksi jotain vaihtoehtoista pedagogiikkaa tarjoavia yhdistyksiä ja säätiöitä. Nyt olemme tilanteessa, jossa isot ketjut valtaavat vauhdilla alaa ja voimme puhua päiväkotibisneksestä. Lapsiasiavaltuutetun mukaan kehitys on vaarallinen ja uhkaa Suomen sosiaalista eheyttä.

Vuonna 2016 yksityisten tuottajien osuus päivähoidosta oli noin 13 prosenttia. Alalla arvioidaan, että vuonna 2030 osuus voi olla jo puolet. Turussa 31 prosenttia lapsista oli yksityisessä päivähoidossa vuoden 2016 lopussa. Sen jälkeen, kun palveluseteli otettiin käyttöön vuonna 2010, yksityisen päivähoidon osuus on noussut noin 20 prosentista yli 30 prosenttiin. Kyse on periaatteellisesti tärkeästä kysymyksestä: sallitaanko voitontavoittelu pienten lasten palveluilla? Tilinpäätöstietojen mukaan varhaiskasvatuksessa toimivat yritykset ovat tehneet vuosittain jopa miljoonien eurojen voittoja.

Yksityiseen palvelutuotantoon liittyy myös muita ongelmia. Joissakin hoitosopimuksissa on esimerkiksi ehtoja, joiden mukaan sopimus voidaan purkaa, jos lapsi tarvitsee erityistä tukea. On jopa tapauksia, missä ruoka-aineallergia riittää sopimuksen purkuun. Erityistä tukea tarvitsevat lapset johdetaan yleensä suoraan kunnallisten palveluiden piiriin.

Sipilän hallitus on tehnyt lukuisia huonosti perusteltuja heikennyksiä varhaiskasvatukseen. Ilahduttavaa kuitenkin on, että Suomessa on nyt alettu ymmärtää varhaiskasvatuksen suuri merkitys lasten kehitykselle, oppimiselle ja tasa-arvolle. Siksi nyt on myös aika kyseenalaistaa, miksi varhaiskasvatuksella saisi tehdä bisnestä, kun perusopetuksellakaan ei saa.