Minä toivon että ensi kevään kuntavaaleissa puhutaan varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta. Toivon, että siitä puhutaan paljon.
Varhaiskasvatus on äärimmäisen tärkeä palvelu niin lapsille kuin vanhemmille. Se on olennainen osa Suomen kehuttua koulutusjärjestelmää, meillä on korkeasti koulutettua ja osaavaa henkilöstöä huolehtimassa ja kasvattamassa lapsia pienestä iästä lähtien. Päiväkodissa luodaan pohjaa oppimiselle ja koulussa pärjäämiselle, siellä opitaan niin vuorovaikutusta ja ryhmässä toimimista kuin kielellisiä valmiuksia.
Varhaiskasvatuksen tärkeydestä tulee myös koko ajan yhä enemmän tutkimusta. Varhaiskasvatukseen panostaminen on yhteiskunnalta tärkeä ja kannattava investointi juuri siitä syystä, että sillä on suuri merkitys lapsen hyvinvoinnille vuosiksi eteenpäin. Samalla se mahdollistaa vanhemmille ajan käyttämistä työntekoon tai töiden hakemiseen.
Siksi on niin surullista lukea varhaiskasvatuksen ammattilaisten lohduttomia kuvauksia siitä, minkälaista työntekijöiden arki päiväkodeissa on. Tänään on julkaistu kooste sadoista tarinoista, jotka työntekijät ovat lähettäneet. Niissä toistuu kertomukset uupumuksesta, kaaoksesta ja riittämättömyyden tunteesta. Kun henkilöstöä on liian vähän ja tukea tarvitsevia lapsia paljon, ei jää kaikille lapsille kunnolla aikaa eikä henkilöstöllä riittävästi aikaa kasvatukseen.
Vasemmistoliitto on luvannut, että kaikki meidän tulevat valtuutetut kaikissa kunnissa tekevät töitä subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, sekä suhdeluvun pitämiseksi vähintään yhdessä aikuisessa per seitsemän yli kolmevuotiasta lasta. Varhaiskasvatus tarvitsee kipeästi lisää huomiota, resursseja ja arvostusta. Varhaiskasvatus ja koulutus on tästä syystä yksi vasemmistoliiton kärkiteemoista ensi vaaleissa.
On todella huolestuttavaa, että niin moni ammattilainen pohtii alanvaihtoa uupumuksen takia. Suhdelukujen kanssa kikkaileminen on loputtava ja resurssit laitettava kuntoon.
Laadukas varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla taas on oikeus työarkeen ilman uupumusta ja mahdollisuuteen keskittyä siihen, mitä varten on kouluttautunut: kasvatukseen.