Tänään Turun kaupunginvaltuusto siunasi äänin 43 puolesta, 20 vastaan, 4 tyhjää kiinteistökaupan, josta niin turkulaisten veronmaksajien kuin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisetu on kaukana.
Hallituksen sotesoppa yhdistettynä erikoissairaanhoidon leikkauksiin on jo pidempään aiheuttanut hätäköityjä ja huonosti perusteltuja päätöksiä kuntatasolla. Sote-epävarmuuden ja huonon valmistelun seurauksena kuntapäättäjät ovat monilla paikkakunnilla tehneet hätiköityjä ratkaisuja, milloin turvatakseen oman aluesairaalan palvelut ja milloin päästäkseen eroon huonokuntoisten sote-kiinteistöjen riskeistä. Yksityiset terveys- ja sijoitusyhtiöt ovat tässä nähneet tilaisuutensa ja monin paikoin ostaneet esimerkiksi vanhustenhuollon palveluyksiköitä, ja Meri-Lapissa ottanut hoitaakseen jopa kokonaisen aluesairaalan.
Viikko sitten eduskunnassa käsiteltiin hallituksen esitystä niin sanotun rajoituslain jatkamisesta. Rajoituslailla hallitus haluaa estää kuntia tekemästä sosiaali- ja terveydenhuollon mittavia ulkoistuksia tilanteessa, jossa hallituksen esitykset sote- ja maakunta-uudistuksesta vielä ovat käsittelyssä kesken. Lain tavoitteena on turvata uusien maakuntien mahdollisuudet järjestää niiden järjestämisvastuulle siirtyvät sote-palvelut yhdenvertaisesti ja taloudellisesti koko maakunnan alueella. Koska sotevalmistelu on venynyt, joutuu hallitus pidentämään rajoituslain voimassa oloa.
Turun kaupunki päätti koko sote-kiinteistökantansa yhtiöittämisestä jo vuonna 2015, ennen rajoituslain voimaan astumista. Laki rajoittaa sotepalveluiden mittavia ulkoistuksia ja mittavia kiinteistöinvestointeja. Nyt Turun kaupunki on päättänyt myydä sote-kiinteistöyhtiön ruotsalaiselle kiinteistösijoitusyhtiölle Hemsölle 130 miljoonalla. Yhtiön omistuksessa on muun muassa kaikki kaupunginsairaalan kiinteistöt, useat terveysasemat ja vanhusten palvelutaloja sekä tontit, joissa kiinteistöt sijaitsevat.
Koska omistus jo on yhtiömuodossa, ei rajoituslaki estä kiinteistökauppaa. Kiinteistökaupan myötä syntyy kuitenkin juuri sellainen tilanne, mitä rajoituslailla on haluttu estää: yhtä osaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevasta tuotantokokonaisuudesta betonoidaan nyt, tilanteessa, jossa emme edes tiedä, tuleeko maakunta-uudistus ylipäätään toteutumaan.
Myytävät kiinteistöt sijaitsevat kaikki Turun keskustan alueella ja ne ovat kaikki tärkeitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon osia kaupungissa. Turku myy toisin sanoen kiinteistöjä, joita takuuvarmasti tullaan tarvitsemaan ja käyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuotannossa tulevaisuudessa. Ymmärtäisin, että houkutus tämän kaltaisille kaupoille on suuri pienimmillä paikkakunnilla, joissa väki vähenee ja kiinteistöriski uhkaa jäädä kunnalle sote- ja maakuntauudistuksen kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen, mutta Turun kohdalla tilanne on eri: kaupungissa tarvitaan takuuvarmasti isoja keskustassa sijaitsevia sote-kiinteistöjä sote-palveluille myös jatkossa, olkoon järjestäjätaho mikä tahansa.
Ulkomaalaiselle kiinteistönsijoittajalle tämä on ilmiselvästi kannattava kauppa, kun tarve kiinteistöjen käytölle tulee pysymään. Mikäli hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta toteutuu, on Turun kaupunki toisin sanoen sitonut syntyvän Varsinais-Suomen maakunnan kädet tähän kiinteistöhankkeeseen ja siihen liittyviin vuokrasopimuksiin. Mikäli tulevien kuukausien aikana käy ilmi, että sote- ja maakuntauudistus ei toteudu, on Turun kaupunki sitonut omat kätensä vuokrasopimuksiin.
Sopimusten kesto on 11 vuotta. Sen jälkeen kiinteistönomistaja voi korottaa vuokria mielin määrin, eikä maakunnalle jää muuta vaihtoehtoa kuin maksaa. Vuonna 2029 suuriin ikäluokkiin kuuluvien ikäihmisten palvelun tarve tulee ikääntyvässä Suomessa olemaan suurimmillaan. Turun kaltaisessa isossa kaupungissa palveluiden tarve tulee olemaan nykyistä suurempi.
Kaupunginvaltuuston päätösaikataulussa ei ole järjen häivää, kun vain noin kuukauden päästä olisimme huomattavan paljon viisaampia sen suhteen, toteutuuko koko sote- ja maakunta-uudistus nyt esitetyssä muodossa vai ei. Turun kaupunki myy nyt sote-kiinteistöyhtiönsä tietämättä, tuleeko sotepalveluiden järjestämisvastuu tulevaisuudessa olemaan maakunnalla tai ei. Gallupkärjessä ovat tällä hetkellä SDP ja kokoomus, jotka molemmat ovat linjanneet kannattavansa suurten kaupunkien oikeutta tuottaa sotepalveluita tulevaisuudessa. Silloin Turun kokoomus ja SDP ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa kaupunki ei enää omistaisi kiinteistöjä, joissa sotepalveluita tuottaa.
Koko kaupan idea vaikuttaisikin olevan vain kiinteistöjen korjaamisvastuusta irtaantuminen sekä samaan kauppaan kytketty Hemsön tekemä 50 miljoonan lisäsijoitus Turun Teknologiakiinteistöhin, eikä suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tai turkulaisten veronmaksajien kannalta järkevä kokonaisuus.
