Maanantaina Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistu haastatteluni on herättänyt paljon keskustelua. Vaikka haastattelutilanteessa keskustelimme maa- ja metsätaloudesta sekä talouspolitiikasta laajasti, lehteen oli nostettu mielipiteitäni luettelomaisesti ja juttuun oli jäänyt todella harmillisia epäselvyyksiä. Lehti on oikaisemassa kirjoutusta tukilinjausten osalta. Haluan kuitenkin vielä tarkentaa niin omia kuin puolueen näkemyksiä ja maataloudesta ja biotaloudesta.
Ensinnäkin en ole lakkauttamassa maataloustukia miltään tuotantomuodolta. On selvää, että maataloustukia tarvitaan jotta ruuantuotanto voi Suomessa jatkua. Kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen on tärkeää työllisyyden ja talouden kannalta sekä Suomen huoltovarmuuden takia. Minä ja useimmat muut suomalaiset myös haluamme syödä laadukasta kotimaista ruokaa.
Parsinavetoilta, porsimishäkeiltä, virikehäkkikanaloilta ja turkistarhoilta olen valmis lakkauttamaan investointituet, ja kieltämään nämä lajityypillisen käyttäytymisen estävät eläintuotantomuodot riittävän siirtymäkauden jälkeen. Investointitukien lakkauttaminen tarkoittaa, että uusien rakentamiseen ei enää voisi saada tukea. Toiminnassa olevat tilat voivat jatkaa toimintaansa ja tietenkin saavat maataloustukea, niin kuin muutkin tilat.
Eläinsuojelulakiin on todennäköisesti tulossa maininta eläinten liikkumista estävistä rakenteista, ja myös tuottajat ovat olleet tämän linjauksen takana. Suomalaisilla maatiloilla tehdään pääsääntöisesti hyvää työtä, ja meidän täytyy tulevaisuudessakin huolehtia hyvästä maineesta ruuantuotannon eettisyyden osalta. Vain niin voimme pärjätä kansainvälisillä markkinoilla. Suomen tulee myös vaikuttaa EU-pöydissä siihen, että ympäristö- ja eläinsuojeluvaatimuksia parannetaan koko Euroopassa, ja näin tasoitetaan kilpialun pelikenttää suomalaisille maataloustuoteille.
Kasvisruuan suosion kasvu avaa uusia mahdollisuuksia suomalaiselle maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle. Jo nyt on nähty esimerkiksi nyhtökauran ja vihisten kaltaisten tuotteiden buumi. Vastaavia mahtuu markkinoille lisää.
Toinen keskustelua aiheuttanut teema koskee tukien kohdentamista aktiiviviljelijöille. Vasemmistoliitto on ehdottanut ikärajan palauttamista tukiin, ja tämän mainitsin myös haastattelussa, vaikkei sitä juttuun kirjoitettukaan. Lisäksi pitäisi selvittää, miten tukia voitaisiin ohjata niin, että niitä ei voisi nostaa näennäisviljelystä. Tästä vallitsee laaja yhteisymmärrys yhteiskunnassa, ns. hömppäheinän viljelijät eivät veronmaksajien tukea tarvitse.
Olen todellakin ylpeä Vasemmistoliiton maatalouspoliittisesta ohjelmasta. Olemme esittäneet maatilojen vaikean tilanteen korjaamiseksi uudenlaista sopeutumislainaa sekä korkotukilainojen maksatusten lykkäystä. Tukimaksatuksen ongelmat on onneksi vihdoin korjattu. Venäjän kanssa on saatava neuvotteluyhteys vastapakotteiden purkamiseksi. Lisäksi haluamme tukea suomalaisia tuottajia suosimalla kotimaista lähiruokaa julkisissa hankinnoissa. Tuleva hankintalaki antaa toivottavasti tähän hyvät mahdollisuudet.
Biotaloudessa näen suuria mahdollisuuksia. Puupohjaiset korkean jalostusarvon tuotteet ovat vientivaltti ja ympäristön ja ilmaston kannalta kestävä tulevaisuuden suuntaus. Tarvitsemme jatkossakin korkeaa osaamista ja tuotekehitystä sekä käytännön tekijöitä koko Suomessa. Sipilän hallitus valitettavasti nojautuu metsään liikaa. Kaikkia ongelmia ei voi ratkaista käyttämällä enemmän metsää. Metsät ovat vihreä kultamme, mutta vain jos käytämme niitä vastuullisesti luonnon monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta huolehtien.
Energiantuotannon osalta maatilat voivat olla avainasemassa. Olisikin järkevää, että maatiloille annettaisiin tukea ja neuvontaa niiden hajautetun energian ja kiertotalouden ratkaisujen kehittämiseen. Tämä voisi myös parantaa tilojen kannattavuutta.
Maatalous on tärkeä osa suomalaista elinkeinoelämää ja synnyttää työtä alkutuotannon lisäksi koko elintarvikeketjuun. Vasemmistoliitossa haluamme käydää rakentavaa keskustelua niin ratkaisuista maataloustuottajien tämänhetkiseen ahdinkoon kuin maatalouden tulevaisuudesta ja sen kehittämisestä. Monet suomalaiset maatalousyrittäjät ovat todella kovilla tällä hetkellä, joten keskustelulle on todellakin tarvetta. Kohuotsikot eivät tällaista keskustelua edistä ja tue, vaan syventävät stereotypioita ja vastakkainasettelua – turhaan.
