Eduskunta aloitti tällä viikolla ensi vuoden talousarvion käsittelyn. Salikeskusteluissa suurimman huomion vei sosiaaliturvan indeksijäädytykset ja hallituksen veropolitiikka, mutta tänä vuonna halusimme vasemmistoliitossa erityisesti nostaa esille taiteen ja kulttuurin rahoituksen uudella esityksellä. Me haluamme, että taiteen ja kulttuurin budjettiosuus nostetaan prosenttiin.
Valtio tukee taidetta ja kulttuuria monin tavoin. Valtion budjetin kautta osoitetuilla varoilla rahoitetaan muun muassa suomalaisten orkestereiden, teattereiden ja museoiden toimintaa, sekä vapaan kentän toimijoita, lainauskorvauksia, taiteilija-apurahoja ja taiteilijaeläkkeitä. Julkinen tuki on elintärkeää monipuolisen ja elävän taidekentän näkökulmasta, samalla kun on keskeistä kehittää uusia tapoja parantaa taiteellista työtä tekevien ansaintamahdollisuuksia.
Taiteilijoiden toimeentulo on yleisesti ottaen heikko. Vuonna 2014 julkaistussa Taiteilijan asema 2010 -tutkimuksessa todetaan, että taiteilijat pääsääntöisesti eivät pysty elämään taiteen tekemisellä. Taiteellista työtä tekevien tulotaso on usein matala, ja työskentely vuorotellen ja limittäin niin palkkatyösuhteissa kuin itsensätyöllistäjänä on yleistä. Taiteilijoiden lukumäärä on kasvanut 2000-luvulla, mutta taiteen tuki- ja apurahajärjestelmät eivät ole pysyneet tuon kasvun mukana. Tämän seurauksena esimerkiksi apurahoista kilpailu on entistä kovempaa.
Taiteen edistämiskeskus on esittänyt, että taiteilija-apurahojen määrää lisätään 100 apurahalla ensi vuoden alusta alkaen ja että apurahoja korotetaan yleiskorotuksen lisäksi 10 % tasokorotuksella. Nämä parannukset on arvioitu maksavan noin 3 miljoonaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä valmistelee parhaillaan ehdotuksia toimenpiteistä, joiden tavoitteena on parantaa taiteellisen toiminnan edellytyksiä. Työryhmän toimeksiantona on tarkastella muun muassa taiteilijoiden toimeentuloa, koulutusta, taiteen jakelua ja levitystä sekä kansainvälistymistä ja digitalisaatiota sekä kehittää uusien toimintamalleja vastaamaan näihin. Työryhmän alustavissa esityksissä mainitaan esimerkiksi apurahojen muuttaminen taitelijapalkoiksi, tukijärjestelmän uudistaminen hakumuotoja vähentämällä sekä alueellisen toiminnan ja arviointijärjestelmän uudistaminen.
Vasemmistoliitto on esittänyt taiteilija-allianssin kokeilemista Suomessa pilottihankkeen muodossa. Taiteilija-alliansseja on käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Niiden perusajatuksena on luoda päteville freelancereille ammatillinen, taloudellinen ja sosiaalinen turvaverkko työsuhteiden muodossa. Taiteilija-allianssin perustamisesta on Suomessakin käyty vilkasta keskustelua ja kehitetty erilaisia malleja.
Kaikkien uudistusten toimeenpano edellyttää kuitenkin myös rahoitusta. Pitkään valmisteltu kulttuurin valtionosuusuudistus jäi esimerkiksi tekemättä rahoituspuutteen takia. Tällä vaalikaudella etenevät ainoastaan museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä vapaan kentän harkinnanvaraisten tukien muutokset.
Taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetissa on vuonna 2018 noin 460 miljoonaa euroa ja vuoden 2019 talousarvioesityksessä noin 443 miljoonaa. Noin puolet tästä rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotolla. Taiteen ja kulttuurin osuus on pysynyt pitkälti muuttumattomana viimeisten vuosien aikana. Vuosina 2010-2018 osuus on pysynyt tasaisesti noin 0,8% suuruisena. Tämä on selvästi liian vähän kasvaneisiin tarpeisiin nähden.
Vasemmistoliitto haluaa kasvattaa taiteen ja kulttuurin rahoitusta pitkällä aikavälillä tuntuvasti, mutta esittää välittömänä toimeenpiteenä kulttuurin ja taiteen osuuden nostamista prosenttiin valtion budjetista. Prosenttiperiaatetta on Suomessa sovellettu rakennushankkeissa, osoittamalla prosentin uudisrakennuksen tai korjaushankkeen määrärahoista taidehankintoihin. Periaatetta on myös laajennettu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Samaa periaatetta tulisi käyttää myös valtion omissa priorisoinneissa.
Vuoden 2019 talousarviossa tämä vastaisi noin sadan miljoonan euron lisämäärärahaa. Määrärahalisäys olisi tarpeellinen niin valtionosuusuudistuksen toimeenpanemiseksi kuin esimerkiksi taiteilija-apurahojen uudistamiseen, taiteilija-apurahojen sekä -eläkkeiden määrän kasvattamiseen.
Sadan miljoonan lisäpanostus on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin hallituksen käyttöön ottama verotuksen yrittäjävähennys (yli 120 miljoonaa) tai vapaaehtoisen työeläkevakuutuksen verotuki (noin 90 miljoonaa). Se on vajaa puolet siitä, mitä hallitus ohjaa ensi vuoden budjetissa sote- ja maakuntauudistuksen ”valmistelun ja toimeenpanon tukeen ja ohjaukseen” (211 miljoonaa) tilanteessa, jossa koko uudistus on vielä täysin auki.
| Vuosi | Budjetti (pl. korkomenot) | Taide ja kulttuuri | Osuus budjetista | 1 % | Tarvittu lisäys prosenttiin | |
| 2011 | 49 440 571 000 | 426 741 000 | 0,86 | 494405710 | 67664710 | |
| 2015 | 52 793 576 000 | 464 436 000 | 0,88 | 527935760 | 63499760 | |
| 2018 | 54 962 287 000 | 461145000 | 0,84 | 549622870 | 88477870 | |
| 2019 | 54 100 000 000 | 443 736 000 | 0,82 | 541000000 | 97 264 000 | |
