Perheenyhdistämiseen liittyviä säännöksiä on Suomessa tiukennettu merkittävästi jo useamman hallituskauden ja useamman vuoden ajan. Kehityksestä ovat yhtälailla vastuussa kaikki puolueet, sillä kaikki eduskuntapuolueet ovat vuorollaan osallistuneet ulkomaalaisten perhe-elämän vaikeuttamiseen.
Tällä hetkellä vaatimus turvatusta toimeentulosta koskee jo työn tai opiskelun vuoksi Suomeen muuttaneita maahanmuuttajia sekä pakolaisten uusioperheitä, kuten kävi ilmi paljon julkisuutta saaneen irakilaisperheen tapauksen kohdalla. Tämä on seurausta vuonna 2010 tehdystä muutoksesta lakiin, jonka seurauksena toimeentuloedellytys ulotettiin koskemaan myös kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäseniä, jos perhe on muodostettu perheenkokoajan maahantulon jälkeen.
Alaikäisten perheenyhdistämistä on vaikeuttanut säännös siitä, että lapsen on oltava alaikäinen siihen asti, kunnes oleskelulupahakemus ratkaistaan. Hakemusten käsittelyprosessit ovat pitkiä, vuonna 2015 keskimääräinen käsittelyaika oli vuoden. Koska monet alaikäiset hakijat ovat teini-ikäisiä, voi käsittelyaika johtaa tilanteisiin jossa perheenyhdistämisprosessi katkaistaan kesken, jos perheenkokoaja ehtii täyttää 18 vuotta.
Vuonna 2012 astui puolestaan voimaan muutos, jonka mukaan perheenjäsenen on itse asioitava Suomen edustustossa, saadakseen perheenyhdistämisprosessi aloitettua.
Hakemusta varten hakija tarvitsee ison määrä virallisia asiakirjoja, jotka on todennettava laillisiksi. Tämän lisäksi on maksettava oleskelulupahakemuksen käsittelymaksu. Aikuisen perheenjäsenen oleskelulupahakemuksen käsittely maksaa nyt 455 euroa ja lapsen oleskelulupa 230 euroa. Lisäksi perheenjäsenten on oleskeltava laillisesti maassa, jossa edustusto sijaitsee, mikä edellyttää joko viisumia tai oleskelulupaa. Perheenjäsenten on matkustettava edustustoihin biometristen tunnisteiden, perhesidehaastattelujen sekä mahdollisia testejä varten. Heidän on itse kustannettava sekä matkat että oleskelu maassa, jossa edustusto sijaitsee, koko hakuprosessin ajaksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pakolaisleirillä asuvan syyrialaisnaisen on ensin haettava lastensa kanssa tarvittavat asiakirjat perheenyhdistämisprosessia varten, jonka jälkeen hänen on matkustettava esimerkiksi Libanoniin, ja sieltä anottava viisumia Turkkiin, jotta pääsee Suomen Ankarassa sijaitsevaan suurlähetystöön. Jos hän pääsee Ankaraan asti, on hänen järjestettävä perheensä eläminen Turkissa koko perheenyhdistämisprosessin ajaksi.
Perheenyhdistämistä hakevan somalialaisen on ensin saatava lupa matkustaa Etiopiaan, ennen kuin pääsee Suomen suurlähetystöön Addis Abebaan prosessin käynnistämistä varten.
Tämä on suomalaisen perheenyhdistämislainsäädännön nykytaso, ilman hallituksen esittämiä lisäkiristyksiä. Perheenyhdistämisten määrä on romahtanut viimeisten vuosien aikana tehtyjen ehtojen tiukennusten takia,. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 laskua oli 70 prosenttia. Taso on sen jälkeen pysynyt matalana, vuonna 2014 hakemuksia jätettiin vain 625. Erityisen kovaa ehtojen tiukennukset ovat iskeneet yksin tulleisiin alaikäisiin. Vuonna 2012 tehtiin yksi myönteinen päätös 37 hakemuksesta. Vuonna 2013 yksi myönteinen 157 hakemuksesta. Vuonna 2014 kymmenen myönteistä 43 hakemuksesta.
Nyt hallitus on tiukentamassa kriteereitä entuudestaan, ulottamalla vaatimus turvatusta toimeentulosta koskemaan myös kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä. Tähän ei ole mitään muuta syytä, kuin halu vähentää Suomeen saapuvien ulkomaalaisten määrää. Tämä hallitus on niin halukas vähentämään hädässä olevien ihmisten auttamista, että se jopa päätti lykätä sähköisen hakemusjärjestelmän käyttöönottoa edustustoissa, jotta hakemusten määrä ei vaan nousisi.
Tiukennuksia on perusteltu sillä, että lainsäädäntöä täällä on tiukennettava muiden eurooppalaisten maiden tasolle. Hallituksella on kuitenkin laajaa harkintavaltaa siinä, miten suuriksi määritellään ne tulot, joita katsotaan olevan riittäviä itsensä elättämiseksi, kuten laissa säädetään. Kahden aikuisen ja kahden lapsen perheelle vaadittaisiin tämän lakimuutoksen tultua voimaan 2600 euroa kuukaudessa nettona. Vain 20 prosenttia suomalaisista yltää näin koviin nettotuloihin. Nyt hallitus on esittämässä tätä vaatimusta sotaa juuri paenneille.
Hallituksen esittämä kolmen kuukauden määräaika, jonka aikana tätä toimeentulovaatimusta ei sovellettaisi, on aivan liian lyhyt ottaen huomioon kuinka vaikeaa ja kallista prosessin käynnistäminen on. Muissa Euroopan maissa tämä aikaraja vaihtelee kolmesta kuukaudesta vuoteen. Myös toimeentulovaatimuksissa on todella isoja eroja eri maiden välillä.
Käytännössä tämä lakimuutos tarkoittaa, että hallitus haluaa estää pakolaisten ja turvapaikan saaneiden oikeuden perhe-elämään kokonaan. Tämä on äärimmäisen raakaa, ja äärimmäisen epäinhimillistä politiikkaa. Julkisuudessa hallituspuolueiden edustajat kertovat, miten konfliktien keskellä tulisi etenkin auttaa haavoittuvassa asemassa olevia naisia ja lapsia. Käytännössä hallitus vaikeuttaa kotoutumista, jättää todella kovia kokeneita alaikäisiä lapsia yksin ja hädässä olevia naisia ja lapsia ihmissalakuljettajien armoille, kun he jäävät ilman turvallisia reittejä pois konfliktialueilta.
Esitettyjä toimeentulovaatimuksia ei tulisi ulottaa koskemaan kansainvälistä suojelua saaneita lainkaan. On todella suuri pettymys, että hallitus ei ole valmis edes kohtuullistamaan toimeentulovaatimusten euromääräistä rajaa.
