- Hallitus kasvattaa eriarvoisuutta tietoisesti
Hallituksen rajut leikkaukset sosiaaliturvaan näkyvät ensi vuonna perusturvaetuuksien indeksien jäädytyksenä, suurina heikennyksinä asumistukeen sekä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, työttömyysturvan lapsikorotuksen poistona sekä asumistuen ja työttömyysturvan suojaosien poistona. Samaan aikaan suurituloisten tuloverotusta kevennetään, työnantajamaksuja alennetaan jopa 700 miljoonalla eurolla, bensaveroa alennetaan ja osakesäästötilien talletusrajaa nostetaan.
Sosiaaliturvaleikkausten seurauksena pienituloisuusaste nousee ja tuloerot kasvavat. Pienituloisuusaste nousee eniten opiskelijoiden ja yksinhuoltajien kohdalla, suhteellisesti eniten tuloja menettävät opiskelijat ja ansiosidonnaista päivärahaa saavat työttömät. Myös lasten pienituloisuusaste nousee. Yksinhuoltaja voi leikkausten seurauksena menettää jopa 300 euroa kuussa.
Hallitus on perustellut leikkauksia työllisyyden parantamisella, mutta ministeriöiden tekemässä vaikutusten arvioinnissa todetaan, että etuuksien heikennyksistä seuraava tulojen lasku on kuitenkin paljon suurempi kuin mahdollisesta työllisyyden kasvusta seuraava tulojen kasvu. Työttömien ja opiskelijoiden kannustimet ottaa vastaan osa-aikatyötä heikkevät ja sen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että toimeentulotukimenot voivat kasvaa 25-30%.
Hallitus lisää köyhyyttä ja tuloeroja sekä vahvistaa sosiaaliturvan byrokratiaa ja lannistavaa vaikutusta. Tämä on täysin väärä suunta. Useiden satojen eurojen menettäminen kuukausittaisista tuloista on kohtuutonta pienituloisille kotitalouksille ja hallituksen tulee ilmoittaa perääntyvänsä näistä rajuista heikennyksistä.
- Velkaantuminen ei vähene koska veroaste laskee rajusti
Budjetin yhteydessä julkaistussa valtiovarainministeriön taloudellisessa ennusteessa on todella hätkähdyttäviä tietoja Suomen kokonaisveroasteen kehityksestä. Kokonaisveroaste mittaa verotulojen määrää suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. VM:n ennusteessa kokonaisveroaste romahtaa alhaisimmalle tasolleen minun elinaikanani. Ensi vuonna veroasteen arvioidaan olevan 40,8 prosenttia ja vuonna 2027 vain 40 prosenttia, kun se tänä vuonna on 41,7 ja viime vuonna 42,9 prosenttia. Edellisen kerran kokonaisveroaste on ollut alle 40 prosenttia vuonna 1987. Veroasteen lasku lähivuosina johtuu muun muassa siitä, että ympäristöverojen tuotto vähenee, kun liikenne sähköistyy ja päästöt mm. teollisuuden ja energiantuotannon puolella laskevat, ja siitä, että hallitus tietoisesti keventää valmisteverotusta sadoilla miljoonilla euroilla, mikä tarkoittaa päästövähennystavoitteiden karkaamista.
On selvää, että tämä on täysin kestämätön kehitys maassa, jossa julkiset menot kasvavat, koska väestö ikääntyy, ja ekologinen jälleenrakennus edellyttää valtavia investointeja. Tulopuolen romahdus on keskeinen syy Suomen julkisen talouden alijäämän kokoon. Hallituksen ideologinen päätös jättää käyttämättä työkaluja tulopuolen vahvistamiseksi on syy sille, että alijäämä ei pienene hallituksen rajuista leikkauksista huolimatta.
Veroaste alenee 2,9 prosenttiyksikköä vuosina 2022-2027. Jos veroaste olisi vuonna 2027 vuoden 2022 tasolla, olisi verokertymä tuolloin lähes 10 miljardia suurempi ja julkinen talous kutakuinkin tasapainossa.
Toisin sanoen: veroastetta ei ole tarvetta nostaa siitä, millä se oli viime vuonna, jolloin työllisyys oli parhaimmalla tasollaan kolmeen vuosikymmeneen.
Tarvittavien veroreformien ei täytyisi kohdistua työntekijöihin tai pienituloisiin yrittäjiin. Esimerkiksi tuomalla ulkomaalaisten rahastojen verottomat osingot verotuksen piiriin saataisiin lisätuloja sekä lisättäisiin verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta ja selkeyttä.
- Hallitus leikkaa juuri niistä palveluista, joilla nuorisorikollisuutta vähennetään
Orpon hallitus on useampaan otteeseen ilmaissut huolensa nuorten väkivaltarikollisuuden kasvusta ja jengeistä. Siksi on anteeksiantamatonta ja kestämätöntä, että hallitus leikkaa juuri niistä palveluista, joilla haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria tuetaan.
Ruotsin yhä paheneva väkivaltakierre osoittaa selvästi, miten rangaistusten koventaminen ei ratkaise ongelmaa. Meidän pitää puuttua juurisyihin ja pyrkiä ennaltaehkäisemään rikoksia. Tämä edellyttää erittäin vahvoja ja systemaattisia panostuksia koulutukseen, nuorisotyöhön ja sosiaalihuoltoon.
Orpon hallitus on kuitenkin leikkaamassa esimerkiksi seuraavista kohteista:
- lastensuojelun jälkihuollosta, jonka kautta lastensuojelun työntekijät ovat voineet tukea nuorta 25 ikävuoteen asti. Ikärajan laskemista 23 vuoteen vastustetaan laajasti alan ammattilaisten keskuudessa.
- etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta, jonka kautta niin kunnan kuin kolmannen sektorin toimijat ovat voineet tehdä jalkautuvaa työtä nuorison parissa, tarjota tärkeitä yhteisöjä oppimiselle ja arjen rutiineille sekä toimia tärkeänä yhteistyökumppanina muun muassa vanhempien, poliisin, lastensuojelun ja koulun suuntaan.
- nuorten ammatillisesta kuntoutuksesta, jolla on tuettu koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria. Terveydenhuollon ammattilaisten työtaakkaa lisätään ja kuntoutuksen pääsyä vaikeutetaan vaatimalla jatkossa sairaus- tai vammadiagnoosia, ja muun muassa Nuotti-valmennus uhkaa nyt loppua.
- Pienituloisten lapsiperheiden toimeentulosta, siitä huolimatta, että lapsiperheköyhyyttä ei Suomessa olla pystytty vähentämään samalla tapaa kuin esimerkiksi eläkeläisköyhyyttä. Perheiden toimeentulo-ongelmat ja köyhyyden aiheuttama stressi heijastuvat suoraan myös alaikäisiin lapsiin ja heidän hyvinvointiinsa.
