Sipilän hallituksen politiikka nojaa monella tapaa metsiin ja biotalous on esitetty keinona, jolla Suomen talous taas saadaan kukoistamaan. Vastoin maailman yleistä trendiä kohti sähköautojen lisääntyvää käyttöä, hallitus toivoo suomalaisten tulevaisuudessa käyttävän metsiä myös biopolttoaineina.
Hallitus nojaa myös energia- ja ilmastopolitiikassaan vahvasti metsien käyttöön. Ennen joulua julkaistussa energia- ja ilmastostrategiassa sanotaan suoraan, että metsien hiilinielu tulee puolittumaan vuoteen 2030 mennessä. Hiilinielun puolittuminen tarkoittaa, että metsien käyttö vähentää metsän kykyä sitoa hiiltä enemmän, kuin mitä vähennetään päästöjä käyttämällä sitä.
Valtioneuvoston tuore selvitys kertoo, että metsien lisääntyvä käyttö johtaa siihen, että Suomen ilmastopäästöt pysyvät nykytasolla vuoteen 2030 saakka. Tämä vie pohjan hallituksen ilmastopolitiikalta. Vaikka muilla sektoreilla vähennetään päästöjä, nollataan vaikutus polttamalla puuta liikaa.
Tämä on erittäin haitallista tilanteessa, jossa ilmastopäästöjen pitää kääntyä nopeasti laskuun Pariisin sopimuksen mukaisesti. Hallituksen strategiassa nojataan aiempiin päästövähennystavoitteisiin, vaikka tiedämme, että tavoitteet tulevat kiristymään vuonna 2018 Pariisin sopimuksen ensimmäisessä välitarkastelussa. Päästövähennyksiä tarvitaan siis nopeasti.
Suomen metsien käyttöä voidaan lisätä nykyisestä, mutta ei hallituksen suunnittelemassa mittakaavassa. Suomen metsät säilyvät kyllä hiilinieluna, mutta hiilinielu on pienempi kuin aiemmin. Se tarkoittaa ilmakehän näkökulmasta samaa, kuin että päästöt lisääntyisivät muualla. Lisäksi puun voimakkaasti lisääntyvä käyttö pirstoo metsiä, uhkaa luonnon monimuotoisuutta, ja heikentää porotalouden edellytyksiä pohjoisessa.
Ilmastonmuutoksen näkökulmasta olennaista on, millaisesta puusta energiaa tuotetaan, ja millä tuotettua energiaa sillä korvataan. Hallitus sanoo käyttävänsä energiantuotantoon vain tähteet metsäteollisuudesta (sahanpuru, puun kuori) ja puun korjuusta (oksat, kannot, latvukset) sekä metsien ensiharvennuksissa kaadettavia pieniä puita. Muu olisikin typerää, sillä hiilitase kääntyy voimakkaasti negatiiviseksi heti, jos energiaa tuotetaan ainespuusta (kuitu- ja tukkipuu). Huolestuttavaa kuitenkin on, että strategiassa todetaan, että metsähakkeen tukea alennetaan, jos raaka-aine on teollisuuden raaka-aineeksi kelpaavaa puuta. Miksi tukea edes maksetaan, jos hallituksen tavoite on ettei sellaista puuta käytetä energiaksi? Tämän seurauksena sellukelpoisen puun päätyminen biopolttoaineeksi on todennäköistä.
Suomen hiilitaseeseen vaikuttaa myös se, mitä puuenergialla korvataan. Jos pelletti on tehty hakkuutähteistä ja sillä korvataan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kivihiiltä tai turvetta, on ilmastovaikutus suotuisa. Mutta jo öljyn korvaamisessa hyöty jää hyvin pieneksi. Liikenteen biopolttoaineissa puun käytön lisääminen ei siis ole mikään erityinen ekoteko. Tärkeintä olisi saada nopeasti joukkoliikenne ja kyytien jakaminen kuntoon kaupungeissa, lyhyillä matkoilla pyöräilyn ja kävelyn osuus kasvuun, henkilöautot kulkemaan mahdollisimman suurilta osin sähköllä, ja biokaasuautoja etenkin harvaan asutulle alueelle.
Tällä hetkellä Suomeen suunnitellaan monia investointeja sekä sellutehtaisiin että biopolttoainejalostamoihin. Kaikkiin näihin ei tule raaka-aine riittämään, sillä puuta ja hakkuutähteitä ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Vihreää kultaamme puuraaka-ainetta pitääkin käyttää korkean arvonlisän tuotteisiin. Esimerkiksi puurakentamista lisäämällä voidaan työllistää ja vähentää home- ja sisäilmaongelmia.
Sipilän hallituksen metsälinjaukset ovat ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta surullisia. Myöskään EU:lta ei ole tulossa tukea ilmastonmuutoksen torjuntaan, sen jälkeen kun. komissio ns. ”Talvipaketissaan” esitti, ettei Suomen metsäbiomassalle tulisi erillisiä kestävyyskriteereitä. Näin siis mitä tahansa puuta voitaisiin polttaa energiaksi. Se ei ole ilmastotieteen mukaista eikä siten kannatettava.
Tulevaisuus tehdään nyt. Hallituksen on tehtävä kunnianhimoisempia suunnitelmia päästöjen vähentämiseksi.
