Menu
Yleinen

Ei pakko- ja ilmaistyölle

Oikeistolla on lempiratkaisu melkein kaikkiin ongelmiin: nuorten palkka-ale on patenttiratkaisu niin työllisyyden parantamiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi kuin talouskasvun vauhdittamiseksikin. Palkka-alea toistuvasti ehdottaneet Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen yrittäjät saivat lokakuun lopussa pakkopullakerhoonsa seurakseen Perussuomalaiset, jotka rohkeasti ehdottivat pakkotyötä nuorten työllistämiseksi. Nuoret vaan töihin ilman palkkaa, kyllä se talous siitä!

On sinänsä turha kauhistella kolmenkymmenen Perussuomalaisen kansanedustajan allekirjoittamaa pakkotyö-aloitetta, koska nuoret ovat jo nyt pakkotyössä. Lisäksi ilmaistyövoimaa käytetään Suomessa jo nyt varsin laajasti. Käytäntö on tuttu sosiaaliturvajärjestelmästä, kuten myös eri koulutusohjelmiin kuuluvista työharjoitteluista.

On arvioitu, että ilmaisessa työharjoittelussa oli vuonna 2008 noin 320 000 ihmistä. Ilmaistyötä tekevät Suomessa sekä työttömät että opiskelijat eri koulutusasteilla. Palkattomat korkeakouluharjoittelut ovat yleistyvä ilmiö korkeakoulutettujen kilpailun koventuessa työmarkkinoilla. Työttömät työnhakijat tekevät myös työkkärin kautta harjoittelua ilman palkkaa. Työharjoittelijoiden väärinkäyttö vakituisen työvoiman korvaajina on niin ikään yleistynyt viime vuosina. Pahimmillaan ilmaistyö ketjuuntuu ja monet saattavat työskennellä vuosikausia saamatta työstään ansaitsemaansa palkkaa. Työharjoittelu toimii tulonsiirtona valtiolta ja duunareilta yrityksille ja johtaa yhä harvemmin vakituiseen työhön.

Nuorten kohdalla käytäntö on verrattavissa pakkotyöhön. Alle 25-vuotiaat kouluttautumattomat nuoret tekevät työkkärin kautta palkatonta työharjoittelua tai heidät laitetaan työvoimakoulutuksiin, jotta olisivat ylipäätään oikeutettuja työmarkkinatukeen. Nuoret joutuvat usein myös karenssiin työpaikan kieltäytymisen sekä koulutuksesta tai työstä lähtemisen takia. Näillä rankaisevilla toimenpiteillä halutaan ohjata nuoria tekemään “oikeita ratkaisuja” köyhyydellä uhkaamalla.

Nuorten palkka-alea on ehdotettu oikeiston toimesta nuorten työllisyyden parantamiseksi. SAK on toistuvasti huomauttanut, että kansainväliset tutkimukset osoittavat, että palkka-ale ei paranna nuorten työmarkkina-asemaa vaan päinvastoin eriarvoistaa nuoret työntekijäryhmänä ja vieraannuttaa heitä työelämästä. Ilmaistyö ja palkka-ale heikentävät myös välillisesti kaikkien työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Tästä ei oikeisto varmasti olisi harmissaan.

Vasemmistonuorten kanta on, että tehdystä työstä on aina maksettava asianmukaista palkkaa, eikä nuoria saa pakottaa töihin olemattomalla palkalla. Työharjoittelun väärinkäyttö on ainoastaan yksi esimerkki työmarkkinoiden “joustoista”, jotka käytännössä tarkoittavat, että työntekijöiden on joustettava liksasta tai muista eduista. Nuorten asemaa ei paranneta pakottamalla nuoria mihin tahansa töihin vaan tarjoamalla mahdollisuuksia opiskeluun, oikeaan työhön ja taattuun toimeentuloon.

Hallituksen suurin nuorisopoliittinen hanke on nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Sen tavoitteena on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työharjoittelu-, opiskelu-, kuntoutus- tai työpajapaikka vähintään kolmen kuukauden jälkeen työttömäksi joutumisesta.

Hanketta valmistelee Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä, ja painopiste on vahvasti työvoimahallinnossa ja työvoimapoliittisissa toimenpiteissä. Vaarana on, että nuorten yhteiskuntatakuusta tulee taas yksi tapa pakottaa nuoria pois ”syrjäytymisvaarasta”, siirtämällä heitä tilastosta toiseen ja lisäämällä nuorten tekemää ilmaistyötä tukien menettämisen uhalla.

Työvoimahallinnon tarjoama työharjoittelu tulee poistaa nuorisotakuusta. Niin työvoimahallinnon piiriin kuin koulutukseen kuuluville harjoitteluille on saatava tiukemmat säännöt. Toisen asteen työssäoppimisjaksoissa on varmistettava, että on aidosti kyse opiskeluun kuuluvasta työssä oppimisesta eikä tavallisten työntehtävien suorittamisesta opiskelijoilla ilman palkkaa. Lisäksi on varmistettava, että työnohjausta on riittävästi.

Työharjoitteluiden sijaan tulisi panostaa nykyistä enemmän oppisopimuskoulutukseen, jonka puitteissa nuoret tekevät työtä työsuhteessa, työehtosopimuksen mukaisella palkalla. Palkkatukijärjestelyillä sekä byrokratiaa karsimalla on mahdollista tukea pienyrittäjiä henkilökunnan palkkaamiseksi, ilman että tämä olisi työntekijän palkasta pois.

No Comments

    Leave a Reply