“Put your money where your mouth is”

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina kaupungin talousarvion ensi vuodelle ja taloussuunnitelman vuosille 2015-2016. Kokouksessa käytiin pitkällinen keskustelu niin Turun taloustilanteesta kuin päätöksentekokulttuurista, taas kerran. Tässä seuraa selostus kokouksesta ja sen taustoista, lyhyempi versio löytyy muun muassa täältä.

Heikennyksiä tavallisten kansalaisten palveluihin on niin valtakunnan kuin kuntatasolla selitetty huonolla taloustilanteella. Suomen valtio ja kaikki Suomen kunnat kärsivät kyllä tällä hetkellä eurokriisistä ja sen huonosta hoidosta seuranneesta taantumasta, jotka vaikuttavat suoraan vientiriippuvaiseen maan kauppataseeseen ja verotuloihin. Kun tämä yhdistetään teollisuuden rakennemuutokseen sekä kuluttajien ostovoimaa heikentävään palkka- ja veropolitikkaan, saadaan tilanne jossa nyt ollaan, jossa työttömyys kasvaa ja tuleville vuosille ennustetaan matalaa kasvua.

Ongelmista huolimatta on liioiteltua sanoa, että Turku olisi kuilun partaalla. Moneen muuhun isoon kuntaan verrattuna Turun talous on suhteellisen hyvällä tolalla ja Suomi kuuluu niiden kolmen maan joukkoon Euroopassa, jonka talous niiden surullisen kuuluisten yksityisten luottoluokittajienkin mielestä on kaikista parhaimmassa kunnossa. Turussa päättäjillä on siksi niin mahdollisuus kuin vastuukin olla tekemättä äkillisiä leikkauspäätöksiä ja hoitaa taloutta pitkäjänteisesti ja palveluita eniten tarvitsevien ihmisten oikeuksia vaarantamatta. Rakenteita ei uudisteta leikkaamalla, vaan taloustilanteen kohentamiseksi keskeisintä on sen sijaan tukea uusien työpaikkojen syntyä.

Neuvottelut turkulaisittain

Budjetista käytiin ensin Turku-sopimusryhmien kesken neuvottelut, jonka jälkeen järjestettiin kaikille ryhmille avoinna olevat neuvottelut. Neuvotteluiden lähtökohdaksi oli asetettu se, että mitään määrärahamuutoksia ei tehdä. Se tarkoittaa, että kaikki muut poliittiset ryhmittymät valtuustossa suostuvat suoraan kokoomuslaisen kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen. Muut ryhmät neuvottelivat sen sijaan “selvitellään” ja “arvioidaan”-muotoon kirjoitetuista tekstimuutoksista budjettiin, joita hyväksyttiin pitkä lista. Vaikka jo Turku-sopimukseen sisältyi vaatimus yksimielisyydestä talousarviosta, oli menettely silti yllättävä. Talousarvio on se keskeisin tehtävään politiikkaan vaikuttava ohjausväline joka valtuustolla on käytössään, ja sitä ollaan valmiita hyväksymään ilman muutoksia…

Vasemmistoliiton lähtökohta ensi vuoden talousarvion suhteen oli, että mikäli halutaan tehdä niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti kestävää politiikkaa on ennen kaikkea keskityttävä kahdenlaisiin poliittisiin ratkaisuihin: ensinnäkin, panostetaan sellaisiin toimenpiteisiin, joilla pienillä lisäpanostuksilla on mahdollista saada isoja kustannuksia muualla alennettua. Toiseksi pidättäydytään sellaisista päätöksistä, jotka pitkällä aikavälillä aiheuttavat suurempia kuluja. Nämä periaatteet tuotiin konkreettisten esitysten kautta esille ryhmien välisissä neuvotteluissa

Vasemmistoliiton osalta muiden ryhmien päättämä lähtökohta siitä, että määrärahamuutoksia ei tehdä, osoittautui mahdottomaksi. Esitin neuvotteluissa, että Turussakin siirryttäisiin joissakin kunnissa käytössä olevaan malliin, jossa varataan suoraan tietty rahallinen liikkumavara puolueille joiden puitteissa sopia painotuksista, mutta tätä koettiin kokoomuksen taholta “vastuuttomaksi” toimintamalliksi.

Talousarvio on tärkeimpiä poliittisia kokonaisuuksia mitä valtuustossa käsitellään. Sopimuskulttuuri Turussa johtaa tilanteeseen, jossa valtuuston kokouksessa keskustellaan pelkästään tekstimuutoksista rahanjaon sijaan.

Vasemmistoliiton tavoitteita: – työllisyys

Yksi tärkeimpiä tavoitteita vasemmistoliiton valtuustoryhmälle oli työllistämistoiminnan järkevöittäminen. TEM:in viimeisin työllisyyskatsauksen mukaan työttömyys jatkaa Suomessa nousuaan, ja työttömiä oli lokakuussa 7,4 prosenttia työvoimasta. Turussa työttömyys on valtakunnan tasoa huomattavan paljon korkeammalla, yli 10 prosenttia. Ryhmien välisissä neuvotteluissa oli kiinnitetty tähän huomiota linjaamalla työllistämistoiminnan ottamisesta kokonaistarkasteluun ja uusien työllistämismallien selvittämisen puolesta. Nämä ovat sinänsä hyviä askeleita, joita muun muassa vasemmistoliitto on peräänkuuluttanut pitkään. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kannattaa muun muassa sosiaalisen yrityksen perustamisen selvittämistä, jossa kolmasosa työntekijöistä tulee olla palkkatuella työllistettyjä pitkäaikaistyöttömiä tai vajaatyökykyisiä.

Tämä asia ei kuitenkaan ratkea vain selvittämällä, vaan tarvitaan myös konkreettisia tekoja. Viime vuonna Turun kaupungin työllisyysmääräraha oli noin 3,8 miljoonaa euroa kun Turun kaupungin menot työmarkkinatuen kuntaosuudesta olivat noin 12,6 miljoonaa euroa. Työttömiä Turussa on noin 12 500 henkeä, kuin työllistettyjä kaupungissa syyskuussa tänä vuonna oli vain 370. Nämä luvut osoittavat kuinka työllistämistoiminnan kuntoon saattaminen on järkevää taloudenpidon kannalta, mutta myös, että se ei onnistu pelkästään jo olemassa olevia toimintoja tehostamalla tai eri tahojen yhteistyötä parantamalla. Se vaatii myös kaupungin työllistämistoiminnan resurssien lisäämistä. Lisäpanostus maksaa itsensä takaisin työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentymisenä sekä ihmisten hyvinvoinnin parantumisena. Tätä rataa kaupunki menettää sekä merkittävän summan rahaa, mutta myös inhimillistä pääomaa.

Tämän lisäksi maan hallituksen päätökset tarkoittavat, että kustannuspaine työmarkkinatuen osalta on kasvamassa. Hallituksen rakennepaperissa toistettiin taas, että pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuu siirtyy kokonaan kunnille vuoden 2015 alusta alkaen. Tämän lisäksi ansiosidonnaisen kesto on vähennetty sadalla päivällä epä-aktiivisilta työnhakijoilta sekä alle 3 vuoden työhistoriaa omaavilta. Siksi vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti lisättäväksi kaksi miljoonaa euroa kaupungin omaan työllistämistoimintaan käytettäväksi ensisijaisesti alle 25-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien nuorten työllistämiseen, katettavaksi kaupungin työmarkkinatuen osuuden pienentymisen kautta sekä suuntaamalla ostopalveluun varatut 200 000 euroa kaupungin omaan työllistämistoimintaan.

Vasemmistoliiton tavoitteet – opetusryhmät

Kesäkuussa kun valtuusto hyväksyi Turulle uudistusohjelma-nimellä kulkevan säästöohjelman, päätti muut valtuustoryhmät opetusryhmien koon kasvattamisesta keskimäärin 1,5 oppilaalla, säästötoimenpiteenä. Silloin päätöstä perusteltiin talouden sanelemalla pakolla ja sillä, että kaikkien pitää osallistua säästötalkoisiin. Vasemmistoliitto ei hyväksynyt opetusryhmien koon kasvattamista silloin, ja me ollaan toistuvasti tuotu esille päätöksen ongelmallisuutta sen jälkeen.

Kokousta edeltävinä viikkoina myös lehdissä tuotiin esille se, mistä päättäjillä opetuslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa on ollut tieto jo pitkään, eli että liian suureksi asetettu säästötavoite tulee tarkoittamaan, että ryhmät kasvavat paljon enemmän kuin 1,5:llä oppilaalla. Se johtuu siitä, että Turku menettää opetusministeriöltä saatua pop-rahoitusta ryhmien pitämiseksi pieninä. Samana aamuna kuin kaupunginvaltuuston kokousta pidettiin, ilmoitti sopimusryhmät että aikovat esittää talousarviokirjaan tekstimuutoksen, jonka mukaan säästöjä etsitään muualta kuin ryhmien kokojen kasvattamisesta. Huomionarvoista on kuitenkin se, että ryhmät EIVÄT esittäneet muutosta talousarvioon. Tämä tarkoittaa, että sivistystoimi edelleen on yhtä kovan säästöpaineen alla, mutta että ryhmät eivät enää edellytä säästöjä nimenomaan opetusryhmien kokojen kasvattamisen kautta.

Talousarvioneuvotteluissa vaadimme edelleen luopumista opetusryhmien kokojen kasvattamisesta. Se ei tule onnistumaan niin kauan kuin talousarvion ohjeluku pysyy nykymuodossaan ja sivistystoimelta edellytetään säästötoimia useamman miljoonan edestä. On kestämätöntä, että säästöjä lähdetään hakemaan nuorten oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnista, ja kaiken lisäksi siitä huolimatta, että se vähentää kaupungin saatavissa olevia tuloja. Hyväksymällä talousarvion esitetyssä muodossa on edelleen hyvinkin mahdollista, että muut valtuustoryhmät sinetöivät päätöksen, jonka mukaan ryhmäkokojen suunniteltu kasvu 20,5 oppilaaseen toteutuukin yleisopetuksen keskimääräisten ryhmäkokojen kasvuna 24:ään tai 25:teen oppilaaseen, tai että säästöjä joudutaan toteuttamaan henkilökunnan lomautuksilla tai materiaalihankintojen vähentämisellä entuudestaan.

Opetusryhmien pitäminen pieninä on paras tapa varmistaa että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen oppimiseen. Viimeksi opetusryhmien koon pienenä pitämisen tärkeyttä painotti muun muassa opetusministeri Krista Kiuru.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei voi hyväksyä säästöjä, jotka aiheuttavat suoria tulonmenetyksiä ja lisäkustannuksia pitkällä tähtäimellä sekä lisäävät henkilökunnan rasitusta. Siksi esitimme ensi vuoden talousarvioon sivistystoimen määrärahan lisäystä 2 miljoonaa, katettavaksi valtiolta saatavalla pop-rahalla 1,25 miljoonaan edestä.

Nettovaikutus kaupungin talouteen olisi siis ollut vain noin 750 000 euroa. Mikäli muut ryhmät aidosti haluaisivat säästää muualta kuin nuorista, olisi tämä raha kyllä löydettävissä muualta kaupungin puolentoista miljardin kokoisesta budjetista. Vaikka pidänkin muiden ryhmien päätöstä luopua vaatimuksesta kasvattaa ryhmät voittona vasemmistoliitolle, on todettava, että tämä linjaus jää tyhjäksi lupaukseksi niin kauan kuin euromääräinen säästövaatimus säilyy.

Put your money where your mouth is, niinkuin sanotaan.