Tänään uutisoitiin Keravasta, joka on keksinyt ratkaisun sote-alaa vaivaavaan työvoimapulaan!
Keravalla on monien muiden kuntien tavoin ollut vaikeuksia saada täytettyä lastensuojelun avoimet virat. Kyse on erittäin tärkeästä mutta samalla hyvin vaativasta ja vastuullisesta viranomaistyöstä. Ratkaisu kuitenkin löytyi. Kerava päätti panostaa lähijohtamiseen ja työntekijöiden mahdollisuuksiin oman osaamisensa kehittämiseen. Tämän lisäksi Kerava teki jotain niinkin vallankumouksellista kuin korotti lastensuojelun palkkoja! Lastensuojelun viranhaltijoiden palkkoja korotettiin yli 400 eurolla, hivenen yli 4000 euron tasolle. Lopputuloksena työvoimapula loppui ja kaikki tehtävät saatiin täytettyä.
Minusta on ollut melkein huvittavaa seurata monien työnantajajärjestöjen edustajien lausuntoja, joiden mukaan palkankorotukset eivät ole ratkaisu työvoimapulaan. Vaikka nämä tahot yleensä kovasti vannovat markkinatalouden nimiin, he eivät usein halua soveltaa kysynnän ja tarjonnan oppeja työvoimapulan ratkaisuun. On luonnollista että palkkataso vaikuttaa siihen, kuinka paljon halukkaita löytyy eri työtehtäviä suorittamaan.
On tärkeää painottaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapula ei kosketa vain hoitotyötä tekeviä ammattilaisia. Sosiaalityöntekijöistä on myös pulaa monin paikoin, ja Kerava ei ole ainoa paikkakunta missä ongelmia on ollut erityisesti lastensuojelun puolella.
Hallitus on tänä syksynä antanut lakiesityksen eduskunnalle, jolla lastensuojelun henkilöstömitoitusta kiristetään asteittain niin, että yksi sosiaalityöntekijä saisi vastata enintään 35 lapsesta vuosina 2022 ja 2023, ja enintään 30 lapsesta vuodesta 2024 alkaen. Tämänkaltaiset lakimuutokset ovat äärimmäisen tärkeitä, koska ne asettavat normin työntekijöiden työmäärälle ja vastuulle tasapuolisesti koko maassa. Kun alan ammattilaiset tietävät, että lainsäädäntö tulee tällä tavalla kiristymään, helpottaa se toivottavasti myös halukkaiden hakeutumista alalle.
Mutta myös muita toimenpiteitä tarvitaan lainsäädännön parannusten lisäksi. Panostamalla hyvään henkilöstöpolitiikkaan, työntekijöiden mahdollisuuksiin oman osaamisensa kehittämiseen, työsuhteiden pysyvyyteen, hyvään johtamiseen sekä työntekijöiden mahdollisuuksiin vaikuttaa oman työnsä suunnitteluun voivat organisaatiot tehdä paljon vetovoimansa lisäämiseksi. Kaiken tämän lisäksi kannattaa työvoimapulan vallitessa tietenkin myös kokeilla sitä kaikkein itsestään selvintä keinoa: palkkausta. Samaa pätee muihin työvoimapula-aloihin, kuten varhaiskasvatukseen.
