Hyvät ystävät ja toverit,
Tämän viikonlopun aikana olemme puhuneet paljon siitä, mitä me ja vasemmistoliitto olemme. Mielestäni vastavalittu puoluesihteeri Joonas Leppänen kiteytti sen erittäin hyvin: on monta tapaa olla vasemmistolainen. Hyväksytään se, ja muutetaan maailmaa.
Jokaisen, joka allekirjoittaa vasemmistoliiton tavoitteet ja politiikan, on voitava kokea puolue omakseen. Sillä ei ole väliä, oletko köyhä, rikas, yrittäjä, työntekijä, Utsjoelta, Helsingistä tai Mikkelistä. “Punavihreys” ei minulle ole identiteetti, vaan tarkoitan sillä oikeudenmukaista, työllisyyttä edistävää ja ympäristön kantokyvyn mukaista politiikkaa. Miksi yliopistossa opiskellut nuori nainen ei voisi vaatia pääomaverotuksen kiristämistä ja vastustaa TTIP:iä Rautaruukin pitkäaikaisen metallimiehen rinnalla? Juuri tämä yhdistelmä on ja sen pitää olla vasemmistoliiton vahvuus.
Vasemmistoliitto on valtakunnallinen koko kansan puolue. On todellinen ilo olla täällä Pohjois-Suomessa, meidän vahvimmalla kannatusalueella, pitämässä puoluekokousta ja tätä puhetta.
Vänsterförbundet skiljer sig från andra partier eftersom vi har egen erfarenhet av det vi talar om. Våra riksdagsledamöter vet hur en ansökan om utkomststöd ser ut, eller hur det är att vara med om samarbetsförhandlingar. För oss är ensamstående mammors eller långtidsarbetslösas vardag inte något vi läser om i tidningar, det är den verklighet som många av oss lever i.
Vasemmisto eroaa muista puolueista siinä, että tiedämme omakohtaisesti, mistä puhumme. Kansanedustajamme tietävät miltä toimeentulotukihakemus näyttää, tai miltä tuntuu istua yt-neuvotteluissa. Meille yksinhuoltajaäidin tai pitkäaikaistyöttömän arki ei ole jotain mistä on luettu lehdissä, vaan sitä aivan tavallista elämää, jota moni meistä elää.
Hyvät ystävät,
Jo Vasemmistoliiton edeltäjän SKDL:n ensimmäisissä ohjelmissa luki: “puolue pitää uuden demokraattisen Suomen yhtenä perusedellytyksenä kulttuurin tekemistä koko kansan omaisuudeksi sekä sivistyneistön ja kansan lähentämistä.” Vasemmistoliiton ensimmäisessä poliittisessa ohjelmassa huhtikuulta 1990 vaadittiin punaista politiikkaa vihreän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden puolesta.
Ympäristöstä huolehtiminen ja kulttuurin ja sivistyksen merkityksen ymmärtäminen eivät ole mitään uutta suomalaiselle työväenliikkeelle tai vasemmistolle. Nämä asiat ovat olleet aina läsnä meidän arvomaailmassa ja politiikassa, ja kyllä duunarit ovat aina myös fillareilla kulkeneet.
Muistan edelleen ensimmäisestä Turun vasemmistoliiton kokouksestani erään telakkatyöntekijän pitämän puheenvuoron. Hän kertoi kuinka ärsyttävää on lukea, että suomalainen duunari on rasisti, kun hän joka päivä käy töissä Turun kansainvälisimmässä työpaikassa, työkavereinaan kymmeniä eri kansalaisuuksia.
Me emme saa antaa perussuomalaisten kaltaisten puolueiden määritellä suomalaista duunaria, ja luoda kuvaa ympäristöstä piittaamattomasta hahmosta, joka ei arvosta kulttuurielämää. Sellainen ei duunari ole.
Hyvät ystävät ja toverit,
Kuka se duunari sitten on? Duunareiden joukko on tänään monenkirjava. Siihen kuuluu yhtä lailla satamassa työskentelevä ahtaaja, toimeksiantoviidakossa seikkaileva kääntäjä, kaupan kassa tai lähihoitaja. Epävarmuus, stressi, pelko ja työuupumus koskettavat myös korkeakoulutettuja aivan eri tavalla kuin koskaan aiemmin.
Erot eri työntekijäryhmien välillä kasvavat ja jopa työsuhteen määritelmä on muuttunut epäselväksi. Jotta olisimme tulevaisuuden työväenliike, on politiikkamme lähtökohdaksi otettava se, miltä työelämä 2010-luvulla oikeasti näyttää. Työelämän kahtiajakautuminen on sekä vasemmiston että ammattiyhdistysliikkeen suurin tulevaisuuden haaste. Siksi meidän tulee selvästi ilmaista, että tämän päivän työväenliikkeeseen kuuluvat kaikki, jotka joutuvat myymään omaa työtään tullakseen toimeen.
Yksi tärkeimmistä kokemuksista poliittisen urani aikana, oli se työ, mitä tehtiin thaimaalaisten marjanpoimijoiden eteen. Solidaarisuus muuttuu sanoista tekoihin silloin, kun toisilleen entuudestaan tuntemattomat ihmiset muutamassa tunnissa järjestää majoituksen ja ruokailun viidellekymmennelle kielitaidottomalle thaimaalaiselle, jotka olivat ajatuneet riitaan työnantajansa kanssa. Silloin minulta monesti kysyttiin, miksi tartumme juuri tällaiseen kysymykseen? Miksi juuri thaimaalaiset marjanpoimijat?
Hyvät ystävät,
Siksi, koska suomalaisen työelämän pelisääntöjä ja työehtoja ennenkin on nakerrettu ja huononnettu pienin askelin ja pienten ryhmien asemaa kurjistamalla. Nollatuntisopimukset olivat arkipäivää monille palvelualoilla työskenteleville maahanmuuttajille, ennen kuin levisivät koskemaan joukkoa, joka edelleen laajenee laajenemistaan. Vuokratyöstä puhuttiin aluksi vain opiskelijoiden yhteydessä, vaikka se nykyään on yleinen käytäntö alalla kuin alalla.
Hyvät ystävät ja toverit,
Yhteiskuntaluokat ja eriarvoisuus eivät ole kadonneet minnekään Suomesta.
Eivätkä ne katoa sillä, että kokoomuksen Petteri Orpo yrittää uudelleenmääritellä keskiluokan “ahkeruudeksi”.
Kilpailukykysopimus tullaan muistamaan historiallisena palkansaajien asemaa heikentävänä sopimuksena. Kyse ei ole mistään muusta kuin oikeiston ikivanhasta tavoitteesta tehdä lisää tulonsiirtoja työnantajille. Ei Suomi nouse sillä, että jokainen meistä sinnittelee kuusi minuuttia pidempään työpaikkallaan tai että ylityöllistettyjen lähihoitajien lomarahoja vähennetään kun samalla leikataan juuri siitä, mistä meidät maailmalla tunnetaan: osaamisesta.
Hyvät ystävät ja toverit,
On suunnanmuutoksen aika.
Työpaikkoja ei synny lisää, ellei kaikilla suomalaisilla ole ostovoimaa ja luottamusta maan talouteen. Me haluamme Suomen, jossa työllisyyttä parannetaan panostamalla siihen, missä me voimme olla vahvoja: osaavaan työvoimaan, koulutukseen, vihreään teknologiaan ja uusiutuvaan energiaan. 2010-luvun työllisyyspolitiikka perustuu aina ilmastonmuutoksen torjumisen ja ympäristön kantokyvyn huomioimiseen.
Työn tuottavuutta parannetaan huolehtimalla työntekijöiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Sitä parannetaan lisäämällä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä sisältöön ja työpaikkansa asioihin. Tällä viikolla uutisoitiin, että lähes kaikki perus- ja lähihoitajat ovat huolissaan hoidon laadusta jatkuvien leikkausten ja säästöpaineiden keskellä. Yli puolet vastanneista hoitajista epäilevät jaksavatko he työssään kahta vuotta kauempaa. Tämä tulos on järkyttävä. Meidän tehtävä on tuoda työmarkkinapolitiikan 2010-luvulle ja viedä sen siitä eteenpäin.
Vasemmisto haluaa Suomeen kokeiluja kuuden tunnin työpäivästä. Göteborgissa tehty kokeilu kuuden tunnin työpäivästä on saanut niin paljon kansainvälistä huomiota, että kunta kielsi mediaa tulemasta paikalle, jotta työntekijät ehtisivät keskittyä tehtäviinsä vanhustenhuollossa. Yksi poikkeus tosin tehtiin, New York Timesille. Rohkenen epäillä, että New York Times ei ole tulossa tekemään juttua Sipilä-Suomen kuusi minuuttia pidemmästä työpäivästä.
Vastentahtoinen osa-aikatyö ja työn alihinnoittelu freelancereiden ja itsensätyöllistäjien toimeksiantojen avulla ovat yleistyviä piirteitä suomalaisessa työelämässä. Me haluamme Suomen, jossa jokainen voi tulla palkallaan toimeen.
Työsopimuslain täsmentäminen niin, että itsensätyöllistäjät olisi mahdollista rinnastaa palkansaajiin olisi keino puuttua tietoiseen työn alihinnoitteluun. Siksi aikaa, kunnes kamppailu riittävästä perustulosta saadaan päätökseen, yrittäjien työttömyysturvaa on selkeytettävä niin, että myös pienyrittäjillä on mahdollisuus työkeikkojen tekemiseen, ilman pelkoa tukien takaisinperinnästä tai työttömyysturvan menettämisestä kokonaan.
Me haluamme Suomen, jossa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ei kuitata yhdellä lauseella hallitusohjelmassa, vaan se huomioidaan kaikessa päätöksenteossa, niin että ihmisten erilaiset taustat, elämäntilanteet ja sorron muodot huomioidaan. Tarvitsemme feminismiä työmarkkinapolitiikkaan! On täysin tekopyhää puhua samapalkkaisuuden edistämisestä kun samaan aikaan sovitaan lomarahojen leikkauksista vain naisvaltaiselle julkiselle sektorille.
Vanhempainvapaajärjestelmän uudistaminen 6+6+6-mallin mukaisesti antaisi isille mahdollisuuden jäädä kotiin lasten ollessa pieniä ja samalla parantaisi naisten työmarkkina-asemaa. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ja varhaiskasvatuksen laadun parantaminen ovat keskeisiä tapoja edistää tasa-arvoa.
Hyvät ystävät ja toverit,
Velä muutama sana kapitalismista.
Finanssikapitalismi on tehnyt maailmasta epävakaan ja kansainvälisestä taloudesta vaikeasti ennakoitavan sekä kriisialttiin. Vaikka elintaso monin paikoin on noussut merkittävästi, keskittyvät varallisuus ja resurssit ennennäkemättömällä tavalla. Vierailin helmikuussa Kaakkois-Turkissa, jossa myös vierailin syyrialaisten pakolaisten leirillä. Siellä eräs mies sanoi minulle, että niin kauan, kuin tässä maailmassa 65 yksittäistä ihmistä omistaa enemmän kuin kolme ja puoli miljardia, emme saa lopetettua pakolaisuutta, ilmastonmuutosta tai nälänhätää.
Valta on keskittynyt yhä voimakkaammin yksityiselle finanssisektorille, kansallisvaltioiden ja demokratioiden sijaan. Ylisuuret pankit siirsivät rahaliitossa oman konkurssiriskinsä valtioille. Sellaisella asetelmalla ei ole mitään tekemistä oikeiston ihaileman reilun markkinatalouden ja vapaan kilpailun kanssa.
Puuttumalla veroparatiisitalouteen, pilkkomalla pankkijärjestelmää sekä puuttumalla haitalliseen finanssikeinotteluun ja aggressiiviseen verosuunnitteluun, vasemmisto haluaa palauttaa päätäntävallan talouspolitiikasta kansalaisille ja vaaleissa valituille edustajille. Ihmisten usko politiikkaan palautetaan vain sillä, että palautetaan demokraattiset mahdollisuudet vaikuttaa meidän kaikkien arjen ja julkistalouden kannalta keskeisiin kysymyksiin.
Kära vänner,
Vänsterförbundet fick den här våren äntligen prova på en medlemsomröstning, där alla partiets medlemmar hade möjlighet att delta. Två tredjedelar av er använde er rösträtt, vilket visar ett stort intresse att påverka partiets beslutsfattande.
Vasemmistolitto pääsi tänä keväänä vihdoin kokeilemaan koko puolueen jäsenistöä koskevaa jäsenäänestystä. Kaksi kolmasosaa teistä jäsenistä käytti äänivaltaanne, mikä osoittaa suurta halukkuutta osallistua puolueen päätöksentekoon.
Jäsendemokratia on se perusta, jolle puoluepolitiikka tulevaisuudessa tulee rakentumaan. Luodaan kaikille mahdollisuuksia osallistua suoraan poliittisten tavoitteiden muotoiluun ja keskeisiin linjavalintoihin. Olen todella iloinen siitä, että me tämän viikonlopun aikana olemme vieneet tätä työtä vasemmistoliitossa eteenpäin.
Ruotsinkielinen Yleisradio on tämän viikonlopun aikana tehnyt uutisen puoluekokouksesta, jonka otsikko oli että “vasemmistoliitto kuplii tulevaisuudenuskoa”. Kerrankin uutinen puolueesta, joka vastaa tismalleen todellisuutta.
Joten hyvät ystävät ja toverit, tehdään tämä yhdessä! Luodaan se oikeudenmukainen ja moninainen Suomi, jossa jokainen voi elää vapaasti ja jossa asetetaan ihmisten tarpeet ja ihmisoikeudet etusijalle.
Joten, hyvät toverit ja ystävät,
eteenpäin, kohti loputonta voittoa!
