Arvoisa puhemies,
Vasemmistoliitto on toistuvasti painottanut, kuinka työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden vähentäminen on ainoa keino tasapainottaa julkista taloutta ja vähentää velkaantumista.
Hallituksen tekemät menoleikkaukset tulevat nyt kuitenkin heikentämään talouskasvua ja ovat haitallisia työllisyydelle. Tämän on myöntänyt myös valtiovarainministeri Stubb. Hallitus perustelee työllisyydelle haitallista leikkauspolitiikkaansa sillä, että työllisyyden parantamista hoidetaan työmarkkinoiden rakenteellisilla uudistuksilla. Kyse on pakkolakipaketista, jonka avulla hallituksella on aikomus parantaa maan kilpailukykyä.
Pakkolakipaketin lausuntokierroksella kävi ilmi, että hallituksen arviot paketin työllisyysvaikutuksista ovat selvästi ylioptimistisia ja ylimitoitettuja. Yksikään lausunnonantaja ei ole tukenut hallituksen arviota yli 30 000 uudesta työpaikasta.
Aalto-yliopiston taloustieteen laitos, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos sekä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ovat kaikki kyseenalaistaneet hallituksen arviot lakipaketin työllisyysvaikutuksista. Talouspoliittisen arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo on sanonut, että vähän pessimistisimmillä oletuksilla päästäisiin ”helposti myös nollavaikutukseen tai jopa negatiivisiin lukuihin”.
Vaikka hallitus ei pidä suhdannetilannetta Suomen talouden keskeisenä ongelmana, se kyllä tekee suhdannepolitiikkaa – kärjistämällä suhdannevaihteluja. Menoleikkaukset ja kotimaista kysyntää supistavat pakkolait tulevat syventämään taantumaa ja kasvattamaan työttömyyttä entuudestaan.
Arvoisa puhemies,
Esityksessä vuoden 2016 talousarvioksi käy ilmi hallituksen kaksi keskeisintä talouspoliittista arvovalintaa: suuret menoleikkaukset ja näiden säästöjen epäoikeudenmukainen kohdentuminen. Säästötalkoissa ovat mukana vain pienituloiset suomalaiset ja palkansaajat, suurituloiset saavat rauhassa viettää osinkojuhliaan.
Erityisen huolestuttavaa on, ettei osata selvittää leikkauspolitiikan kokonaisvaikutuksia eri väestöryhmiin. Onko syy se, että hallitus ei halua näitä tietoja julkisuuteen?
Lapsilisien indeksisidonnaisuuden poisto, aamu- ja iltapäiväkerhojen maksujen korotukset, päivähoito-oikeuden rajoittaminen ja palkkojen leikkaukset käsitellään kaikki erillisinä yksittäisinä lakiesityksinä, eikä oteta selvää, miten kaikki nämä päätökset vaikuttavat lapsiköyhyyteen ja perheiden eriarvoisuuteen. Sama tarve on myös paljon sairastavien ja pienituloisten eläkeläisten kohdalla. Vasemmistoliiton mielestä Suomessa on pikaisesti kehitettävä menetelmiä poliittisten päätösten kokonaisvaikutusten arviointiin. Politiikan pitää perustua tietoon, ei mutu-tuntumaan ja virheellisiin prosenttilukuihin.
Erityisen ongelmallisia ovat ensi vuonna koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen kohdistuvat leikkaukset. Paras lääke Suomen elinkeinorakenteen murrokseen on panostaminen osaamiseen, uuteen tietoon ja palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen.
Meidän tulisi tehdä pitkäjänteinen koulutuspoliittinen strategia yhteistyössä koulutuskentän kanssa, turvata perustutkimukselle ja korkeakouluille riittävä rahoitus sekä antaa korkeakouluille työrauha keskittyä tutkimukseen ja opetukseen. Varhaiskasvatus ja koulutus eivät ole menoerä, vaan yksi parhaimpia tasa-arvoa ja talouskasvua tukevia investointeja, minkä yhteiskunta voi tehdä.
Nuorisotakuun kohtalo on myös suuri pettymys. Alkuperäisestä 60 miljoonan rahoituksesta on ensi vuonna jäljellä alle puolet, ja seuraavina vuosina vielä vähemmän. Nuorisotakuuta pitäisi jatkokehittää nuoria vielä paremmin palvelevaksi, esimerkiksi vähentämällä nuorten asunnottomuutta ja parantamalla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Jatkokehittämisen sijaan hallitus ottaa leikkurin käyttöön.
Arvoisa puhemies,
Ensi vuonna hallitus leikkaa Suomen kehitysyhteistyötä merkittävästi. Ulkoasiainvaliokunta on lausunnossaan ottanut kantaa erityisesti kansalaisjärjestöihin kohdistuvien leikkausten kohtuullistamisen puolesta. Hallituksen tapa säästää paljon näin nopeasti tarkoittaa, että hankkeita joudutaan lopettamaan kesken. Se ei ole hyvää säästöpolitiikkaa, eikä se varsinkaan ole rakenteellista uudistamista. Aikana, jolloin maailman konfliktit ja globaalit erot elintasossa ovat turvapaikanhakijoiden myötä konkretisoituneet Suomessakin, luulisi olevan selvää, kuinka tärkeää on edistää rauhaa, vakautta ja köyhyyden vähentämistä myös oman maan rajojen ulkopuolella.
Lopuksi arvoisa puhemies,
Hallituksen ohjelma ei ole uskottava työllisyyden parantamiseksi. Sen sijaan työttömyyden jatkuva kasvu on hallituksen tekemän politiikan seurauksena yhä todennäköisempää. Leikkausten sijaan vasemmistoliitto esittää kasvua ja työllisyyttä vahvistavia toimia sekä valtion menojen kohdentamista työllisyyden ja kysynnän parantamiseen. Vasemmistoliitto ehdottaa yleisen arvonlisäveron määräaikaista alentamista kahdella prosenttiyksiköllä työllisyyden parantamiseksi.
Haluamme edistää uusien työpaikkojen syntyä myös asunto- ja energiapolitiikan avulla. Työllisyyttä voidaan edistää kotimaisella ja kestävästi tuotetulla bio- ja aurinkoenergialla, tuulivoimalla ja maalämmöllä. Pariisissa viikonloppuna solmittu ilmastosopimus on maailman johtajilta tärkeä kannanotto, joka osoittaa että ilmastonmuutokseen suhtaudutaan asian vaatimalla vakavuudella. Nyt täällä on ryhdyttävä toimiin kunnianhimoisten päästövähennysten aikaan saamiseksi.
Vasemmistoliiton näkemys on, että hallitus ei talousarvioehdotuksellaan eikä muilla esittämillään toimenpiteillä ole saamassa aikaan Suomen talous- ja työllisyystilanteessa käännettä parempaan. Leikkauspolitiikallaan hallitus heikentää ostovoimaa, kotimaista kulutuskysyntää ja talouskasvua ja näin vain pahentaa työttömyystilannetta ja yhteiskunnan eriarvoisuutta
