Työllisyysasteen nostaminen on nyt politiikan agendan kärjessä. Kokoomuksen lääkkeet työllisyystilanteen parantamiseksi ovat osoittautuneet toimimattomiksi. Talouden sopeuttamisen ja sosiaaliturvaan tehtyjen tiukennusten seurauksena talouskasvu on euroalueella lähes olematonta, ja työttömyys on Suomessa kasvussa. Työllisyysasteen nostamisen lisäksi yhtä keskeistä on työelämän laadun parantaminen.
Vaikka suomalaiset yleensä viihtyvät työssään melko hyvin, kokee yhä useampi työelämän henkisesti kuormittavana. Stressi on yksi yleisimmistä kansantaudeista, ja siitä on tulossa yksi merkittävimmistä ihmisten työkykyä alentavista tekijöistä. Euroopassa työperäisen stressin arvioidaan olevan yksi suurimmista työsuojeluhaasteista. Se aiheuttaa huomattavia kustannuksia niin ihmisten uupumuksen kuin suorituskyvyn alenemisen takia.
Göteborg nousi otsikoihin kunnan aloittamalla kokeilulla, jolla pyritään ratkaisemaan näitä molempia työelämän megaluokan haasteita. Kaupungin vanhustenhuollossa otetaan käyttöön vuoden mittainen kokeilu kuuden tunnin työpäivästä — palkkatasoa alentamatta. Vuoden jälkeen analysoidaan tuloksia, jonka jälkeen päätetään, josko pysyvästi siirrytään lyhyemmän työpäivän malliin.
Kokeilun arvioidaan tuovan säästöä, kun työntekijöiden työteho ja työhyvinvointi kasvavat. Niin Ruotsissa kuin Suomessa lyhyempää työpäivää on hyvillä tuloksilla kokeiltu tehtaissa, joissa työntekijät tekevät vuorotyötä.
Suomessa THL on arvioinut työpahoinvoinnin aiheuttavan kymmenien miljardien eurojen kustannukset. Täälläkin olisi syytä nostaa uudelleen esille tämä vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen pitkäaikainen vaatimus. Työaikaa lyhentämällä on mahdollisuus sekä jakaa työtä useammalle että parantaa ihmisten työssä jaksamista. Se olisi ihmisten asemaa ja elämänlaatua parantava, aidosti työelämään rakenteisiin pureutuva uudistus.
No Comments