Ilmastonmuutos on mahdollisuus luoda kestävämpi yhteiskunta, jossa sekä ihmisten että ympäristön hyvinvoinnista pidetään huolta. Mutta ilmastonmuutos on myös aikamme suurin haaste. Jo nyt kuolee vuosittain 300 000 ihmistä ilmastonmuutoksen seurauksiin ja ilmastopakolaisten määrän pelätään nousevan yli 200 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Ilmastonmuutoksen surullinen paradoksi on, että se iskee ensin ja kovempaa niihin, jotka eivät sitä ole aiheuttaneet. Ilmasto-oikeudenmukaisuus on se käsite, joka kuvaa punavihreää ilmastopolitiikkaa. Kannamme ilmastovastuumme vähentämällä päästöjä kotimaassa ja osallistumalla kansainvälisen ilmastotyön rahoitukseen. Ilmastopolitiikan toimenpiteiden ja keinojen on oltava oikeudenmukaisia.
Kustannustehokkaiden ja suurten päästönvähennysten saavuttamiseksi on yhteiskunnan rakenteita muutettava. Tämä tapahtuu poliittisen ohjauksen kautta. Jos tämä jätetään tekemättä, ja sälytetään päästöjen vähentäminen yksilöiden harteille, niin mahdollistavien rakenteiden puute tekee ihmisten hyvistäkin yrityksistä huolimatta päästöjenvähentämisen liian vaikeaksi. Vasemmisto haluaa tehdä ilmastoystävällisyydestä kaikkien arkipäivää parantamalla joukkoliikennettä ja asumisen ympäristöystävällisyyttä. Vähävaraisille on ympäristöystävällisyydestä syntyviä kuluja kompensoitava perusturvan tason nostolla ja verotusta uudelleen suuntaamalla. Suomen on toimittava edelläkävijänä ja sitoutua riittäviin päästövähennystavoitteisiin. Vähentämällä ilmastopäästöjä 40% vuoteen 2020 ja 95% vuoteen 2050 mennessä pystytään kohtuullisella todennäköisyydellä pysäyttämään ilmaston lämpeneminen alle kahden asteeseen esiteollisesta ajasta. Lähtökohdaksi on otettava ilmastolaki, jossa säädetään vuosittaisista päästöjenvähennyksistä.
Ilmastovastuulla on selkeästi myös globaali ulottuvuus. Päästövähennysten tulee olla myös osa ulko- ja ympäristöpolitiikkaa. Ylivoimaisesti suurin osa tähän asti tuotetuista päästöistä on lähtöisin teollisuusmaista mutta vaikutukset ovat voimakkaimpia globaalissa etelässä. Näissä maissa ollaan riippuvaisempia maanviljelystä ja luonnonvaroista, jotka myös ovat alttiimpia ilmastonmuutoksen aiheuttamille muutoksille. Ilmastonmuutoksen takia lisääntynyt kuivuus johtaa muun muassa sairauksien leviämiseen, maanviljelyn vaikeutumiseen ja puhtaan veden saannin heikkenemiseen. Näissä maissa mahdollisuudet sopeutua ja vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ovat pienet.
Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia oikeudenmukaisuuskysymyksiä. Pohjoisten teollisuusmaiden on kannettava vastuunsa ilmastovelan takaisinmaksamisesta rahoittamalla kehitysmaiden sopeutumis- ja torjuntatoimia. Ilmastorahoitus kehitysmaille tulee olla kehitysyhteistyömäärärahoista erillinen potti. Sen sijaan, että pakoilemme vastuutamme ja yritämme minimoida muutokset jotka joudumme tekemään, meidän tulee ottaa ilmastopolitiikan lähtökohdaksi ilmasto-oikeudenmukaisuus. Vasemmisto haluaa Suomen siirtyvän ilmastopolitiikan jarrumiehestä edelläkävijäksi.
No Comments