Valtakunnallisesti vaalikeskustelu on keskittynyt kunta- sekä sote-uudistusten ruotimiseen. Puoluejohtajat Kataisesta Arhinmäkeen ovat painottaneet, että tavoitteena on julkisten peruspalveluiden turvaaminen kaikille kuntalaisille.
Kuntatasolla asetelma on kuitenkin toinen. Vasemmiston ja oikeiston vastakkainasettelu on selkeimmillään mitä tulee näkemyksiin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta sekä julkisen ja yksityisen sektorin rooleista. Vasemmiston puolustaessa julkisesti tuotettuja peruspalveluita ja vastustaessa veronkiertoa, oikeisto liputtaa ulkoistamisen, palveluseteleiden ja palveludirektiivin puolesta.
Sosiaali- ja terveyspalveluita on ulkoistettu nopealla tahdilla koko 2000-luvun ajan. Näistä nopeasti kehittyvistä markkinoista on kiinnostuttu yhä suuremmissa monikansallisissa yhtiöissä, joiden harjoittama veronkierto tarkoittaa, että varat kanavoidaan ulkomaille. Esimerkiksi kolme suurinta vanhusten asumispalveluja tuottavaa yritystä Suomessa on ulkomaalaisomistuksessa. Muun muassa THL on varoittanut nykyisten puutteellisten ulkoistamiskäytäntöjen johtavan sosiaali- ja terveyspalveluiden eriarvoistumiseen ja laatupuutteisiin.
Myytti yksityistetyn palvelun halvemmasta hinnasta ja “tehokkuudesta†elää sitkeänä, vaikka viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, ettei siinä ole juurikaan perää, ellei “tehokkuudella†sitten viitata palveluiden heikentyneeseen laatuun.
Kelan mukaan kuntien johtavien ylilääkärien mielestä terveyspalveluiden ulkoistaminen ei ole tuonut säästöjä, vaan peräti kolmanneksen mukaan huomattavia lisäkustannuksia. Monissa kunnissa ostopalveluiden hintojen jatkuva kasvu aiheuttavat ongelmia kunnan taloudelle. Samaisen Kelan tutkimuksen mukaan kilpailutus ei ole alentanut ulkoistettujen palvelujen hintoja.
Toisaalta yhä useammassa kunnassa ollaan havahduttu ulkoistettujen palveluiden aiheuttamiin ongelmiin. Kevan selvityksen mukaan 20 % kunnista on palauttanut palveluita kunnan omaksi työksi ja 30 % kunnista suunnittelee samaa. Yleisimpiä syitä palvelutuotannon palauttamiseksi kunnalliseksi on laadun heikentyminen tai hintojen karkaaminen käsistä.
Julkisesti tuotettu palvelu voi siis olla edullisempi, ja julkisesti omistettuna se pysyy myös demokraattisesti valittujen päättäjien hallinnassa. Kun palveluita tuotetaan julkisesti, on päättäjillä mahdollisuus varmistaa, että palveluverkko on kattava ja myös pienemmät yksiköt säilyvät sekä taata työntekijöille kunnolliset työehdot ja valvoa julkisten varojen käyttöä.
Huoltosuhteen heikentymisellä ja meneillään olevilla rakenteellisilla uudistuksilla on pitkälle meneviä seurauksia palvelutuotannossa. Käytännössä on kuitenkin kyse siitä, että halutaan varmistaa niin pieni- kuin suurituloisille, nuorille, vanhuksille ja sairaille hyvä hoito ja apua silloin, kun sitä tarvitaan.
Palvelut ovat tärkeä osa ihmisten perusturvaa.Vasemmiston vaihtoehto on niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin kestävä ja oikeudenmukainen.
No Comments