Työstä palkka

Työstä palkka

Euroopan unioni ei ole koskaan ollut mikään vasemmistolainen projekti. Tiivistyvän yhteistyön tarkoituksena on ollut markkinoiden vapauttaminen tavalla, joka ei ole hyödyttänyt kaikkia. Työehdoista sovittaessa painotetaan enemmän yritysten kilpailukykyä kuin työehtojen parantamista, työajan lyhentämistä tai ostovoiman kasvattamista. Euroopan sisäistä vapaata liikkuvuutta on hyödynnetty palkkojen alentamisessa siten, että paikallisia työehtosopimuksia ei kunnioiteta lähetettyjen työntekijöiden ja vuokratyöntekijöiden kohdalla.

Euroopan unionin nykyisen kehityksen suunta, joka painottaa ainoastaan kansainvälisen pääoman vapaata virtaamista ja jäsenmaiden kansallista kilpailukykyä, on käännettävä. Myös liikkuvien ihmisten oikeudet on turvattava. Palkkojen on seurattava työn tuottavuuden kehitystä, Euroopassa on sovittava sitovista minimipalkoista ja Euroopan unionin on ryhdyttävä torjumaan koko mannerta vaivaavaa massatyöttömyyttä. Työaikaa lyhentämällä voidaan jakaa työtä.

Vuokratyöntekijöille ja lähetetyille työntekijöille on taattava samat oikeudet kuin muillekin työntekijöille. Sopimusten määrittämän palkkatason turvaamiseksi ja laittoman palkkadumppauksen estämiseksi on siirryttävä kohti Hollannissa käytössä olevaa ketjuvastuuta. Koko Euroopan suunnan kääntämiseksi tarvitaan myös yhteistyötä ammattiliittojen kanssa, joukkokanneoikeutta ja mahdollisesti ylikansallisia työtaisteluita.

Työntekijöiden oikeuksien turvaamisen lisäksi tarvitaan myös epäterveiden rakenteiden purkamista. Euroopan komission arvion mukaan EU:n jäsenvaltioilta jää vuositasolla saamatta jopa 1 000 miljardia euroa yritysten veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun seurauksena. Summa on enemmän kuin EU-jäsenvaltioiden yhteenlasketut terveysmenot. Suomen kohdalla on arvioitu, että valtiolta jää saamatta 320 miljoonaa vuodessa pelkästään yritysten harjoittaman siirtohinnoittelun takia. Tähän on saatava muutos.

EU:n sisämarkkinat ovat mahdollistaneet palkkakilpailun ja väärinkäytökset, joiden avulla yritykset saavat epäreiluja ja laittomia kilpailuetuja. Globaalissa taloudessa teollisuustuotantoa siirtyy halpoihin maihin. Globalisaatiokehitys ja EU:n nykyinen rakenne pakottavat jäsenvaltiot verokilpailuun.

Vaadin

  1. Euroopanlaajuista minimi- ja maksimipalkkaa, jotta kaikille turvataan kohtuullinen korvaus tehdystä työstä ja palkkaeroja tasataan.
  2. Maakohtaisten työehtojen kunnioittamista esimerkiksi vuokratyön sääntelyssä ja lähetettyjen työntekijöiden kohdalla.
  3. Työehtojen yhdenmukaistamista Euroopassa kohti parhaita, eikä heikompia työehtoja.
  4. Euroopanlaajuista perustuloa.
  5. Veroparatiisien sulkemista ja harmaan talouden kitkemistä automaattisella tiedonvaihdolla valtioiden välillä sekä maakohtaisen kirjanpidon avulla.
  6. Ketjuuvastuumallin käyttöön ottamista harmaan talouden kitkemiseksi. Ketjuuvastuussa urakoitsija maksaa aliurakoitsijalle osan urakkahinnasta sulkutilille, jota voi käyttää vain verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen maksamista varten.