Punavihreyttä järkivihreyden sijaan

Punavihreyttä järkivihreyden sijaan

Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia haasteita. Sen lisäksi myös luonnonvarojen liikakäyttäminen on johtanut luonnon monimuotoisuuden nopeaan hupenemiseen sekä lisännyt länsimaiden ja kehittyvien maiden epätasa-arvoa. Maailma on nyt jo 0,8 astetta lämpimämpi kuin esiteollisena aikana. Lämpeneminen ja ilmastopäästöjen kasvu jatkuvat. Jääpeite Pohjoisnavalla sulaa kovaa vauhtia, ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ennätyskorkealla. YK:n ympäristöohjelma UNEP ja Maailmanpankki varoittivat jo vuonna 2012 nykyisen kehityksen seurauksista. Jos toimiin ei ryhdytä, ilmasto lämpenee jopa 4–6 astetta. Puhtaan juomaveden loppuminen, sairauksien lisääntyminen ja hengitysilman saastuminen vaikuttavat ensisijaisesti naisiin ja lapsiin, jotka hoitavat kotitaloustyöt suuressa osassa maailmaa. Siksi puhdas luonto ja luonnonvarojen tasainen jakaminen on myös tasa-arvokysymys.

 

Stubbin hallitusta on yleisesti moitittu siitä, ettei se ole saanut hallituksen viimeisen toimintavuoden aikana mitään aikaiseksi. Ympäristöpolitiikan osalta kritiikki ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Stubbin johtama tynkähallitus on ehtinyt saada aikaiseksi poikkeuksellisen paljon huonoa ympäristöpolitiikkaa: Ensin hallitus antoi vihreää valoa Fennovoimalle, sitten tuore ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen ilmoitti, että pitkään valmisteltu soidensuojeluohjelma pannaan jäihin. Ministerin perustelu oli, että hän haluaa selvittää ohjelman jatkamista vapaaehtoisuuden pohjalta. Grahn-Laasonen on useimmissa puheenvuoroissa tuonut esille, kuinka vapaaehtoisuudella on tarkoitus hälventää “ympäristöasioihin liittyvää vastakkainasettelua”. Käytännössä tämä saattaa johtaa koko ympäristönsuojelulainsäädännön vesittymiseen.

 

Ongelma on samanlainen kuin lastensairaalan suhteen – kun politiikka jätetään täysin ihmisten hyväntahtoisuuden ja hyväntekeväisyyden armoille, ei ole enää mahdollista vaikuttaa siihen, mihin tämä hyväntahtoisuus kohdistuu. Lastensairaalan eteen ollaan valmiita lahjoittamaan rahaa, mutta esimerkiksi kehitysvammaisten lasten asuntoloita vastustetaan voimakkaasti kun näitä ollaan sijoittamassa naapurustoon. Norppien suojeluun ollaan valmiita lahjoittamaan rahaa kuukausittain, mutta kuinka moni maanomistaja on valmis vapaaehtoisesti siirtämään suoalueensa suojelun piiriin?

 

Soidensuojeluohjelman toimeenpano siirtyy ensi hallitukselle, Grahn-Laasosen päätettyä pidentää valmisteluprosessia yksityisten maiden osalta. Myös luonnonsuojelulakia on tarkoitus tarkistaa ensi hallituskaudella. Luonnon- ja myös eläintensuojelun näkökulmasta on olemassa riski, että säätelynpurkutalkoita ajavat puolueet, kuten kokoomus ja keskusta, tulevat madaltamaan suojelun kunnianhimon tasoa ja sitovuutta, ottamalla käyttöön entistä laajemmin vapaaehtoisuuteen pohjautuvia keinoja ja puitelakeja sitovien standardien sijaan. “Järkivihreys” ei näyttäisi olevan vihreyttä lainkaan.

 

Myös ilmastopolitiikan osalta seuraavalla eduskunnalla on paljon tärkeitä tehtäviä. Kun ilmastolaki toivon mukaan hyväksytään vielä tämän kevään aikana ennen vaaleja, on keskeistä että seuraava eduskunta sitoutuu lain avulla toteuttamaan tarpeeksi kunnianhimoista päästövähennyspolitiikkaa. Joulukuussa 2015 järjestetään Pariisissa seuraava YK:n ilmastohuippukokous, jossa on tarkoitus tehdä päätöksiä uudesta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta. Suomen tulee sitoutua tarpeeksi kunnianhimoisiin päästövähennyksiin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Suomessa seuraavan eduskunnan tulee edistää Suomen matkaa kohti hiilineutraaliutta vuonna 2050. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tulee niin hiilivoiman kuin turpeen käytöstä luopua vuoteen 2025 mennessä. Energiapolitiikan osalta tulee tukea kotimaista ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla tuotettua bio- ja aurinkoenergiaa, tuulivoimaa ja maalämpöä.

 

Arktis on yksi maapallomme monimuotoisimmista ja herkimmistä alueista. Siksi sen avaaminen öljynporaamiselle tulee estää. Suomen tulee olla edelläkävijänä arktisten alueiden suojelussa, koska niiden sulaminen vaikuttaa ensisijaisesti pohjoisen alkuperäiskansojen elinkeinoihin ja olemassaoloon. Ympäristöoikeudenmukaisuudella ehkäistään sotia ja katastrofeja.

 

 

Minä vaadin seuraavaa:

  1. Suomen on oltava hiilineutraali vuonna 2050. Ilmastopäästöjä on vähennettävä 60 prosenttia vuoteen 2030 vuoden 1990 tasoon nähden.Tavoitteeseen päästään vähentämällä energian kokonaiskulutusta, parantamalla tuntuvasti energiatehokkuutta, edistämällä laajamittaisia investointeja uusiutuvaan energiaan ja vähäpäästöiseen teknologiaan, parantamalla joukkoliikennettä erityisesti kasvukeskuksissa sekä panostamalla rautatieverkostoon niin, sekä tavarakuljetusten että matkustajaliikenteen painopisteen siirtämiseksi raiteille.
  2. Energiapolitiikassa on pyrittävä luopumaan kivihiilen käytöstä viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Turpeen käyttöä on vähennettävä ja siitä on vaiheittain luovuttava. Uusia ydinreaktoreita ei tarvita. Kotimaista bio- aurinko-, ja tuulivoimaa sekä maalämmön käyttöä on edistettävä. Suomalaisen valtio-omisteisen Arctia Shippingin alukset vedettävä pois arktisesta öljynporaamisesta.
  3. Eläinten asemaa tulee parantaa. Kaikille tuotantoeläimille tulisi taata mahdollisimman lajityypillinen elämä. Kasvisruokailua sekä paikallista ruuantuotantoa on tuettava erityisesti julkisissa hankinnoissa. Turkistarhaus tulee siirtymäajan jälkeen kieltää ja eläinkokeista on luovuttava mahdollisimman laajasti korvaten kokeet esimerkiksi kudosviljelmillä ja tietokonemallinnuksilla. Suden on säilyttävä erityissuojeltuna lajina kaikkialla Suomessa.
  4. Suomen ympäristöhallintoa on vahvistettava turvaamalla ympäristöviranomaisten resurssit ja itsenäisyys. Pakkokeinojen käyttöä on tehostettava Talvivaaran tapausten välttämiseksi.
  5. Euroopan unionissa on nopeasti selvitettävä hiiliverojen käyttöönottomahdollisuudet sekä otettava käyttöön hiilitullit, jotka takaavat, ettei ympäristöveroja voida kiertää.