”Olemme kansakuntana nukkumassa pommiin” - puhe vasemmistoliiton ministeriryhmän kokouksessa

”Olemme kansakuntana nukkumassa pommiin” – puhe vasemmistoliiton ministeriryhmän kokouksessa


Arvoisat kuulijat, hyvät median edustajat ja ystävät

Rinteen hallitukseen kohdistuu paljon odotuksia.

Se on täysin ymmärrettävää. Edellisen vaalikauden rajun leikkauspolitiikan jälkeen monet odottavat jo liian kauan kaivattuja panostuksia tasa-arvoon ja julkisiin hyvinvointipalveluihin. Suomessa on isoja kysymyksiä ratkaistavana, jotta kaikki voivat myös jatkossa luottaa elintärkeiden yhteisten palveluidemme toimivuuteen.

Vanhustenhuollon kriisi ei ole kadonnut mihinkään ja Suomen väestö vanhenee koko ajan. Samalla kun syntyvyys on historiallisen matalalla tasolla on muun muassa lastentarhanopettajista ja lähihoitajista huutava pula monin puolin maata.

Suuret haasteet eivät ole pelkästään sosiaalisia. Ilmastokriisi edellyttää päättäväisiä ja kunnianhimoisia toimia hiilinielujen kasvattamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Tavoitetaso on oikea, eli maailman kunnianhimoisimpien maiden joukossa, mutta vielä ei olla päästy konkretian tasolle.

Vastuuta ilmastokriisin ratkaisusta ei voida sysätä yksittäisten ihmisten harteille ja kannettavaksi pelkästään kulutusvalintojen kautta. Ilmastokriisin ratkaisu ei onnistu ilman rohkeita päättäjiä, jotka uskaltavat tehdä sen mikä tiede kertoo meille olevan välttämätöntä. Ilmastotavoitteiden pitää näkyä verotuspäätöksissä ja budjettivarojen kohdentumisessa. Siksi jokaisen budjettiriihen yhteydessä pitää tarkastella ilmastotoimien riittävyyttä suhteessa hallituksen asettamaan tavoitteeseen. Vasemmistoliitto esittää, että hallituksen ensimmäinen yhteinen tarkastelupaikka on tämän syksyn budjettiriihi.

Näiden päätösten pohjalta tulevat sukupolvet tulevat muistamaan meidät.

Välillä hallitukseen kohdistuvat odotukset ovat kuitenkin olleet niin korkealla, että hallitukselta odotetaan mahdottomia. Tasavallan presidentti nimitti Rinteen hallituksen kuudes kesäkuuta, ja jo seuraavana päivänä saimme lukea ensimmäisen kokoomuskansanedustajan kannanoton, jossa kysyttiin “missä ovat hallituksen teot”?

Nyt hyvät ystävät. Nyt niitä tekoja tulee.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa on kohtia, joita budjettiriihessä on syytä korjata, mutta esitys sisältää myös jo nyt merkittäviä parannuksia suomalaisten sosiaaliturvaan ja hyvinvointiin. Perusturvaa parannetaan 300 miljoonan eurolla. On erittäin tärkeä poliittinen linjaus, että hallitus vahvistaa juuri perusturvaa jo ensimmäisessä talousarviossaan. Me vasemmistoliitossa olemme antaneet lupauksen perusturvan parantamisesta ja tuloerojen kaventamisesta ja tästä lupauksesta me pidämme kiinni.

Toinen joukko ihmisiä, joka on joutunut odottamaan poliittista suunnanmuutosta aivan liian pitkään on Suomen työttömät. Aktiivimalli on osoittautunut epäonnistuneeksi jo aikoja sitten ja se on leikannut yli 100 000 työttömän toimeentuloa. Me annoimme vasemmistoliitossa lupauksen aktiivimallin purkamisesta ja me aiomme pitää siitä kiinni. Hallitus poistaa aktiivimallin leikkurin ja velvoitteet.

Kolmas lupaus, jonka me olemme antaneet, koskee lasten tasa-arvoa. Vuoden 2017 kuntavaalien alla annoin vasemmistoliiton puheenjohtajana lupauksen, että meidän puolueemme kaikki toimijat, niin kunta- kuin valtakunnan tasolla, tulevat tekemään töitä kunnes olemme palauttaneet kaikkien lasten tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen koko Suomeen. Nyt saan opetusministerinä olla varmistamassa että tämä lupaus toteutuu, kun subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen palautuu ensi vuoden elokuusta lähtien. Samassa yhteydessä varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään laadun ja henkilöstön jaksamisen parantamiseksi. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä panostuksia pienten lasten hyvinvoinnin ja tasa-arvon parantamiseksi.

Mutta hallitukseen kohdistuviin odotuksiin vaikuttaa tietenkin myös se epävarma tilanne, jossa talouspolitiikan linjoja nyt tehdään.

Saksan talous yskii, brexit etenee uhkaavasti kohti sopimuksetonta eroa ja Italiassa on juuri käynnistynyt hallituskriisi. Suomessa eilen julkaistu tuorein tieto työllisyyden kehityksestä kertoi, että työllisyysasten nousu nyt käytännössä on pysähtynyt.

Toisin kuin mitä mediassa on väitetty, on hallitusohjelmaa laadittaessa otettu huomioon toimintaympäristön epävarmuus. Pohjana on käytetty VM:n kasvuennusteita, ja hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, joilla varaudutaan myös ennustettua heikompaan kasvuun. Yksi näistä on vastasyklisen finanssipolitiikan mahdollistaminen taantuman sattuessa.

Hallituksen budjettiriihessä hallituksella on siksi kolme tehtävää ylitse muiden. Meidän pitää päättää tulevaisuususkoa vahvistavista ilmasto- ja koulutusinvestoinneista sekä panostaa työllisyyteen.

Työllisyyspolitiikassa pitää ratkaista kaksi keskenään ristiriitaista ongelmaa samaan aikaan: osaavan työvoiman pula sekä liian sitkeäksi jäänyt pitkäaikaistyöttömyys. Jälkimmäisen osalta haluamme vasemmistoliitossa panostuksia palkkatukeen sekä osatyökykyisten työttömien palveluiden parantamiseen. Työttömyysturvaa pitää selkeyttää ja uudistaa silpputyöntekijöiden ja freelancereiden osa-aikatyöskentelyn helpottamiseksi.

Osaajapulaan ratkaisemiseksi taas pitää ymmärtää, että koulutus on parasta työllisyyspolitiikkaa. Vasemmistoliitto lähtee budjettiriihessä siitä, että tämän pitää näkyä panostuksina sekä korkeakoulujen perusrahoitukseen, että panostuksina muun muassa ammatilliseen koulutukseen osaajapulaan vastaamiseksi sekä maahanmuuttajien koulutukseen.

Haluan tänään lähettää terveiset täältä kaikille suomalaisille päätöksentekijöille:

Tiedot suomalaisen koulutustason pysähtymisestä pitäisi ravistaa meidät hereille.

Olemme kansakuntana nukkumassa pommiin.

Tällä hetkellä 70-luvulla syntyneet ovat jäämässä tämän maan koulutetuimmaksi sukupolveksi. Jos annamme tämän kehityksen jatkua, Suomi jää tulevaisuudessa jälkeen, kun kansainvälinen kilpailu kiristyy ja muualla ollaan rohkeampia näkemään koulutukseen ja tieteeseen tehtävien investointien merkitys kansantaloudelle.

Koulutuspolitiikan tavoitteet pitäisi virittää samalle tasolle kuin ilmastopolitiikan, eli maailman kunnianhimoisimpien maiden joukkoon.

Koulutustason nosto edellyttää niin oppivelvollisuuden pidentämistä, korkeakoulujen aloituspaikkoja lisäämistä, tki-investointien määrän nostamista kuin jatkuvan oppimisen uudistusta.

Korkeakoulujen perusrahoitus pitää budjettiriihessä nostaa hallitusneuvotteluissa sovitulle tasolle, ja samalla panostaa muun muassa lastentarhanopettajien ja lähihoitajien koulutuspaikkojen riittävyteen. Yhteensä noin 10 miljoonan lisäpanostuksella saadaan turvattua maahanmuuttajien osaamiskeskusten jatko sekä lisättyä koulutusta niin, että maahanmuuttajat pääsevät kielikoulutukseen kolmen kuukauden päästä oleskeluluvan saamisesta. Lisäpanostuksilla ammatilliseen koulutukseen on mahdollista vastata nopeasti akuuttiin osaajapulaan, muun muassa räätälöimällä osatutkinnoista koostuvia kokonaisuuksia.

Ottaen huomioon osaajapulan vaikutukset yritysten toimintaan ja rekrytointiin, on hämmästyttävää, että muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto pitää edelleen kiinni ajatuksesta palkattomasta työstä ja työajan pidennyksestä talouskasvun ja työllisyyden vauhdittajana. Myös EK:n on aika ymmärtää, että kakku ei voi kasvaa, jos meillä ei ole aineksia sen leipomiseen.

Kilpailukykysopimus oli erittäin raju suomalaisille palkansaajille ja myös täysin poikkeuksellinen työmarkkinasopimus verrattuna muihin pohjoismaihin ja pohjoiseurooppalaisiin maihin. Työajan pidennys ilman korvausta tarkoitti palkkojen leikkaamista, ei mitään muuta.

Nyt on korkea aika tehdä suunnanmuutos ja toteuttaa osaamiskäänne.

Suomi pärjää kilpailussa ideoista, uudesta ajattelusta ja osaavista työntekijöistä, ei palkkatason laskusta.