Mukana ollaan

Mukana ollaan

Tämä on ollut todella poikkeuksellinen ja historiallinen kevät vasemmistoliitolle, monella tapaa. Huhtikuun eduskuntavaaleissa saimme ensimmäisen vaalivoiton yli kahteen vuosikymmeneen, ja lisäsimme paikkamääräämme eduskunnassa peräti neljällä edustajalla.

Eduskunnassa istuu nyt vahvempi, näkyvämpi ja paremmin kuuluva vasemmistoliitto kuin pitkään aikaan. Uuden eduskuntaryhmän kokoonpano kuvastaa mielestäni hienosti, minkälainen puolue vasemmistoliitto on. Se on maanlaajuinen vasemmistolainen yleispuolue, ja kansanedustajien joukossa löytyy niin pitkää parlamentaarista kokemusta, vahvoja kytköksiä kansalaisjärjestöihin ja aktivistikenttään, ammattitutkijoita, suurten kaupunkien korkeakoulujen kasvatteja sekä ay-taustaa niin metalliteollisuudesta, hoito-alalta kuin metsäteollisuudesta. Tältä vasemmistoliiton pitääkin näyttää.

Eduskuntavaalien jälkeen meidän organisaatiomme kokosi vielä voimiaan eurovaalikampanjaan. Erityisesti Silvia Modig teki käsittämättömän hienon suorituksen ja näyttävän kampanjan, ja varmisti vasemmistoliiton paikan europarlamentissa myös tämän tulevan, äärimmäisen tärkeän vaalikauden aikana.

Mutta tähän kevääseen on mahtunut myös muuta kuin nämä kahdet valtakunnalliset vaalit. Eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi sosiaalidemokraatit, ja Antti Rinne päätti lähteä rakentamaan hallitusta modernilta keskustavasemmistolaiselta pohjalta. Maanantaina esiteltiin neuvottelutulos koko kansalle kansalaisten yhteisessä kohtaamispaikassa ja olohuoneessa Oodissa. Keskiviikkona saimme tietää tuloksen vasemmistoliiton neuvoa-antavasta jäsenäänestyksestä, jossa kysyttiin jäsenistön kantaa hallitukseen menoon. Tulos oli ylivoimainen, 97,17% äänestäneistä kannatti.

Hallitusohjelmat ovat aina kompromisseja, joissa joudutaan yhteensovittamaan eri puolueiden kantoja ja tavoitteita. Sellainen on tämäkin neuvottelutulos. Siellä on kohtia, jotka ovat vasemmistoliitolle vaikeita, kohtia, joihin olemme erityisen tyytyväisiä ja kohtia, joita olisimme itse linjanneet toisella tavalla. Neuvotteluihin osallistuneet puolueet asettivat kuitenkin tavoitteeksi saada aikaiseksi ohjelma, jonka takana kaikki voi seistä. Minusta se on sellainen.

Käänne

Isossa kuvassa Rinteen hallituksen hallitusohjelma on jotain aivan muuta, kuin mitä Suomi on nähnyt pitkään aikaan. Hallitusohjelman lähtökohta on osoitus käänteestä. Se, kuinka suuresta käänteestä on kyse, emme vielä tiedä, mutta muutos aikaisempaan on merkittävä.

Suomessa on harjoitettu leikkauspolitiikkaa yhtäjaksoisesti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Kymmenen viimeistä vuotta on puhuttu leikkausten pakollisuudesta ja säästöjen tarpeesta, on heikennetty julkisia palveluita ja sosiaaliturvaa, vaikka samaan aikaan on tehty mittavia suurituloisia suosivia verokevennyksiä ja tulonsiirtoja elinkeinoelämälle. Edellisellä vaalikaudella tehtiin niin palkansaajien kuin pienituloisten kannalta erittäin rajuja heikennyksiä.

Nyt politiikan suunta muuttuu. Hallitusohjelman rohkein viesti on se, että leikkaamisen sijaan nyt aiotaan rakentaa. Pysyviä menoja lisätään 1,23 miljardin edestä, jonka lisäksi toteutetaan 3 miljardin suuruinen tulevaisuusohjelma, jolla tehdään investointeja muun muassa koulutukseen, tuotekehitykseen, tieverkostoon ja ekologiseen rakennemuutokseen.

Valtion omaisuustulojen käyttö investointien rahoittamiseen on vasemmistolle syystä vaikea paikka. Nyt pitää huolehtia siitä, että myynneistä saatavat rahat ohjataan järkeviin kohteisiin, sekä siitä, että mitään Carunan kauppojen kaltaisia strategisten omistusten myyntejä ei tehdä. Pysyvien menolisäysten rahoittamiseksi rakennettu vero-ohjelma olisi myös voinut olla kunnianhimoisempi, mutta meidän tärkein ehto tuloerojen kaventumisesta toteutuu kiitos ympäristö- ja haittaverojen korotuksia kompensoimaan tehdystä 200 miljoonan tuloverokevennyksestä sekä 300 miljoonan edestä tehtävistä korotuksista perusturvaan ja pieniin eläkkeisiin. Hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että hallituksen talouspolitiikka tulee kaventaa tuloeroja.

Käänteestä kertoo myös se, että hallitusohjelmaan ensimmäistä kertaa koskaan on nostettu mukaan ylimääräinen miljardin varaus, jonka hallitus voi käyttää tilanteessa, jossa talous yhtäkkiä romahtaa tai taantuma iskee. Tämä on merkittävä askel vastasyklisen talosupolitiikan suuntaan

Ja mitä menopuolueen tulee, tehdään tässä ohjelmassa erittäin tärkeitä panostuksia, jotka suoraan vastaavat meidän tavoitteita.

Hyvinvointivaltion vastaisku

Vasemmistoliiton ensimmäinen tavoite hallitusneuvotteluihin oli, että “vaalikauden aikana tuloeroja kavennetaan oikeudenmukaisilla verotusratkaisuilla sekä vahvistamalla pienituloisten asemaa ja kohtuullistamalla asumisen hintaa. Alueellista eriarvoisuutta vähennetään sekä koko Suomen laajuisesti että kuntien ja kaupunkien sisällä”. Kuten todettua, ohjelmassa on sitouduttu tuloeroja kaventavaan politikkaan. Asumispolitiikan osalta on kunnianhimoisia kirjauksia valtion tukeman kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämisestä ja aluepolitiikkaa edistetään niin tieverkoston kunnossapidon ja liikenneinfran parantamisen kuin maatalouden turvaamisen kautta.

Meidän toinen tavoite oli kunnianhimoinen perhevapaauudistus, jossa perheiden valinnanvapaus lisääntyy ja isille erikseen osoitettujen vapaiden määrää kasvatetaan. Perhevapaa-uudistukselle on hallitusohjelmassa varattu 25 miljoonaa ja sen tavoitteeksi on asetettu juuri isille osoitettujen kuukausien lisääminen.

Kolmas tavoite oli laajat panostuksen koulutukseen ja osaamiseen. Ja niitä vihdoin nyt saadaan! Liian pitkään jatkunut koulutuksen leikkaus- ja näivettämiskierre päättyy nyt ja kaikille koulutusasteille tehdään tarpeellisia panostuksia. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan koko maahan. Kun edellinen hallitus päätti sen rajoittamisesta, annoin lupauksen siitä, että vasemmistoliitto tulee tekemään töitä lasten yhdenvertaisuuden eteen niin kunta- kuin valtakunnan tasolla, niin kauan kuin se vaatii että tämä oikeus palautetaan. Nyt pääsemme toteuttamaan tätä elintärkeää uudistusta. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään ja esiopetusta kehitetään osalllistumisasteen nostamiseksi. Peruskoulun kehittämiseksi osoitetaan merkittävästi lisää resursseja, ja toisella asteella osoitetaan resursseja opettajien palkkaamiseen erityisesti ammatillisen koulutuksen puolella. Tämän lisäksi toteutetaan vasemmistonkin pitkään peräänkuuluttama suuri koulutuspoliittinen uudistus, eli oppivelvollisuuden pidentäminen. Samalla toinen aste muuttuu maksuttomaksi kaikille suomalaisille opiskelijoille.

Neljäs kärkitavoitteemme oli sosiaali- ja terveydenhuollon vahvistaminen. Siltäkin osin ohjelma näyttää erittäin hyvältä. Sote-uudistuksen osalta on sovittu sen toteuttamisesta 18 maakunnan pohjalta, niin että maakunta julkisena tahona on palveluiden pääasiallinen järjestäjä ja tuottaja. Hallitusohjelmassa on myös sovittu seitsemän päivän hoitotakuusta, jonka vasemmistoliitto ensimmäisenä puolueena Suomessa esitti. Vanhuspalveluiden hoitajamitoitus nostetaan 0,7 ja kotihoidon resursseja vahvistetaan.

Tämän lisäksi peräänkuulutimme myös toimia itsensätyöllistäjien ja freelancereiden aseman parantamiseksi, ja sellaisiakin löytyy ohjelmasta lukuisia, kuten myös lisämäärärahoja luonnonsuojeluun ja kehitysyhteistyöhön.

Translain uudistuksesta ei tullut niin kunnianhimoinen kuin mitä me olisimme halunneet, mutta on silti suuri askel eteenpäin suomalaisessa ihmisoikeuspolitiikassa. Sukupuolen lääketieteellinen ja juridinen korjaaminen erotetaan toisistaan, lakia uudistetaan itsemääräämisoikeuden pohjalta ja sukupuolen korjaamiseen edellytetään jatkossa hakemus ja täysi-ikäisyyttä. Taiteen prosenttiperiaate jäi valitettavasti pitkän aikavälin tavoitteeksi, samaten eläinten oikeuksiin liittyvistä kirjauksista ei saatu niin hyviä kuin mitä olisimme halunneet. Tämä osoittaa sen, kuinka töitä vielä riittää myös kansalaisjärjestöille ja meidän puolueelle monissa tärkeissä kysymyksissä tämän vaalikauden aikana.

Tämän lisäksi asetimme myös kynnyskysymyksiä hallitukseen osallistumiselle.

Päätimme yhdessä, että osallistumme vain sellaiseen hallitukseen, joka tekee ihmisoikeusperustaista politiikkaa. Se ehto täytyy tässä ohjelmassa, jota on kiitelty niin tasa-arvoon kuin ihmisoikeuspolitiikkaan liittyvistä kirjauksista. Päätimme myös, että osallistumme vain sellaiseen hallitukseen, joka pidättäytyy heikentämästä perusturvaa ja joka purkaa aktiivimallin. Tämäkin ehto täyttyy. Perusturvaindeksit toteutetaan täysimääräisesti ja perusturvaan tehdään 300 miljoonan panostus. Tämän lisäksi aktiivimalli puretaan.

Kokoomuksen edustajat ovat jo yrittäneet spinnata ohjelman kirjauksia niin, että aktiivimallin purun suhteen olisi epäselvyyttä. Todettakoon siksi nyt selvästi: aktiivimalli puretaan. Hallitusohjelmassa linjataan selvästi, että aktiivimallin velvoitteet ja leikkurit puretaan. Ohjelman mukaan aktiivimalli lakkautetaan samaan aikaan, kun tehdään päätös työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimista. Koska aktiivimalli on lisännyt työllisyyttä lähinnä lisäämällä hallinnollista työtä TE-toimistoissa, ei tämä kirjaus ole mikään ongelma ja oletamme päätöksen tehtävän mahdollisimman nopeasti. Vasemmistoliiton kynnyskysymykset ovat voimassa myös vaalikauden aikana, ja tämän vaatimuksen suhteen emme jousta.

Myös ehto terveyseroja kaventavan ja palveluketjujen yhteensovittamista parantavasta sote-uudistuksesta täyttyy, Suomi pysyy jatkossakin sotilasliittojen ulkopuolella, ja työehtosopimusten yleissitovuus säilyy.

Näiden lisäksi meidän kynnyskysymys oli, että hallitusohjelma asettaa ilmastopolitiikan raamit niin, että se on linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Tämä ehto kyllä täyttyy siinä, että hallitusohjelman ilmastopoliittiset tavoitteet ovat kunnianhimoisempia kuin koskaan aikaisemmin. Mutta tämän tavoitteen toteutuminen vaatii onnistumista monissa keskeisissä päätöksissä joita on siirretty eteenpäin vaalikauden aikana toteutettavaksi. Tämän tavoitteen toteutumisen vahtimiseen meidän pitää käyttää aikaa, vaivaa ja energiaa.

Hallitusohjelma on kokonaisuus, jonka hyvät puolet selvästi painavat enemmän kuin sen vaikeammat kohdat. Vasemmistoliitto ei halua valtaan vallan takia, vaan suomalaisen yhteiskunnan muuttamiseksi oikeudenmukaisemmaksi, kestävämmäksi ja tasa-arvoisemmaksi. Se on meidän tehtävä hallitusyhteistyössä ja olemme mukana niin kauan, kun voimme politiikan suuntaan näiden tavoitteiden mukaisesti vaikuttaa. Suomalaiset pienituloiset luottavat meihin heidän puolustajina, ja se on luottamus minkä me emme koskaan saa pettää. Meidän kannattajat luottavat myös siihen, että me olemme rehellisiä ja suoria. Vaikeita asioita ei pidä selittää hyviksi eikä pettymyksiä hehkuttaa. Mutta onnistumisia pitää tuulettaa ja hyvien saavutusten takana seistä suoraselkäisenä ja ylpeänä.

Kohti parempaa tulevaisuutta, ja oikeudenmukaista Suomea kaikille, ei harvoille.