Feministiset vaalit

Feministiset vaalit

Kolumni Kansan uutisten Viikkolehdessä

Melkein seitsemän miljardia euroa. Niin paljon kunnilta jää vuosien 2012–2017 valtionosuusleikkausten seurauksena rahaa saamatta palveluiden järjestämiseen. Kuntaliiton mukaan leikkauksiin on vastattu muun muassa henkilöstön käyttöä tehostamalla. Sen seurauksena kuntien henkilöstökulut alenivat yhteensä 400 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Noin neljä viidesosaa kuntien työntekijöistä on naisia. “Tehostaminen” tarkoittaa heidän työtaakkansa ja kuormituksensa lisäämistä. Konkreettisesti seuraukset ovat sijaisten palkkaamiskiellot, avustajien määrän vähentäminen, ryhmäkokojen kasvu sekä aikataulujen kiristäminen.

Tehostaminen tarkoittaa vähemmän aikaa kaikille lapsille, nuorille, perheille ja vanhuksille, jotka julkisia palveluita käyttävät. Yhteistoimintamenettelyt aiheuttavat stressiä ja epävarmuutta jotka kohdistuvat koko työyhteisöön. Julkisten menojen leikkaukset kohdistuvat siksi suurelta osin juuri naisten jaksamiseen ja naisten työhyvinvointiin ja arkeen.

Myös julkisten palveluiden käyttäjistä iso osa on naisia. Koti- ja hoivatyövastuu jakautuu perheissä edelleen hyvin epätasaisesti. Siksi toimivilla julkisilla palveluilla on keskeinen rooli siinä, että ne mahdollistavat niin yksin asuville kuin perheellisille naisille työnteon, yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja harrastamisen. Toteutuessaan hallituksen kaavailu subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta olisi tarkoittanut, että keskeisin tasa-arvoa edistävä palvelu olisi murrettu, ja samalla luotu hierarkioita eri vanhempien välille.
Naisasialiitto Unionilla on käynnissä vaaleihin liittyvä kampanja nimeltään Feministiset vaalit. Kirjoitushetkellä 228 ehdokasta on lupautunut mukaan kampanjaan lähettämällä omat feministiset vaalilupauksensa. Eduskuntapuolueista vain KD ja Perussuomalaiset puuttuvat. Kampanjan tavoitteena on mitä luultavammin tasa-arvovaikutusten näkyväksi tekeminen ja feminismi-käsitteen valtavirtaistaminen Suomessa. Kampanjan ongelma on kuitenkin, että niin feminismin sisällön kuin politiikan tasa-arvovaikutukset uhkaavat jäädä näkymättömiksi. Valtaosa mukana olevista puolueista haluavat jatkaa leikkauspolitiikkaa ja esimerkiksi kokoomus tavoittelee 5 miljardin lisäleikkauksia kuntien ja valtion menoihin. Samainen kokoomus on myös vaatinut voimakkaimmin päivähoito-oikeuden rajoittamista.

Tällä hetkellä hallitus, jossa naiset vastaavat peruspalvelu-, kunta- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ministerisalkuista tekee politiikkaa, josta kärsivät ennen kaikkea matalapalkkaisissa tehtävissä julkisella puolella töissä olevat naiset, sekä kaikki julkisten palveluiden käyttäjät. Se on hyvä osoitus siitä, miksi feminismin pitää rakentua laajempaan analyysiin vallasta ja ihmisten asemasta kuin vain sukupuoleen pohjautuvaan. Leikkauspolitiikan kannattaminen on kaikkea muuta kuin feminismiä