Eduskunnan täysistunnossa pidetty puheenvuoro 2.6.
Arvoisa puhemies,
käsittelyssä oleva hallitusohjelma on oikeistolaisimpia papereita, joilla tätä maata on pitkään aikaan johdettu. Vaikka hallitus finanssipoliittisesti jatkaa edellisen hallituksen viitoittamalla kiristävällä linjalla, edustavat nyt valitut sopeutuskeinot suurta muutosta suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan.
Tämä hallitusohjelma nojaa pienituloisten sosiaaliturvaan tehtäviin rajuihin leikkauksiin ja työmarkkinapolitiikan osalta työsuhdeturvan heikentämiseen ja palkkojen laskuun. Koulutuspolitiikan osalta ohjelma tarkoittaa koulutuksen kaupallistamista ja osaamistason laskua. Hallitusohjelma sisältää myös useita esityksiä julkisen sektorin roolin ja kansalaisten palveluiden kaventamiseksi.
Palkkatason laskua ja leikkaukset esitetään kompensoitavaksi palkansaajille verokevennyksillä ja valtion omaisuuden myynnillä rahoitetuilla panostuksilla korjausvelan lyhentämiseen ja kärkihankkeisiin. Vaikka työttömyyden kasvu viennin piristymisen seurauksena taittuisikin, tulevat esitetyt leikkaukset joka tapauksessa rapauttamaan hyvinvointivaltion perustaa ja syventämään luokkaeroja.
Hallitusohjelman ideologiseksi päälinjaksi paljastuukin pyrkimys kaventaa julkista sektoria ja hyvinvointivaltion roolia sekä edistää eriarvoistavaa tulonjako- ja leikkauspolitiikka. Kiteytettynä, eläkeläisiin, opiskelijoihin, lapsiperheisiin ja työttömiin kohdistetut heikennykset eivät ole uudistuksia, rohkeita päätöksiä tai vastuunkantoa vaan leikkauksia, ja todella epäoikeudenmukaisia sellaisia.
Arvoisa puhemies,
Suomen ei tule, ei kannata eikä voi kilpailla työvoiman hinnalla, vaan osaamisella sekä hyvillä tuotteilla ja palveluilla.
Lukuisissa kansainvälisissä vertailuissa Suomen osaaminen ja koulutustaso on nostettu maan keskeisemmäksi kilpailukykytekijäksi. Tämän lisäksi varhaiskasvatus ja koulutus ovat keskeisessä roolissa myös tasa-arvon edistäjinä. Maksuton ja laadukas julkinen koulutusjärjestelmä on taannut ihmisille mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun ja sivistykseen.
Arvoisa puhemies,
subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen, päivähoidon ryhmäkokojen kasvattaminen sekä perusopetuksen laadun ja opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetuista valtionavustuksista luopuminen eriarvoistavat lapsia ja lapsiperheitä. Päiväkodeissa ja peruskouluissa työskentelevien työtaakka kasvaa ja työttömien lapsilla ei ole enää yhdenvertaista oikeutta varhaiskasvatukseen. Tämä ohjelma vaarantaa varhaiskavatuksen ja perusopetuksen tasa-arvoistavaa tehtävää.
Oppositiossa viime hallituskaudella olleet perussuomalaiset ja keskusta vastustivat silloin koulutusleikkauksia, erityisesti toiselle asteelle. Nyt nämä puolueet ovat hallituksessa toteuttamassa vielä lisää leikkauksia, jotka merkittävästi kohdistuvat juuri kaikista heikoimmassa asemassa olevaan opiskelijaryhmään, ammattiin opiskeleviin nuoriin. Jo nyt ammattiin opiskeleville on tarjolla heikoimmat tukipalvelut ja vähiten lähiopetusta. Tulevaisuudessa sitä on vielä vähemmän.
Arvoisa puhemies,
Hallitusohjelman mukaan hallituksen kymmenen vuoden tavoitteena on nostaa suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa. Hallitusohjelman konkreettiset linjaukset ovat kuitenkin täysin ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Koulutuksesta ja tieteestä leikataan yli 500 miljoonaa, ja Tekesistä viedään 130 miljoonaa. Kolmannen lukukauden käyttöönotto vähentäisi yliopistojen henkilökunnan tutkimukseen ja tieteen harjoittamiseen käytettävissä olevaa aikaa.
Hallitusohjelman liitteessä on esitetty tavoitteeksi, että merkittävä osa korkeakoulu-opiskelijoista siirtyisi työelämään jo kandidaatin tutkinnolla, ja että kelpoisuusehtoja erityisesti kuntien puolella tullaan päivittämään tätä mahdollistamaan. Lähtökohtana on maisterin tutkinnon suorittavien määrän vähentäminen viidenneksellä nykyisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osaamistaso lasketaan.
Lukukausimaksujen käyttöön ottaminen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille tekevät suomalaisesta korkeakoulutuksesta maksullista. Se on periaatteellisesti iso askel suomalaisen koulutuksen kaupallistamisen tiellä. Samaten hallitusohjelman kirjaukset opintotukeen tehtävistä leikkauksista, yhdistettynä linjauksiin vähintään 1100 suuruisesta opintotuen kokonaistasosta, tulevat todennäköisesti tarkoittamaan opintotuen lainaosuuden kasvattamista tai maisteritason opintotuen tekemistä kokonaan lainaan perustuvaksi. Nämäkin uudistukset maksullistavat suomalaisen korkeakoulutuksen ja pakottavat Suomen nuorison velkaantumaan.
Arvoisa puhemies,
Hallitusohjelman poliittisin linjavalinta löytyy mielestäni viidennen liitteen lopusta. Sen mukaan leikkaukset sosiaaliturvaan ja palveluihin toteutetaan vaikka taloustilanne paranisikin.
Jos leikkaukset sosiaaliturvaan, koulutukseen ja palkkoihin todellakin ovat hallitukselle vain välttämätön paha, miksi niistä ei luovuta ensimmäiseksi?
