Jätin tänään ensimmäisen kirjallisen kysymykseni, joka koskee valtionyhtiöiden maahkohtaisen veroraportoinnin ohjeita sekä itse raportteja. Ministerit ovat velvoitettuja vastaamaan kansanedustajien kirjallisesti esittämiin kysymyksiin, joten jään mielenkiinnolla odottamaan vastausta siitä, miten hallitus aikoo parantaa valtionyhtiöiden veroraportointia ja siihen annettavaa ohjeistusta.
KIRJALLINEN KYSYMYS
Valtionyhtiöiden veroraportointi
Eduskunnan puhemiehelle
Valtion omistamat valtionyhtiöt eivät ole noudattaneet valtioneuvoston omistajaohjauksen antamaa maakohtaista tilinpäätöstietojen raportointiohjetta. Maakohtaisessa raportissa yhtiöiden tulee kertoa niiden liikevaihto, tulos ennen veroja, maksetut verot, työntekijöiden määrä, varat sekä muut olennaiset taloudelliset tunnusluvut maakohtaisesti eriteltynä. Maakohtainen raportointi mahdollistaa alustavan arvion tekemisen siitä, maksaako yhtiö oikean määrän veroja oikeaan aikaan ja paikkaan. Verot tulisi osoittaa maahan, jossa yhtiön tulon muodostava taloudellinen toiminta, arvonlisäys ja työ tosiasiallisesti tapahtuu.
Hallitus julkaisi 9.5.2014 kansainvälisen veronkierron vastaisen toimintaohjelman. Osana ohjelmaa, hallitus velvoitti enemmistöomisteiset valtionyhtiöt raportoimaan veroistaan maakohtaisesti vuonna 2015 vuoden 2014 tietojen osalta. Finnwatchin syyskuussa 2015 julkaisema tarkastus ”Valtioenemmistöisten yhtiöiden veroraportit: Maakohtaiset tiedot edelleen avaamatta” yhtiöiden maakohtaisista veroraporteista kertoo kuitenkin, että veroparatiisitoimintaa ei raportoida, ja että yhtiöt ovat hyödyntäneet kaikki ohjeiston tarjoamat porsaanreiät. Tarkastuksesta selviää myös, että puutteellinen raportointi johtuu osittain myös omistajaohjauksen laatimasta ohjeistuksesta, joka velvoittaa yhtiöitä raportoimaan vain itse valitsemansa olennaisuusperiaatteen mukaisesti. Ohjeistuksen liiallisen joustavuuden takia raporttien vertailukelpoisuus kärsii. Ohjeistuksen väljyys toistuu myös veroparatiisimaiden määrittelyssä, jossa käytetty lista on Finnwatchin toimesta havaittu puutteelliseksi.
Jos kaikilta julkisten hankintojen kilpailutuksiin osallistuvilta yrityksiltä vaadittaisiin maakohtaista raportointia, olisi verohyöty eduskunnan tietopalvelujen arvion mukaan vähintään 200 miljoonaa euroa.
Kansainvälisestä verovälttelystä kärsivät eniten köyhimmät kansalaiset, pienyrittäjät ja kehitysmaat. Isot yritykset voivat parantaa asemaansa keinotekoisesti, ja menetetyt verot ovat pois kaikille saatavilla olevien peruspalveluiden rahoittamisesta. Verovälttely asettaa myös kansainvälisesti ja kansallisesti toimivat yritykset eriarvoiseen asemaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Minkälaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä parantaakseen valtionyhtiöiden veroraportointia ja valtioneuvoston kanslian maakohtaisen tilinpäätöksen raportointiohjeita?
Helsingissä 17.9.2015
Li Andersson /vas