Työvoimapolitiikan keskeisin ongelma ei ole järjestelmän pelisäännöillä kikkaileva Ossi

Työvoimapolitiikan keskeisin ongelma ei ole järjestelmän pelisäännöillä kikkaileva Ossi

Kolumni julkaistu Ilkassa 17.10.2017

“Ideologisesti työtön Ossi, 39, elää tuilla ilman pienintäkään aikomusta mennä töihin”
“Koko aikuisikänsä työttömänä ollut Sonja, 30, elää mieluummin tuilla”

On taas se aika vuodesta, jolloin iltapäivälehdet parempien ideoiden puutteessa yrittävät parantaa myyntiä kohuotsikoilla laiskoista työttömistä. Kansalaiset kauhistelevat ja ne puolueet, jotka haluavat kiristää työttömyysturvan ehtoja entuudestaan, saavat taas lisää pontta puheisiin siitä, miten yhteiskunnan tukijärjestelmä vain passivoi ja laiskistaa. Lopputuloksena on lisää päätöksiä, jotka nöyryyttävät työttömiä ja lisäävät työvoimapolitiikan mielivaltaisuutta.

On tutkittua tietoa siitä, että sosiaaliturvan alikäyttö on paljon suurempi ongelma kuin sen väärinkäyttö. Suomessa tehtyjen arvioiden mukaan jopa puolet toimeentulotukeen oikeutetuista jättää tuen hakematta, osin tukijärjestelmän monimutkaisuuden ja leimaavuuden takia.

Suomalaisen työttömyysturvajärjestelmän keskeisin ongelma ei ole järjestelmän pelisääntöjen ehdoilla kikkailevat Ossit, vaan järjestelmän mielivaltaisuus. Järjestelmä usein myös estää ihmisiä olemasta aktiivisia omassa työllistymisessään. Suomalaisen työvoimapolitiikan vanhanaikaisuus näkyy siinä, että se edelleen rakentuu ajatukselle siitä, että ihminen on joko kokonaan kokopäiväisissä palkkatöissä tai kokonaan ilman työtä. Niin keikkatyö, vapaaehtoistoiminta kuin pienimuotoinen yritystoiminta aiheuttavat työnhakijalle vääjäämättä ongelmia.

Esimerkkejä ongelmista on lukuisia. Saan viikoittain yhteydenottoja työkyvyttömiltä työnhakijoilta, jotka eivät pääse työkyvyttömyyseläkkeelle ja siksi roikkuvat järjestelmän rattaisissa ilman mahdollisuuksia työllistyä. “Plektramieheltä” vaadittiin vuoden työttömyysetuudet takaisin siitä syystä, että hän oli hankkinut sivutuloja myymällä askartelemiaan puisia plektroja netissä. Uudellamaalla asuva nainen oli saanut TE-toimistolta tekstiviestin, jossa ilmoitettiin, että häntä oli yritetty tavoittaa, ja että mikäli hän ei seuraavalla kerralla vastaa puhelimeen, katkeaa työnhaku automaattisesti. Stand-up-keikkoja tekevä työtön työnhakija kertoi saaneensa karenssin, koska TE-toimiston mukaan keikka Kajaanissa, josta maksettiin 350 euroa, ei ollut “riittävä syy olla poissa kotoa”.

Mitä enemmän työttömyysturvan saannin ehtoja kiristetään, sitä enemmän ihmisille langetetaan karensseja ja sitä kautta yhä useampi ihminen työnnetään työvoimapalveluiden ulkopuolelle toimeentulotuelle. Hyvä esimerkki yhdestä uudesta kiristyksestä on hallituksen kaavailema “aktiivimalli”, jonka idea on, että työtön voi välttyä työttömyysturvan leikkurilta vain pääsemällä töihin. Mikä innovaatio!

Vasemmistoliitto kampanjoi parhaillaan työvoimapolitiikan uudistamisen puolesta. Puolueen tavoitteena on sosiaaliturvan uudistaminen perustulon pohjalta. Yksi askel siihen suuntaan olisi työvoimapoliittisista karensseista luopuminen. Mikäli työtön ei täytä työttömyysturvan saamisen ehtoja, keskeytettäisiin tuen maksatus, kunnes ehdot taas täyttyvät. Se olisi aidosti aktiivisuudesta palkitseva malli. Esitämme myös ennakkopäätösjärjestelmän käyttöönottoa, jotta työtön työnhakija voisi saada sitovan etukäteisarvion siitä, miten tietyn työkeikan vastaanottaminen vaikuttaa työttömyysturvan saantiin. Haluamme myös korottaa työttömyysturvan suojaosia.

Työelämän ja yhteiskunnan muutosten tulisi näkyä myös työvoimapolitiikassa ja sosiaaliturvassa. Hyvinvointipalvelut pitää byrokratian lisäämisen sijaan uudistaa ihmisten tarpeita paremmin vastaaviksi.